Texas Instruments TI-86 Guidebook [fi]

TI-86 Suomi
J
E
­TI 86
M4 M5
M3
F1 F2 F3 F4 F5
M1 M2
MODE
QUIT
MORE
EXIT
2nd
INS
x
LINK
alpha
DEL
x-VAR
ALPHA
CLEAR
D
1
-
CUSTOM
TAN
CATLG-VARS
C
1
-
PRGM
COSSIN
1
-
SIMULT
AB
GRAPH TABLE
10
SOLVER POLY
CALC I
(
TAN
H
(
COS
[]
G
EE
SIN
1
-
F
LN
LOG
e
T
O
LIST
MATH
S
N
65
STRNG
CPLX
R
M
89
CONV
VECTR L
Q
7
2
4
CONS P
,
MATRX
K
X
ENTER
ENTRY
STAT
(
3
(
ANS
VW
Z
2
:
U
Y
0
1
BASE TES MEM
CHAR
=
O
ON
ST
RCL
OFF
TI-86
Erityiskiitokset seuraaville:
Ray Barton Olympus High School, Salt Lake City, UT John Cruthirds University of South Alabama, Mobile, AL Fred Dodd University of South Alabama, Mobile, AL Sally Fischbeck Rochester Institute of Technology, Rochester, NY David Hertling Georgia Institute of Technology, Atlanta, GA Millie Johnson Western Washington University, Bellingham, WA Dennis Pence Western Michigan University, Kalamazoo, MI Thomas Read Western Washington University, Bellingham, WA Michael Schneider Belleville Area College, Belleville, IL Bert K. Waits The Ohio State University, Columbus, OH
Texas Instrumentsin työntekijät:
Randy Ahlfinger, Chris Alley, Rob Egemo, Susan Gullord, Doug Harnish, Eric Ho, Darrell Johnson, Carter
Johnston, Paul Leighton, Stuart Manning, Nelah McComsey, Pat Milheron, Charley Scarborough, Jan Stevens,
Robert Whisenhunt, Gary Wicker
-FUNKTIOLASKIN
KÄYTTÖOPAS
Copyright © 1997 Texas Instruments Incorporated.
IBM on International Business Machines Corporationin rekisteröity tavaramerkki Macintosh on Apple Computer, Inc:n rekisteröity tavaramerkki.
Texas Instruments Incorporatedin tavaramerkki.
è
ii
Tärkeää
Texas Instruments ei takaa millään tavalla ohjelmiston ja kirjallisen materiaalin jälleenmyyntiarvoa tai sopivuutta tiettyyn käyttötarkoitukseen ja toimittaa kyseisen materiaalin vain "sellaisenaan".
Texas Instruments ei missään tapauksessa ole vastuussa näiden tuotteiden yhteydessä tai hankinnan yhteydessä tapahtuneista erityisistä, seurannallisista, välittömistä tai välillisistä vahingoista, ja ainoa Texas Instrumentsin korvausvelvollisuus, syystä riippumatta, ei voi ylittää tuotteen hankintahintaa. Texas Instruments ei myöskään ole kolmannelle osapuolelle vastuussa näiden tuotteiden väärinkäytöstä.
Sisällysluettelo
iii
TI-86 Aloitusopas .................................................................... 1
Uuden TI-86-laskimen käytön aloittaminen...................................... 2
AAA-paristojen asentaminen........................................................ 2
TI-86:n virran kytkeminen ja katkaiseminen ................................ 2
Kontrastin säätäminen.................................................................. 3
Muistin ja oletusarvojen nollaaminen........................................... 3
Laskutoimitusten suorittaminen perusnäytössä ................................ 3
Funktioiden kuvaajien tuominen kuvaajanäyttöön .........................10
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö ............................................ 17
Paristojen asentaminen tai vaihtaminen ......................................... 18
Paristojen vaihtamisen ajankohta .............................................. 18
TI-86-laskimen virran kytkeminen ja katkaiseminen....................... 19
Näytön kontrastin säätäminen ........................................................ 19
Perusnäyttö .....................................................................................20
Syötteiden ja tulosten tuominen näyttöön.................................. 20
Lukujen syöttäminen ....................................................................... 21
Negatiivisten lukujen syöttäminen .............................................21
Tieteellinen tai tekninen esitystapa ............................................ 22
Kompleksilukujen syöttäminen................................................... 22
Muiden merkkien syöttäminen........................................................ 23
2nd-näppäin ...............................................................................23
ALPHA-näppäin .......................................................................... 23
ALPHA-lukitus ja alpha-lukitus....................................................24
Merkkien lisääminen, poistaminen ja tyhjentäminen .................24
Tavalliset kohdistimet .................................................................25
Kohdistimen siirtonäppäimet ......................................................26
Lausekkeiden ja komentojen syöttäminen.......................................26
Lausekkeen syöttäminen.............................................................26
Funktioiden käyttö lausekkeissa ................................................. 27
Komennon syöttäminen..............................................................28
Funktioiden, komentojen ja operaattoreiden syöttäminen .........28
Peräkkäisten syötteiden syöttäminen .........................................29
Toimintailmaisin..........................................................................29
Laskutoimituksen tai piirtämisen keskeyttäminen ...................... 29
Virheen määrittäminen....................................................................30
Virheen korjaaminen................................................................... 30
Aiempien syötteiden ja viimeisimmän tuloksen käyttäminen
uudelleen.........................................................................................31
Viimeisimmän syötteen palauttaminen.......................................31
Viimeisimmän syötteen palauttaminen ja muokkaaminen .........31
Aiempien syötteiden palauttaminen ........................................... 31
Useiden syötteiden palauttaminen .............................................32
ENTRY-taltion tyhjentäminen......................................................32
Viimeisimmän tuloksen palauttaminen.......................................32
Ans-muuttujan käyttö ennen funktiota....................................... 33
iv
Sisällysluettelo
Tulosten tallentaminen muuttujaan............................................ 33
TI-86-laskimen valikkojen käyttö .................................................... 33
Valikon tuominen näyttöön ........................................................ 33
Valikkonäppäimet....................................................................... 35
Valikon vaihtoehtojen valitseminen ........................................... 35
Valikosta poistuminen (valikon poistaminen)............................. 36
Toimintatilojen tarkastelu ja muuttaminen ..................................... 37
Tila-asetusten muuttaminen....................................................... 37
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit ............................. 41
CATALOG ....................................................................................... 42
CUSTOM-valikko ............................................................................ 43
CUSTOM-valikon vaihtoehtojen määrittäminen ......................... 43
CUSTOM-valikon vaihtoehtojen poistaminen............................. 44
Tietojen tallentaminen muuttujiin ................................................... 44
Muuttujanimen luominen ........................................................... 45
Arvon tallentaminen muuttujaan................................................ 45
Ratkaisemattoman lausekkeen tallentaminen............................ 46
Tuloksen tallentaminen ..............................................................46
Muuttujan arvon kopioiminen .................................................... 46
Muuttujan arvon tuominen näyttöön .........................................47
Muuttujan arvon palauttaminen................................................. 47
Muuttujien luokitteleminen tietotyypeittäin.................................... 48
CATLG-VARS (CATALOG-muuttujat) -valikko .............................48
Muuttujan nimen valitseminen................................................... 49
Muuttujien poistaminen muistista.............................................. 50
CHAR (merkki) -valikko ...................................................................50
CHAR MISC (erikoismerkit) -valikko............................................ 50
CHAR GREEK -valikko ................................................................. 51
CHAR INTL (kansainvälinen) -valikko.......................................... 51
Vokaalin muokkaaminen ............................................................51
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot ........................53
Näppäimistön matemaattiset funktiot............................................. 54
MATH-valikko..................................................................................55
MATH NUM (numero) -valikko ...................................................55
MATH PROB (todennäköisyys) -valikko.......................................56
MATH ANGLE -valikko ................................................................57
MATH HYP (hyperboliset funktiot) -valikko ................................58
MATH MISC (muut matemaattiset funktiot) -valikko..................58
Interpolointi-/ekstrapolointieditori..............................................59
CALC (integraalifunktiot) -valikko ...................................................60
TEST (vertailu) -valikko....................................................................61
Vertailujen käyttäminen lausekkeissa ja komennoissa ............... 62
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät,
kompleksiluvut......................................................................63
Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö................................64
CONS (vakiot) -valikko................................................................64
CONS BLTIN (sisäiset vakiot) -valikko.........................................64
Oman vakion luominen tai uudelleenmäärittäminen.................. 66
Vakioeditorivalikko ..................................................................... 66
Vakion syöttäminen lausekkeeseen............................................67
Mittayksiköiden muunnokset ..........................................................67
Sisällysluettelo
v
Mittayksikön muuntaminen........................................................ 67
CONV (muunnokset) -valikko .....................................................68
CONV LNGTH (pituus) -valikko ................................................... 69
CONV AREA (pinta-ala) -valikko................................................. 69
CONV VOL (tilavuus) -valikko ..................................................... 69
CONV TIME (aika) -valikko ......................................................... 69
CONV TEMP (lämpötila) -valikko................................................ 69
CONV MASS (massa) -valikko..................................................... 70
CONV FORCE (voima) -valikko.................................................... 70
CONV PRESS (paine) -valikko .....................................................70
CONV ENRGY (energia) -valikko................................................. 71
CONV POWER (teho) -valikko..................................................... 71
CONV SPEED (nopeus) -valikko ..................................................71
Mittasuhteena ilmoitetun arvon muuntaminen.......................... 71
Lukujärjestelmät.............................................................................. 72
Lukujärjestelmien alueet............................................................. 72
Yhden ja kahden komplementit.................................................. 73
(Lukujärjestelmä) BASE-valikko .................................................. 73
BASE Õ-F (heksadesimaalimerkit) -valikko................................. 74
Heksadesimaalilukujen syöttäminen .......................................... 74
BASE TYPE -valikko .................................................................... 74
Lukujärjestelmätyypin määrittäminen ........................................75
BASE CONV (muunto) -valikko ................................................... 75
BASE BOOL (loogiset operaattorit) -valikko................................ 76
Loogisten operaatioiden tulokset ...............................................77
BASE BIT -valikko ....................................................................... 77
Kompleksilukujen käyttö ................................................................. 78
Kompleksilukutulokset................................................................ 79
Kompleksiluvun käyttäminen lausekkeessa................................79
CPLX (kompleksiluku) -valikko.................................................... 80
Luku 5: Funktioiden piirtäminen..........................................83
Kuvaajan määritys ...........................................................................84
Piirtotilan asetus..............................................................................84
GRAPH-valikko ................................................................................85
Kaavaeditorin käyttö .......................................................................86
Kaavaeditorin (GRAPH y(x)=) valikko ......................................... 87
Funktion syöttäminen kaavaeditoriin..........................................88
Tietoja funktioiden syöttämisestä ...............................................88
Kuvaajalajien valinta...................................................................89
Kuvaajalajin asetus kaavaeditorissa ...........................................90
Funktioiden erottaminen toisistaan varjostuskuvioiden avulla...91
Tilastollisten kuvaajien tarkastelu, käyttöönotto ja
käytöstä poisto ...........................................................................91
Kuvaajanäytön ikkunamuuttujien asetus.........................................92
Ikkunaeditorin käyttö.................................................................. 92
Ikkunamuuttujan arvon muuttaminen ........................................ 93
Piirtotarkkuuden asetus @x:n ja @y:n avulla...............................93
Kuvaajamuodon asetus ...................................................................94
Kuvaajan näyttäminen.....................................................................95
Meneillään olevan piirron pysäytys tai keskeytys .......................96
Piirretyn kuvaajan muuttaminen................................................. 96
Käyräparven piirtäminen............................................................. 96
Smart Graph................................................................................97
vi
Sisällysluettelo
Luku 6: Piirtotyökalut........................................................... 99
TI-86-laskimen piirtotyökalut........................................................ 100
GRAPH-valikko .........................................................................100
Vapaasti liikkuvan kohdistimen käyttö..................................... 101
Piirtotarkkuus ...........................................................................101
Kuvaajan seuraaminen.................................................................. 102
Ikkunamuuttujien arvojen muuttaminen seurannan aikana..... 103
Seurannan lopettaminen ja jatkaminen.................................... 103
Kuvaajanäytön koon uudelleenmäärittäminen
ZOOM-toiminnoilla........................................................................ 104
GRAPH ZOOM -valikko............................................................. 104
Oman suurennuksen tai pienennyksen määrittäminen............. 106
Suurennus- tai pienennyskertoimen määrittäminen................. 106
Kuvaajan suurennus ja pienennys ............................................ 107
Zoomausikkunamuuttujien arvojen tallentaminen ja
palauttaminen ..........................................................................108
Interaktiivisten matemaattisten funktioiden käyttö ......................109
GRAPH MATH -valikko ............................................................. 109
Asetukset, jotka vaikuttavat GRAPH MATH -toimintoihin........ 110
Toimintojen ROOT, FMIN, FMAX tai INFLC käyttö.................... 110
Toimintojen f(x), DIST tai ARC käyttö...................................... 111
Toimintojen dy/dx tai TANLN käyttö......................................... 113
Toiminnon ISECT käyttö............................................................ 114
Toiminnon YICPT käyttö ...........................................................114
Funktion arvon ratkaiseminen tietyllä x:n arvolla .........................115
Kuvaajaan piirtäminen ..................................................................115
Ennen kuvaajaan piirtämistä .................................................... 116
Piirrosten tallentaminen ja palauttaminen................................ 116
Piirrettyjen kuvien poistaminen ................................................117
GRAPH DRAW -valikko .............................................................117
Kuvaajan alueiden varjostaminen.............................................119
Janan piirtäminen .....................................................................120
Pystysuoran tai vaakasuoran viivan piirtäminen....................... 120
Ympyrän piirtäminen ................................................................121
Funktion, tangentin tai käänteisfunktion piirtäminen...............121
Pisteiden, viivojen ja käyrien piirtäminen .................................122
Tekstin kirjoittaminen kuvaajaan.............................................. 122
Pisteiden sytyttäminen tai sammuttaminen..............................123
Luku 7: Taulukot ..................................................................125
Taulukon tuominen näyttöön ........................................................126
TABLE-valikko ...........................................................................126
Taulukko ................................................................................... 126
Taulukon selaaminen................................................................127
Taulukon määrittäminen ...............................................................128
Riippuvien muuttujien yhtälöiden tarkasteleminen ja
muokkaaminen taulukossa .......................................................129
Taulukon tyhjentäminen................................................................130
Luku 8: Piirtäminen napakoordinaatistossa.....................131
Yleiskatsaus: piirtäminen napakoordinaatistossa.......................... 132
Napakoordinaattikuvaajan määrittäminen.................................... 133
TI-86-laskimen piirtotilojen samankaltaisuus ........................... 133
Napakoordinaattipiirtotilan määrittäminen .............................. 133
Sisällysluettelo
vii
GRAPH-valikko .........................................................................133
Napakoordinaattikaavaeditorin tuominen näyttöön ................ 134
Kuvaajanäytön ikkunamuuttujien määrittäminen ....................134
Piirtotilan määrittäminen.......................................................... 135
Kuvaajan tuominen näyttöön ...................................................135
Piirtotyökalujen käyttäminen napakoordinaattipiirtotilassa.......... 135
Vapaasti liikkuva kohdistin....................................................... 135
Napakoordinaattiyhtälön seuraaminen ....................................136
Seurantakohdistimen siirtäminen q:n arvon kohdalle .............137
Zoom-toimintojen käyttö.......................................................... 137
GRAPH MATH -valikko ............................................................. 138
Yhtälön ratkaiseminen määritetyn q:n suhteen........................ 138
Napakoordinaattikuvaajaan piirtäminen .................................. 138
Luku 9: Parametristen kuvaajien piirtäminen ................ 139
Yleiskatsaus: parametristen kuvaajien piirtäminen....................... 140
Parametrisen kuvaajan määrittäminen ......................................... 142
TI-86 piirtotilojen samankaltaisuudet....................................... 142
Parametrisen piirtotilan määrittäminen.................................... 142
GRAPH-valikko .........................................................................142
Parametrikaavaeditorin tuominen näyttöön............................. 143
Parametriyhtälön valitseminen ja valinnan poistaminen.......... 143
Parametriyhtälön poistaminen.................................................. 143
Kuvaajanäytön ikkunamuuttujien määrittäminen ....................144
Piirtomuodon määrittäminen.................................................... 144
Kuvaajan tuominen näyttöön ...................................................144
Piirtotyökalujen käyttö Param-piirtotilassa ...................................145
Vapaasti liikkuva kohdistin ....................................................... 145
Parametrisen funktion seuraaminen ......................................... 145
Seurantakohdistimen liikuttaminen t:n arvon kohdalle ............146
Zoom-toimintojen käyttö .......................................................... 147
GRAPH MATH -valikko.............................................................. 147
Yhtälön ratkaiseminen määritetyn t:n suhteen.........................148
Piirtäminen parametrisiin kuvaajiin ..........................................148
Luku 10: Differentiaaliyhtälöiden kuvaajien piirtäminen149
Differentiaaliyhtälön kuvaajan määrittäminen .............................. 150
TI-86-laskimen piirtotilojen samankaltaisuudet........................150
Differentiaaliyhtälön piirtotilan määrittäminen.........................150
GRAPH-valikko..........................................................................151
Piirtomuodon määrittäminen....................................................151
Differentiaalikaavaeditorin tuominen näyttöön ........................152
Kuvaajanäytön ikkunamuuttujien määrittäminen.....................153
Alkuehtojen määrittäminen ...................................................... 154
Akseleiden määrittäminen ........................................................155
Differentiaaliyhtälön piirtovihjeitä ............................................156
Sisäinen muuttuja fldPic............................................................156
Kuvaajan tuominen näyttöön....................................................157
Differentiaaliyhtälöiden syöttäminen ja ratkaiseminen .................157
Piirtäminen käyttämällä SlpFld-muotoa....................................158
Yhtälön muuttaminen ensimmäisen asteen yhtälöryhmäksi.....159
Piirtäminen DirFld-muodossa....................................................160
Yhtälöryhmän kuvaajan piirtäminen FldOff-muodossa.............161
Differentiaaliyhtälön ratkaiseminen tietyn arvon suhteen ........163
viii
Sisällysluettelo
Piirtotyökalujen käyttö DifEq-piirtotilassa ..................................... 163
Vapaasti liikkuva kohdistin....................................................... 163
Differentiaaliyhtälön seuraaminen............................................ 163
Seurantakohdistimen siirtäminen t:n arvon kohdalle ...............164
Piirtäminen differentiaaliyhtälön kuvaajaan............................. 164
Yhtälön kuvaajan piirtäminen ja ratkaisujen tallentaminen
joukkoihin................................................................................. 165
ZOOM-toimintojen käyttö......................................................... 167
Ratkaisujen piirtäminen interaktiivisesti toiminnon EXPLR avulla167
Ratkaiseminen annetun t:n suhteen......................................... 169
Luku 11: Joukot ................................................................... 171
Joukot TI-86-laskimessa................................................................ 172
LIST-valikko .............................................................................. 173
LIST NAMES -valikko ................................................................173
Joukkojen luominen, tallentaminen ja tarkasteleminen................ 174
Joukon syöttäminen suoraan lausekkeeseen............................ 174
Joukon nimen luominen tallentamalla joukko.......................... 175
Joukon nimeen tallennettujen joukon alkioiden tarkasteleminen175
Joukon yksittäisen alkion tarkasteleminen tai käyttö............... 176
Uuden arvon tallentaminen joukon alkioon .............................176
Kompleksilukuarvoiset joukon alkiot........................................ 177
Joukkoeditori................................................................................. 177
Joukkoeditorin valikko.............................................................. 178
Joukon nimen luominen nimettömään pystysarakkeeseen ...... 178
Joukon nimen lisääminen joukkoeditoriin ................................179
Joukon alkion tarkasteleminen ja muokkaaminen ................... 179
Alkioiden poistaminen joukosta................................................180
Joukon poistaminen joukkoeditorista ....................................... 180
LIST OPS (toiminnot) -valikko ........................................................ 181
Matemaattisten funktioiden käyttäminen joukkojen kanssa......... 184
Kaavan liittäminen joukon nimeen................................................184
Liitetyn joukon vertaaminen tavalliseen joukkoon....................185
Kaavan liittäminen joukkoeditorilla .......................................... 186
Joukkoeditorin käyttö, kun liitetyt kaavajoukot ovat näytössä. 187
Liitettyjen kaavojen suorittaminen ja tarkasteleminen ............. 187
Liitettyjen kaavojen aiheuttamien virheiden korjaaminen ........ 188
Kaavan irrottaminen joukon nimestä........................................ 188
Liitetyn kaavajoukon alkion muokkaaminen ............................189
Luku 12: Vektorit.................................................................191
Vektorin luominen ......................................................................... 192
VECTR (vektori) -valikko ...........................................................193
VECTR NAMES -valikko.............................................................193
Vektorin luominen vektorieditorissa .........................................193
Vektorieditorivalikko................................................................. 194
Vektorin luominen perusnäytössä............................................. 194
Kompleksilukuvektorin luominen.............................................. 195
Vektorin tuominen näyttöön..........................................................195
Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen ................................... 196
Vektorin poistaminen ....................................................................197
Vektorin käyttö lausekkeessa ...................................................197
Matemaattisten funktioiden käyttö vektorin kanssa ................198
VECTR MATH -valikko............................................................... 199
Sisällysluettelo
ix
VECTR OPS (toiminnot) -valikko ............................................... 200
VECTR CPLX (kompleksiluku) -valikko...................................... 201
Luku 13: Matriisit................................................................ 203
Matriisien luominen ......................................................................204
MATRX (matriisi) -valikko......................................................... 204
MATRX NAMES -valikko........................................................... 204
Matriisin luominen matriisieditorissa........................................ 205
Matriisieditorivalikko................................................................ 206
Matriisin luominen perusnäytössä............................................ 206
Kompleksilukumatriisin luominen............................................. 207
Matriisin alkioiden, vaakarivien ja alimatriisien
tuominen näyttöön........................................................................ 207
Matriisin koon ja alkioiden muokkaaminen .................................. 208
Matriisin poistaminen.................................................................... 209
Matriisin käyttö lausekkeessa .......................................................210
Matemaattisten funktioiden käyttö matriisin kanssa ...............210
MATRX MATH -valikko............................................................. 212
MATRX OPS (toiminnot) -valikko.............................................. 213
MATRX CPLX (kompleksiluku) -valikko..................................... 214
Luku 14: Tilastot.................................................................. 215
Tilastollinen analyysi TI-86:lla....................................................... 216
Tilastollisen analyysin määritys ..................................................... 216
STAT-valikko (Tilastot).............................................................. 216
Tilastollisten tietojen syöttäminen................................................. 217
STAT CALC -valikko (Laskenta)................................................. 217
Automaattinen regressioyhtälön tallennus ............................... 219
Tilastollisen analyysin tulokset..................................................220
STAT VARS -valikko (Tilastomuuttujat).....................................220
Tilastollisten tietojen piirtäminen ..................................................222
STAT PLOT -tilanäyttö ............................................................... 222
STAT PLOT -valikko...................................................................223
Tilastokuvaajan määritys .......................................................... 224
Tilastokuvaajan käyttöönotto ja käytöstä poisto......................224
Kuvaajalajin valinta ..................................................................225
Kuvaajalajien ominaisuudet...................................................... 226
STAT DRAW -valikko......................................................................229
Tilastollisen arvon ennuste ............................................................ 230
Luku15: Yhtälöiden ratkaiseminen....................................233
Yleiskatsaus: Lausekkeenratkaisin.................................................234
Yhtälön syöttäminen yhtälönsyöttöeditoriin..................................235
Interaktiivisen ratkaisimen editorin määrittäminen.......................236
Muuttujien arvojen syöttäminen............................................... 236
Ratkaisun hallinta rajojen ja arvauksen avulla .........................237
Yhtälön muokkaaminen............................................................ 238
Ratkaiseminen tuntemattoman muuttujan suhteen ......................238
Ratkaisun kuvaajan piirtäminen .................................................... 239
Ratkaisimen valikko..................................................................240
Ratkaisimen piirtotyökalut.............................................................240
Ratkaisimen ZOOM-valikko ......................................................241
Polynomin juurten ratkaisin........................................................... 241
Polynomin syöttäminen ja ratkaiseminen ................................. 241
x
Sisällysluettelo
Polynomin kertoimen tai juuren tallentaminen muuttujaan ..... 242
Yhtälöryhmien ratkaisin ................................................................243
Samanaikaisesti ratkaistavien yhtälöiden syöttäminen ............ 243
Yhtälöiden kertoimien ja tulosten tallentaminen muuttujiin .... 244
Luku 16: Ohjelmointi .......................................................... 247
Ohjelman kirjoittaminen TI-86-laskimella ..................................... 248
PRGM-valikko........................................................................... 248
Ohjelman luominen ohjelmaeditorissa .....................................248
Ohjelmaeditorin valikko............................................................ 249
PRGM I/O (syöttö ja tulostus) -valikko...................................... 249
PRGM CTL -valikko ................................................................... 252
Komentorivin syöttäminen........................................................ 254
Valikot ja näytöt ohjelmaeditorissa ..........................................255
Muistin hallinta ja ohjelman poistaminen ................................255
Ohjelman suorittaminen................................................................ 255
Esimerkki: Ohjelma................................................................... 256
Ohjelman keskeyttäminen ........................................................ 257
Ohjelmien käsitteleminen.............................................................. 257
Ohjelman muokkaaminen......................................................... 257
Ohjelman kutsuminen toisesta ohjelmasta............................... 258
Ohjelman kopioiminen toiseen ohjelmaan ...............................259
Muuttujien käyttäminen ja poistaminen yhden ohjelman
sisällä........................................................................................ 259
TI-86-laskimen näppäinkoodikaavio ........................................ 260
Konekielisen ohjelman lataaminen ja suorittaminen..................... 260
Merkkijonon syöttäminen ja tallentaminen................................... 261
STRNG (merkkijono) -valikko....................................................262
Merkkijonon käyttö...................................................................262
Luku 17: Muistinhallinta .....................................................265
Käytettävissä olevan muistin tarkistus ..........................................266
MEM-valikko (Muisti) ...............................................................266
Muistin käytön tarkistus ...........................................................266
Tietojen poistaminen muistista...................................................... 267
MEM DELET -valikko (Poisto).................................................... 267
TI-86:n nollaus...............................................................................268
MEM RESET -valikko (Nollaus)..................................................268
ClrEnt (Entry-tallennusalueen tyhjennys) .................................. 269
Luku 18: TI-86 Link -yhteys.................................................271
TI-86:n yhteysmahdollisuudet .......................................................272
Kahden TI-86:n yhdistäminen...................................................272
TI-85:n ja TI-86:n yhdistäminen................................................272
TI-86:n ja CBL- tai CBR-järjestelmän yhdistäminen ..................272
TI-86:n ja PC:n tai Macintoshin yhdistäminen .......................... 273
Ohjelmien nouto Internet-verkosta...........................................273
TI-86:n yhdistäminen toiseen laitteeseen ................................. 273
LINK-valikko.............................................................................. 274
Lähetettävien tietojen valinta........................................................274
LINK SEND -valikko...................................................................274
Muistin varmuuskopioinnin aloitus........................................... 275
Lähetettävien muuttujien valinta..............................................276
SEND WIND -näyttö (Ikkunamuuttujat).....................................277
Sisällysluettelo
xi
Muuttujien lähetys TI-85:een ................................................... 278
LINK SND85 -valikko (Tietojen lähetys TI-85:een) .................... 278
Vastaanottavan laitteen valmistelu............................................... 278
Tietojen lähetys ............................................................................. 279
Lähetettyjen tietojen vastaanotto .................................................279
Lähetys uudelleen useaan laitteeseen ...................................... 280
Virhetilanteet............................................................................ 280
Vastaanottavan laitteen muistin loppuminen........................... 281
Luku 19: Sovellukset........................................................... 283
Matemaattisten toimintojen käyttö matriiseissa........................... 284
Kuvaajien välisen alueen täyttäminen........................................... 285
Integrointilaskennan perusteoreema............................................. 286
Sähköpiirit ..................................................................................... 287
Ohjelma: Sierpinskin kolmio.......................................................... 290
Ohjelma: Taylorin sarja.................................................................. 291
Karakteristinen polynomi ja ominaisarvot..................................... 293
Potenssisarjan suppeneminen ....................................................... 296
Säiliö-tehtävä ................................................................................297
Petoeläin-saalis-malli ....................................................................299
Luku 20: Aakkosellinen funktio- ja komentohakemisto 303
Pikahakemisto............................................................................... 304
Piirtäminen ...............................................................................304
Joukot....................................................................................... 304
Matemaattiset funktiot............................................................. 305
Matriisit .................................................................................... 306
Ohjelmointi ...............................................................................306
Tilastotiede ...............................................................................307
Merkkijonot ..............................................................................307
Vektorit ..................................................................................... 307
Toimintojen aakkosellinen luettelo................................................308
Liite.......................................................................................431
TI-86-laskimen valikkotaulukko ....................................................432
Ongelmien ratkaiseminen.............................................................. 444
Virhetilat........................................................................................445
Equation Operating System (EOSé) .............................................. 449
Kertomerkitön kertolasku .........................................................450
Sulkeet ......................................................................................450
TOL (toleranssieditori) ...................................................................451
Laskennallinen tarkkuus................................................................451
Huoltotiedot ..................................................................................452
Tietoja huollosta ja yleisiä tietoja .............................................452
Teknisiä tietoja..........................................................................452
WWW ja sähköposti..................................................................453
Pikahuolto................................................................................. 453
TI-86-laskimen palauttaminen huoltoa varten .........................453
Takuunaikainen huolto ............................................................. 454
Takuuajan jälkeinen huolto.......................................................454
Takuutietoja...................................................................................455
TI-tuotteiden huolto- ja takuutietoja .............................................455
Tietoa TI-tuotteista ja niiden huollosta ..................................... 455
Huolto- ja takuutietoja.............................................................. 455
TI-86 Aloitusopas
Uuden TI-86-laskimen käytön aloittaminen ...............................2
Laskutoimitusten suorittaminen perusnäytössä.......................... 3
Funktioiden kuvaajien tuominen kuvaajanäyttöön................... 10
-
TI 86
M3
M1 M2
F1 F2 F3 F4 F5
M4 M5
2
TI-86 Aloitusopas
Uuden TI-86-laskimen käytön aloittaminen
TI-86 Aloitusoppaan lyhyet esimerkit esittelevät joitakin TI-86-laskimen yleistoimintoja. Ennen kuin aloitat laskimen käytön, asenna paristot, kytke laskimeen virta, säädä kontrasti ja nollaa muisti sekä oletusarvot. Luvussa 1 on lisätietoja näistä toimista.
ja
--
esitetään tässä oppaassa sijoittamalla painettavan näppäimen yläpuolella oleva sana hakasulkeisiin
TI-86 katkaisee virran automaat­tisesti, jos laskinta ei käytetä noin neljään minuuttiin.
-näppäinyhdistelmät
1
( ã
ja
ä )
.
AAA-paristojen asentaminen
TI-86-pakkauksen mukana toimitetaan neljä AAA-paristoa. Poista paristot pakkauksesta ja asenna ne laskimen takaosassa sijaitsevaan paristolokeroon. Asenna paristot napojen (+ ja
) mukaan lokerossa esitetyllä tavalla.
N
TI-86:n virran kytkeminen ja katkaiseminen
Kytke TI-86-laskimeen virta painamalla ^-näppäintä, joka sijaitsee näppäi­mistön vasemmassa alakulmassa. Näytön vasempaan yläkulmaan tulee vilkkuva syötekohdistin ( Å ). Jos kohdistinta ei näy, säädä kontrastia (ohjeet seuraavassa).
Katkaise virta laskimesta painamalla ensin --näppäintä ja sen jälkeen
tekstin alla olevaa
^-näppäintä. Tässä oppaassa käytetään hakasulkeita
OFF-
RCL
ST
OFF
ON
( ã ja ä ) kuvaamaan -- ja 1-näppäinyhdistelmiä. Esimerkiksi virta katkaistaan TI-86-laskimesta painamalla - .
=
U
BASE
O
1
Y
CHAR
0
Jos vapautat näppäimen säätäessäsi kontrastia, sinun on painettava
näppäintä uudelleen, jos
-
-
haluat jatkaa säätämistä.
Tässä oppaassa kuvataan
näppäinyhdistelmät
-
1
sijoittamalla painettavan näppäimen yläpuolella oleva teksti hakasulkeisiin
tai
-
-
$
#
ja
-
-
ä
ã
)
(
ja
.
TI-86 Aloitusopas
3
Kontrastin säätäminen
1 Paina keltaista --näppäintä ja vapauta se.
MODE
alpha
ALPHA
QUIT
EXIT
LINK
x-VAR
MORE
x
INS
DEL
2nd
2 Pidä $- tai #-näppäintä alaspainettuna (kontrastisymbolin ylä- tai
alapuolella).
Tummenna näytön kontrastia painamalla $-näppäintä.Vaalenna näytön kontrastia painamalla #-näppäintä.
Muistin ja oletusarvojen nollaaminen
Jos haluat nollata muistin ja oletusarvot, paina - ™ ( & ). Perusnäyttöön tulevat ilmoitukset
Mem cleared
ja
Defaults set
, jotka merkitsevät sitä, että muisti ja oletusarvot on
nollattu. Sinun täytyy ehkä säätää kontrastia muistin ja oletusarvojen nollaamisen jälkeen.
Laskutoimitusten suorittaminen perusnäytössä
Jos haluat toistaa Aloitusoppaan toimien esittämät näytöt omassa laskimessasi, nollaa muisti ja oletusarvot. Tyhjennä ruutu painamalla :, ennen kuin suoritat laskutoimituksen (paitsi esimerkeissä, joissa palautetaan syöte tai tuodaan tulosten kokonaislukuosat näyttöön). Muussa tapauksessa TI-86-laskimen näyttö saattaa poiketa toimintojen vieressä olevista kuvista.
Luvun sinin laskeminen
1
Syötä sinifunktio. (
:) =
2
Anna luku. Voit kirjoittaa lausekkeen, jonka arvo lasketaan, kun painat
b
4
D - ~ F
E
.
4
TI-86 Aloitusopas
Laskutoimituksen jälkeen syö­tekohdistin siirtyy automaattisesti uudelle riville ja on valmis ottamaan uuden syötteen vastaan.
Kun TI-86 suorittaa laskutoi­mituksen, se tallentaa vastauk­sen automaattisesti sisäiseen
muuttujaan korvaten
Ans-
edellisen arvon. Kun ALPHA-lukitus on
toiminnassa, näppäinten yläpuolelle kirjoitetut kirjaimet tulevat näyttöön näppäimiä painettaessa. Jos esi m e r k iksi haluat kirjoittaa kirjaimen
Z
-näppäintä.
V,
paina
3 Ratkaise lauseke. p/4:n sini tulee näytön
b
oikeaan reunaan.
Viimeisimmän vastauksen tallentaminen muuttujaan
1 Kirjoita tallennussymboli ( ) näyttöön. Koska
merkin edellä on oltava arvo, mutta et
-
antanut sitä, TI-86 sijoitti näyttöön
-merkin eteen.
-muuttujan
Ans
2 Syötä sen muuttujan nimi, johon haluat tallentaa
(:)
X
ãVä
viimeisimmän vastauksen. ALPHA-lukitus on toiminnassa.
3 Tallenna viimeisin vastaus muuttujaan.
b
Tallennettu arvo tulee näyttöön seuraavalle riville.
Muuttujan käyttäminen lausekkeessa
1 Anna muuttuja ja korota se toiseen potenssiin. (:)
1 ã I
2 Ratkaise lauseke. Muuttujan V arvo korotetaan
b
toiseen potenssiin, ja tulos tulee näyttöön.
Sinun ei tarvitse siirtää kohdistinta rivin loppuun yhtälön laskemiseksi.
Lausekkeen muokkaaminen
N
1 Kirjoita lauseke
2 Muuta luku
luvuksi
3.2
(25+14)(4
3 Siirrä kohdistin lausekkeen alkuun ja syötä
luku. Lisäyskohdistin vilkkuu lukujen
.(:)
3.2)
D
25
D
4
. ! ! ! ! 2 "
2.3
- ! - p
ja
3
25
välissä.
4 Ratkaise lauseke. Tulos tulee näyttöön. b
\ 14 E
T 3 ` 2 E
3 3
TI-86 Aloitusopas
5
a
antaa luvulle negatiivisen
arvon, kuten
T
suorittaa vähennyslaskun,
esimerkiksi 5 Kolme pistettä (...) merkitsevät,
että tulos jatkuu näytön ulkopuolella.
L
N
2.
2=3.
Tuloksena olevan kompleksiluvun tuominen näyttöön
1 Syötä luonnollinen logaritmi -funktio. (:) B
2 Syötä negatiivinen luku. D a 2 E
3 Ratkaise lauseke. Tulos tulee näyttöön
kompleksilukuna.
b (Saat seu­raavan osan tulok­sesta näyttöön painamalla ".)
6
TI-86 Aloitusopas
Lukujoukon käyttäminen funktion yhteydessä
1 Syötä eksponenttifunktio. (: ) - ‚
2 Tuo
(
{
valikko näyttöön ja valitse aaltosulje
LIST-
)
-valikosta. TI-86-laskimessa
LIST
merkitsee joukon alkua.
{
- ”
&
LIST
-valikko
Kolme pistettä ilmaisevat sitä, että tulos jatkuu näytön ulkopuolella.
3 Syötä joukon alkiot. Erottele alkiot toisistaan
P 10 P
5
pilkulla.
4 Määritä joukon loppu valitsemalla ( } )
LIST
'
-
valikosta.
5 Ratkaise lauseke. Luvun
5., 10. ja 15.
e
potenssi tulee näyttöön joukon alkiona.
b
(Saat seuraavan osan tuloksesta näyttöön painamal­la ".)
Reaalilukujen kokonaislukuosan tuominen näyttöön joukossa
1 Tuo
-valikko näyttöön. (
MATH
MATH
-valikko
- Œ
korvaa automaattisesti edellisen toiminnan
-valikon.)
LIST
2 Tuo
valitsemalla ylemmäksi, ja
MATH NUM
NUM
NUM
-valikko näyttöön .
-valikko siirtyy
MATH
on korostettuna.
MATH
&
MATH NUM
15
-valikko
-valikko
TI-86 Aloitusopas
7
3 Valitse
osa) -funktio. rivi on jätetty näyttöön osoittamaan funktion vaikutusta edelliseen tulokseen.)
4 Syötä
laskutoimituksen tuottama joukko on tallennettu
5 Tuo näyttöön edellisen laskutoimituksen
tulosjoukon alkioiden kokonaislukuosat.
-valikosta
MATH
tulee näyttöön. (Edellinen
iPart
kohdistimen kohdalle. (Edellisen
Ans
-muuttujaan.)
Ans
(kokonaisluku-
iPart
iPart
Valikon poistaminen (valikosta poistuminen)
1 Edellisessä esimerkissä näytössä näkyvät
valikko ja
2 Poista
3 Poista
MATH NUM
MATH NUM
-valikko näytöstä. .
MATH
-valikko (- Œ &).
-valikko näytöstä. .
-
MATH
'
- ¡
b (Saat seu-
raavan osan tulok­sesta näyttöön painamalla ".)
-
8
TI-86 Aloitusopas
Neliöjuuren laskeminen
1 Syötä neliöjuurifunktio näyttöön. (: ) - ˆ
2 Anna luku, jonka neliöjuuren haluat laskea.
3 Ratkaise lauseke. Luvun
neliöjuuri tulee
144
näyttöön.
Derivaattojen laskeminen
1 Tuo
2 Anna lauseke (
tietyssä kohdassa (
3 Ratkaise lauseke. Lausekkeen
derivaatta
-valikko näyttöön ja valitse
CALC
2
) muuttujan (x) suhteen
x
).
8
:n suhteen x:n arvolla 8 tulee
x
der1
2
ensimmäinen
x
näyttöön.
144
b
.(:)
-
(
2 I P 2 P
E
8
b
Kun painat TI-86 tallentaa antamasi lausekkeen tai toiminnon sisäiseen muistialueeseen, jonka nimi on
Kun annat mittaluvun, sinun ei tarvitse syöttää mittayksikköä käsin. Sinun ei tarvitse esimerkiksi merkitä asteita syöttämällä symbolia ¡.
b
ENTRY
-näppäintä,
.
Edellisen syötteen palauttaminen, muokkaaminen ja uudelleenratkaiseminen
1 Palauta edellisen esimerkin viimeisin syöte.
- ¢
(Viimeisintä toimintoa ei poistettu.)
2 Muokkaa palautettua syötettä. ! !
3 Ratkaise lauseke. Lausekkeen
derivaatta
:n suhteen x:n arvolla 3 tulee
x
2
ensimmäinen
x
3
b
näyttöön.
Fahrenheit-asteiden muuttaminen Celsius-asteiksi
1 Tuo
2 Tuo
-valikko siirtyy ylemmäksi, ja
-valikko näyttöön. (: ) - ’
CONV CONV TEMP
-valikko näyttöön.
TEMP
CONV
on
*
korostettu.
3 Syötä tunnettu lämpötila. Jos lämpötila on
D a
E
4
negatiivinen, käytä sulkeita. Jos jätät sulkeet pois viereisestä esimerkistä, TI-86 muuntaa 4 °F L15,5 °C:ksi, jonka vastaluvun se sitten palauttaa. Tulokseksi tulee siis +15,5 °C.
4 Määritä Fahrenheit-asteet mittayksiköksi
valitsemalla tulee merkintä
¡
F
. Näyttöön lämpötilan perään
¡
F
ja muuntosymboli ( 4 ).
'
TI-86 Aloitusopas
9
10
TI-86 Aloitusopas
Kun tallennat tietoja yhtälö­muuttujaan käyttämällä symbolia
, anna ensin yhtälömuuttuja,
=
sen jälkeen ratkaisematon lauseke. Tämä järjestys poikkeaa siitä järjestyksestä, jolla useimmat muuttujat syötetään TI-86-las­kimeen.
ja lopuksi
=
5 Määritä Celsius-asteet muuntokohteeksi
valitsemalla
6 Suorita muunto. L4 ¡F:a vastaava ¡C-arvo
tulee näyttöön.
¡
C
.
&
b
Ratkaisemattoman lausekkeen tallentaminen yhtälömuuttujaan
1 Syötä sisäinen yhtälömuuttuja y1.(:) - n ã
2 Syötä yhtäsuuruusmerkki (=). 1 ã= ä
3 Syötä lauseke x:n suhteen.
4 Tallenna lauseke.
Seuraavassa osassa kerrotaan, kuinka funktioiden
D = 2 E
5
b
y1=5(sin x)
1
ja
y2=5(cos x)
kuvaajat tuodaan
näyttöön.
Funktioiden kuvaajien tuominen kuvaajanäyttöön
TI-86 piirtää neljänlaisia funktioita kuvaajanäyttöön. Jos haluat piirtää funktion kuvaajan, sinun on ensin tallennettava ratkaisematon lauseke sisäiseen yhtälömuuttujaan.
Tämän osan kukin toiminto jatkaa edellisestä toiminnosta. Sinun on aloitettava alla olevasta vaiheesta 1 ja suoritettava toiminnot kuvatussa järjestyksessä. Tämän osan ensimmäisessä toiminnossa oletetaan, että jatkat edellisen osan viimeisestä toiminnosta.
Kaavaeditorissa kaikki lausekkee
t
on annettava itsenäisen muuttujan piirtotilassa; Luku 1).
suhteen (vain
x
Func
TI-86 Aloitusopas
Funktioiden tarkasteleminen ja syöttäminen kaavaeditorissa
1 Tuo
GRAPH
2 Tuo kaavaeditori näyttöön valitsemalla
GRAPH
-
toiminnossa ratkaisematon lauseke. Kaavaeditorivalikko tulee alempaan valikkoon.
3 Siirrä kohdistinta alaspäin. Näyttöön tulee
kehote
4 Syötä kehotteeseen
Huomaa, että korostettuna, kun olet syöttänyt numeron Myös
-valikko näyttöön. 6
y(x)=
on edellisessä
-valikosta.
y2=
:n yhtäsuuruusmerkki on
y1
5(sin x)
-muuttujaan tallennettu
y1
.
lauseke
y2=
:n yhtäsuuruusmerkki (=) on
y2
5(cos x)
.
.
5
&
Kaava-
editori­valikko
#
D > 2 E
5
korostettuna. Tämä osoittaa, että kummankin funktion kuvaaja on valittu piirrettäväksi (luku 5).
Funktion piirtotyylin muuttaminen
Kunkin kaavaeditorissa olevan yhtälön vasemmalla puolella oleva kuvake määrittää, millä tyylillä kyseinen funktio esitetään, kun se piirretään kuvaajanäyttöön.
1 Siirrä kohdistin kohtaan y1. $
piirtotyylikuvakkeet
2 Tuo kaavaeditorivalikon seuraava
valikkoryhmä näyttöön. ( 4-merkki valikon lopussa ilmoittaa, että valikossa on lisää kohtia.)
/
11
12
TI-86 Aloitusopas
Käytettävissä on enintään seitsemän piirtotyyliä piirtotilan mukaan.
3 Määritä y1:n piirtotyyliksi ¼ (paksu)
valitsemalla kaavaeditorivalikosta (Saat muita tyylejä näyttöön painamalla toistuvasti (.)
STYLE
.
Funktion piirtäminen kuvaajanäyttöön
1 Piirrä kuvaaja kuvaajanäyttöön valitsemalla
. Näyttöön tulevat
GRAPH
x- ja y-akseli sekä jälkeen näyttöön piirretään jokaisen valitun funktion kuvaaja siinä järjestyksessä, jossa funktiot ovat kaavaeditorissa.
2 Kun kuvaaja on piirretty, voit siirtää vapaasti
liikkuvaa kohdistinta ( Kohdistimen koordinaatit näkyvät kuvaajanäytön alaosassa.
-valikosta
GRAPH
GRAPH
-valikko. Tämän
+
) kuvaajanäytössä.
(
- i
vapaasti liikkuva kohdistin
" # ! $
Funktion seuraaminen
1 Ota seuraamiskohdistin käyttöön valitsemalla
TRACE
avulla voit seurata valitun funktion kuvaajaa. Valitun funktion numero ( oikeassa yläkulmassa.
2 Siirrä seuraamiskohdistinta funktiosta
funktioon y2. Oikeassa yläkulmassa oleva numero muuttuu
3 Seuraa funktiota y2. Kun seuraat funktiota,
näyttöön tuleva arvo senhetkisellä x:n arvolla, joka sekin näkyy näytössä.
-valikosta. Tämä kohdistimen
GRAPH
) näkyy
1: y1
muuttuu numeroksi 2 ja y:n arvo
1
:n arvoksi, kun
y2
:n arvo on funktion
y
x=0
.
5(cos x)
y1
Y:n arvo tietyllä x:n arvolla (seuraamisen aikana)
1 Syötä reaaliluku (tai lauseke, joka antaa
reaalilukuarvon), joka on senhetkisen ku­vaajanäytön sisällä. Kun kirjoitat ensimmäi­sen merkin, näyttöön tulee kehote
x=
.
)
$
6
TI-86 Aloitusopas
seuraamiskohdistin
13
14
TI-86 Aloitusopas
Ikkunamuuttujien arvot määrittävät kuvaajanäytön mitat.
2 Ratkaise y2, kun
siirtyy suoraan funktion kohtaan. Näytössä näkyy
:n arvo eli funktion arvo kyseisellä x:n
y
arvolla.
. Seuraamiskohdistin
x=6
Ikkunamuuttujan arvon muuttaminen
1 Tuo
2 Tuo ikkunaeditori näyttöön valitsemalla
3 Muuta
4 Piirrä kuvaaja uudelleenmääritettyyn
GRAPH
WIND
arvo arvoksi
kuvaajanäyttöön. Koska koordinaatiston ensimmäinen ja toinen neljännes tuodaan näyttöön.
-valikko näyttöön. 6
GRAPH
-valikosta.
-ikkunamuuttujaan tallennettu
xMin
.
0
xMin=0
, vain
Funktion valinnan poistaminen
1 Tuo kaavaeditori ja kaavaeditorivalikko
näyttöön valitsemalla
kosta. GRAPH
korostuu.
y(x)=
-valikko siirtyy ylemmäksi, ja
y(x)=
GRAPH-vali-
b
'
0
*
&
TI-86 Aloitusopas
15
2 Poista funktion
kaavaeditorista korostus poistuu.
3 Piirrä kuvaaja kuvaajanäyttöön. Koska poistit
funktion funktion funktion kaavaeditorissa, suorita edelliset toimet. ( poistaa niiden valinnan.)
valinnan, TI-86 piirtää vain
y1
kuvaajan. Jos haluat valita jonkin
y2
SELCT
valinta valitsemalla
y1=
. Yhtäsuuruusmerkin
SELCT
sekä valitsee funktioita että
Kuvaajanäytön osan suurentaminen
1 Tuo
2 Ota zoomausruutukohdistin käyttöön valit-
3 Siirrä zoomausruutukohdistin pisteeseen, joka
4 Siirrä kohdistinta poispäin pienestä neliöstä
GRAPH ZOOM
valitsemalla ylemmäksi, ja
semalla
on uuden kuvaajanäytön kulma, ja merkitse piste pienellä neliöllä.
pisteeseen, joka on uuden kuvaajanäytön vastakkainen kulma. Kun siirrät kohdistinta, näyttöön piirtyy suorakaide.
BOX
-valikko näyttöön
.
ZOOM
GRAPH
on korostettuna.
ZOOM
GRAPH ZOOM
-valikko siirtyy
-valikosta.
*
- i
(
&
" # ! $ b
" # ! $
16
TI-86 Aloitusopas
5 Suurenna kuvaajaa. Ikkunan muuttujat
muuttuvat automaattisesti vastaamaan zoomausruudun määrityksiä.
6 Poista valikot kuvaajanäytöstä. :
b
TI-86-laskimen
1
Paristojen asentaminen tai vaihtaminen................................... 18
TI-86-laskimen virran kytkeminen ja katkaiseminen ................19
Näytön kontrastin säätäminen .................................................19
Perusnäyttö ..............................................................................20
Lukujen syöttäminen ................................................................21
Muiden merkkien syöttäminen................................................. 23
Lausekkeiden ja komentojen syöttäminen................................ 26
Virheen määrittäminen............................................................. 30
Aiempien syötteiden ja viimeisimmän tuloksen käyttäminen
uudelleen.................................................................................. 31
TI-86-laskimen valikkojen käyttö .............................................33
Toimintatilojen tarkastelu ja muuttaminen............................... 37
käyttö
-
TI 86
M3
M1 M2
F1 F2 F3 F4 F5
M4 M5
18
Älä poista litiumvarmistusparistoa, ellet ole asentanut neljää uutta AAA­paristoa.
Vie vanhat paristot ongelma­jätekeräyspisteisiin.
Jos et käytä TI-86-laskinta usein, AAA-paristojen virta saattaa kestää yli kaksi viikkoa ensimmäisen virran vähyydestä kertovan ilmoituksen jälkeenkin.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Paristojen asentaminen tai vaihtaminen
Uuden TI-86-laskimesi mukana on toimitettu neljä AAA-paristoa. Ne on asennettava ennen kuin voit kytkeä laskimeen virran. Laskimeen on asennettu litiumvarmistusparisto valmiiksi.
1
Jos laskimessa on virta, katkaise se (paina - ). Näin vältät muistiin tallennettujen tietojen menetyksen.
2
Liu'uta suojus näppäimistön päälle.
3
Pidä laskinta pystyssä. Paina paristolokeron kannen kieleke alas ja irrota kansi.
4
Poista kaikki neljä vanhaa paristoa.
5
Asenna neljä uutta AAA-alkaliparistoa. Asenna paristot paristokotelon sisäisen kuvan (+ ja N) mukaan.
6
Asenna paristokotelon kansi paikalleen asettamalla sen ulokkeet paristokotelon pohjassa oleviin reikiin ja työntämällä kantta, kunnes kieleke napsahtaa kiinni.
Paristojen vaihtamisen ajankohta
Kun AAA-paristojen varaus on vähäinen, näyttöön tulee ilmoitus pariston virran vähyydestä laskinta käynnistettäessä. Laskin toimii yleensä pari viikkoa ensimmäisen virran vähyydestä kertovan ilmoituksen jälkeen. Lopulta TI-86 katkaisee itse virtansa, eikä laskinta voi käynnistää ennen AAA-paristojen vaihtamista.
Litiumvarmistusparisto sijaitsee paristokotelon sisällä AAA-paristojen yläpuolella. Se varmistaa laskimen muistin, kun AAA-paristojen varaus on vähäinen tai kun paristot on poistettu. Säilytä litiumparisto paikallaan tietojen varmistamiseksi, ellei laskimeen ole asennettu neljää uutta AAA-paristoa. Vaihda litiumvarmistusparisto noin kolmen tai neljän vuoden välein.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
19
Vie vanhat paristot ongel­majätekeräyspisteisiin.
Jos vapautat
tai
näp-
-
-
$
#
päimen säätäessäsi kontrastia, sinun on painettava
-
-
näppäintä uudelleen, jos haluat jatkaa säätämistä.
Vaihda litiumparisto seuraavasti. Irrota paristokotelon kansi ja avaa pieni ruuvi, joka pitää
UP BATTERY
ja
) mukaan. Aseta kansi ja ruuvi paikoilleen.
N
-kantta paikallaan. Asenna uusi
CR1616
- tai
CR1620
-paristo kannen napakaavion (+
BACK
TI-86-laskimen virran kytkeminen ja katkaiseminen
Kytke TI-86-laskimeen virta painamalla ^. Jos katkaisit virran laskimesta painamalla - , TI-86
poistaa virheet ja tuo perusnäytön näkyviin samanlaisena kuin se oli ennen virran katkaisua.
TM
Jos APD
-toiminto (Automatic Power DownTM) katkaisi laskimen virran, TI-86:n näyttö palautuu samanlaiseksi kuin ennen virran katkaisua, näyttö, kohdistin ja mahdolliset virheet mukaan lukien.
Jos haluat katkaista virran TI-86-laskimesta, paina - . Kaikki asetukset ja muistin sisältö säilyvät Constant Memory
TM
-toiminnon avulla. Virhetila poistetaan.
APD katkaisee TI-86:n virran automaattisesti, jos laskinta ei käytetä noin neljään minuuttiin. Tämä pidentää paristojen käyttöikää.
PRQ
CONS
,
RCL
ST
O
OFF
ON
CONV
4
=
BASE TES MEM
U
1
:
CHAR
Y
0
2
S
STRNG
65
T
VW
3
ANS
Z
(
(
Näytön kontrastin säätäminen
1
Paina keltaista --näppäintä ja vapauta se.
MODE
alpha
ALPHA
QUIT
EXIT
LINK
x-VAR
MORE
x
INS
DEL
2nd
2
Pidä $- tai #-näppäintä alaspainettuna (kontrastisymbolin ylä- tai alapuolella).
Tummenna näytön kontrastia painamalla $-näppäintä.
Vaalenna näytön kontrastia painamalla #-näppäintä.
20
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
TI-86:ssa on 40 kontrastiase­tusta, joten kukin numeroista
9
vastaa neljää asetusta.
Perusnäyttöä ei tarvitse tyhjentää uuden syötteen aluksi.
0
-
Voit säätää näytön kontrastia milloin tahansa katselukulman ja valaistuksen mukaan. Kontrastin säätämisen aikana näytön oikeaan yläkulmaan tulee numero välillä
(vaalein) - 9 (tummin), joka
0
ilmoittaa senhetkisen kontrastiasetuksen. Numero ei erotu, kun kontrasti on erittäin vaalea tai tumma.
Koska paristojen varaus heikkenee iän myötä, kutakin numeroarvoa vastaava kontrastitaso muuttuu. Voit esimerkiksi säätää kontrastin arvoksi paristojen varaus heikkenee, sinun täytyy säätää kontrastin arvoksi
3
, kun laskimessa on uudet paristot. Kun
4
, sitten 5, sen jälkeen 6 ja niin edelleen, jos haluat säilyttää alkuperäisen kontrastitason. Paristoja ei kuitenkaan tarvitse vaihtaa, ennen kuin näyttöön tulee ilmoitus paristojen virran vähyydestä.
Perusnäyttö
Kun käynnistät TI-86:n ensimmäistä kertaa, näkyviin tulee perusnäyttö. Aluksi perusnäyttö on tyhjä, ja siinä näkyy vain syötekohdistin (Å) vasemmassa yläkulmassa. Jos kohdistinta ei näy, säädä kontrastia painamalla - ja pitämällä #- tai $-näppäintä alaspainettuna (sivu 19).
Voit syöttää lausekkeita ja laskea niiden arvoja perusnäytössä sekä tarkastella laskutoimitusten tuloksia. Voit suorittaa komentoja, tallentaa ja hakea muuttujien arvoja sekä siirtyä käyttämään kuvaajia ja editoreita.
Voit palata perusnäyttöön mistä tahansa muusta näytöstä painamalla - l.
Syötteiden ja tulosten tuominen näyttöön
Perusnäyttöön mahtuu kahdeksan riviä, joissa kussakin on 21 merkkiä. Jos lausekkeen tai komentosarjan pituus ylittää 21 merkkiä ja välilyöntiä, lauseke tai komentosarja jatkuu automaattisesti seuraavalle riville.
Tila-asetukset määrittävät tavan, jolla TI-86 tulkitsee lausekkeita ja tuo tulokset näyttöön (sivu 37).
TI-86-laskimen näyttöön tuleva jakolaskun symboli on murtolukuja osoittava vinoviiva
/ ).
(
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
21
Kun kaikki kahdeksan riviä ovat täynnä, teksti vieritetään pois näytöstä. Voit vierittää perusnäyttöä painamalla $-näppäintä senhetkisen syötteen ensimmäiseen merkkiin saakka. Jos haluat palauttaa ja muokata aiempia syötteitä sekä suorittaa niitä uudelleen, paina - ¢ (sivu 31).
Kun syötteen laskutoimitus suoritetaan perusnäytössä, tulos tulee seuraavan rivin oikeaan reunaan. Kun suoritat
Syöte Tulos
komennon, seuraavan rivin oikeaan reunaan tulee yleensä ilmoitus
Jos tulos on yli 21 merkkiä pitkä, näyttöön tulee kolme pistettä tuloksen oikealle puolelle. Voit tarkastella
Done
.
Syöte Tulos
tuloksen seuraavaa jaksoa painamalla ". Kun teet tämän, kolme pistettä siirtyy tuloksen jakson vasemmalle puolelle. Voit vierittää näytön takaisin tuloksen alkuun painamalla !.
Lukujen syöttäminen
Kunkin näppäimen ensisijaista toimintoa vastaava symboli tai lyhenne on painettu näppäimeen valkoisella. Kun esimerkiksi painat \-näppäintä, näyttöön tulee plus-merkki kohdistimen koh­dalle. Tässä oppaassa kuvataan numeron syöttö merkinnällä Z [ sijaan.
Negatiivisten lukujen syöttäminen
Jos haluat syöttää negatiivisen luvun, paina a-näppäintä (vastalukunäppäintä) ja sen jälkeen
L
numeronäppäimiä. Jos haluat esimerkiksi syöttää luvun
, paina a 5. Älä yritä syöttää
5
negatiivisia lukuja painamalla T-näppäintä (vähennyslaskunäppäintä). a ja T ovat kaksi eri näppäintä, joiden käyttö eroaa toisistaan.
ja niin edelleen merkinnän Y
1, 2, 3
22
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Käytä aina sulkeita selventämään vastalukuja, kun käytät muuntokomentoja (luku 4).
Tieteellinen desimaalia edeltää yksi numero.
Teknisessä esitysmuodossa desimaalia edeltää yksi numero, kaksi numeroa tai kolme numeroa ja 10:n eksponentin potenssi on kolmella jaollinen.
esitysmuoto
:
TI-86:n käyttämä järjestys lausekkeen vastalukujen ja funktioiden ratkaisemisessa määräytyy Equation Operating Systemè -järjestelmän mukaan (EOSè; liite). Jos et ole varma las­kujärjestyksestä, selvennä vastalukumerkin aiottu käyttö sulkeilla D ja E. Esimerkiksi
2
L
L
=
4
, kun taas
16
(L4)
2
= 16.
Tieteellinen tai tekninen esitystapa
1
Syötä mantissa (eksponenttia edeltävä luvun osa). Tämä arvo voi olla lauseke.
2
3
E
kohdistimen kohdalle.
Syötä
Jos eksponentti on negatiivinen, syötä kohdistimen kohdalle
L
. Syötä tämän jälkeen yksi-, kaksi-, tai kolmi-
numeroinen eksponentti.
4
Ratkaise lauseke
19
D
C
2
a
b
F
2
E
Kun liität tieteellisen tai teknisen esitysmuodon mukaisia lukuja lausekkeeseen, TI-86 ei välttämättä esitä tuloksia tieteellisen tai teknisen esitysmuodon mukaisesti. Tulosten esitys­muoto määräytyy tila-asetusten (sivu 37) ja luvun suuruuden mukaan.
Kompleksilukujen syöttäminen
TI-86-laskimessa kompleksiluku a+bi syötetään muodossa
(suorakulmainen esitys) tai muodossa
(a,b)
(r
q
(napakoor-
)
dinaattiesitys). Lisätietoja on luvussa 4.
X
STAT
Jos haluat syöttää välilyönnin tekstiin, paina Välilyöntejä ei saa käyttää muuttujien nimissä.
1 ¤
.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Muiden merkkien syöttäminen
QUIT
EXIT
Tämä on 2nd-näppäin.
Tämä on ALPHA-näppäin.
2nd-näppäin
--näppäin on keltainen. Painettuasi --näppäintä näy- tön kohdistin on Æ (2nd-kohdistin). Kun painat seuraavaa näppäintä, näppäimen yläpuolella oleva keltainen merkki, lyhenne tai sana tulee näyttöön tai sen osoittama toiminto suoritetaan näppäimen ensisijaisen toiminnon sijaan.
ALPHA-näppäin
1-näppäin on sininen. Painettuasi 1-näppäintä näytön kohdistin on ³ (ison kirjaimen ALPHA-kohdistin). Kun painat seuraavaa näppäintä, näppäimen yläpuolella oleva sininen iso kirjain tulee näyttöön kohdistimen kohdalle.
2nd
alpha
ALPHA
LINK
x-VAR
x
MODE
MORE
INS
DEL
- š
näyttöön valikon
STAT
tuo
STAT
X
-
1 ã
tuo näyttöön kirjaimen
23
X
ä
X
Voit syöttää yleisesti käytetyn muuttujan helposti painamalla
-näppäintä
2
-näppäinyhdistelmän sijaan.
-n
Painettuasi - n näytön kohdistin on Ï (pienen kir-
-
x
STAT
jaimen alpha-kohdistin). Kun painat seuraavaa näppäintä,
x
ä
ã
näppäimen yläpuolella oleva sininen pieni kirjain tulee näyt-
X
- 1 ã
X
ä
tuo näyttöön kirjaimen
x
töön kohdistimen kohdalle.
24
Name=
symboli lukituksen automaattisesti käyttöön.
Syötekohdistin merkkejä.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
-kehote ja tallennus­ ottavat ALPHA-
(¶)
korvaa
(Å)
ALPHA-lukitus ja alpha-lukitus
Jos haluat kirjoittaa useita isoja tai pieniä kirjaimia peräkkäin, ota käyttöön ALPHA-lukitus (isot kirjaimet) tai alpha-lukitus (pienet kirjaimet).
Ota ALPHA-lukitus käyttöön painamalla 1 1, kun näytössä on syötekohdistin.
Peruuta ALPHA-lukitus painamalla 1.Siirry ALPHA-lukituksesta alpha-lukitukseen painamalla - n.
Ota alpha-lukitus käyttöön painamalla - n 1, kun näytössä on syötekohdistin.
Peruuta alpha-lukitus painamalla 1 1.Siirry alpha-lukituksesta ALPHA-lukitukseen painamalla 1.
Voit käyttää --näppäintä, kun ALPHA- tai alpha-lukitus on käytössä. Jos painat näppäintä, jonka yläpuolella ei ole sinistä merkkiä, esimerkiksi 6, 3 tai !, suoritetaan näppäimen ensisijainen toiminto.
Merkkien lisääminen, poistaminen ja tyhjentäminen
3
- p
:
Poistaa kohdistimen kohdalla olevan merkin. Jos haluat jatkaa kohdistimen oikealla puolella olevien merkkien poistamista, pidä 3 alaspainettuna.
Muuttaa kohdistimen lisäyskohdistimeksi ( __ ). Tämä lisää merkkejä lisäyskohdistimen kohdalle ja siirtää kohdistimen jälkeen tulevia merkkejä oikealle. Peruuta lisäys painamalla
tai painamalla ", #, ! tai $.
p
Poistaa senhetkisen syötteen perusnäytöstä
.
: :
tyhjentää koko perusnäytön.
-
A
Useimmiten kohdistimen ulkoasu osoittaa, mitä tapahtuu seuraavaa näppäintä painettaessa.
Kuvaajat ja editorit käyttävät joskus muunlaisia kohdistimia, jotka kuvataan muissa luvuissa.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Tavalliset kohdistimet
Syöte Å Syöttää merkin kohdistimen kohdalle korvaten kohdistimen kohdalla olevan merkin.
Lisäys __ Lisää merkin kohdistimen kohdalle ja siirtää jälkeen tulevia merkkejä oikealle.
2nd Æ Syöttää 2nd-merkin tai suorittaa 2nd-toiminnon (merkitty keltaisella).
LPHA ³ Syöttää ison ALPHA-kirjaimen (merkitty sinisellä).
alpha Ï Syöttää pienen ALPHA-kirjaimen (merkitty sinisellä).
Täysi Ä Ei ota tietoja vastaan. Kehotteeseen on syötetty enimmäismäärä merkkejä tai muisti on
Jos painat
(A).
A
Jos painat -
on alleviivattu a ( Jos painat - p -näppäinyhdistelmän jälkeen --näppäintä, lisäyskohdistin on
alleviivattu # (
täynnä.
1
-näppäintä - p -näppäinyhdistelmän jälkeen, kohdistin on alleviivattu
1
-näppäinyhdistelmää - p -näppäinyhdistelmän jälkeen, kohdistin
a
).
).
#
25
26
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Kohdistimen siirtonäppäimet
-
! siirtää kohdistimen syötteen alkuun
Voit liikuttaa kohdistinta pitämällä "-, #-, !- tai $-näppäintä alaspainettuna.
Lausekkeiden ja komentojen syöttäminen
Lausekkeen syöttäminen
Lauseke on yhdistelmä numeroita ja muuttujia, jotka määrittävät ainakin yhden funktion. TI-86­laskimeen syötettäessä lauseke annetaan yleensä samassa muodossa kuin paperille kirjoitettaessakin. Esimerkiksi
Voit käyttää lauseketta perusnäytössä tuloksen laskemiseen. Useimmiten voit käyttää lauseketta arvon syöttämiseen, jos
laskimeen pitäisi syöttää jokin arvo.
!
siirtää kohdistinta vasemmalle
2
,
pr
-
$ vierittää/siirtää kohdistinta ylöspäin
-
$ tummentaa näytön kontrastia
-
# vierittää/siirtää kohdistinta alaspäin
- #
vaalentaa näytön kontrastia
5 tan xStat
ja
40((L5+3)N(2+3))
"
siirtää kohdistinta oikealle
- "
siirtää kohdistimen syötteen loppuun
ovat lausekkeita.
Tässä oppaassa valinnaiset argumentit on osoitettu hakasulkeilla näitä hakasulkeita syöttäessäsi argumenttia.
ã
ja ä ). Älä kirjoita
(
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
27
Voit esimerkiksi antaa ikkunan muuttuja-arvoksi lausekkeen (luku
5). Kun painat #-, $-, b- tai .-näppäintä, TI-86 ratkaisee lausekkeen ja korvaa sen tuloksella.
Syötä lauseke syöttämällä lukuja, muuttujia ja funktioita näppäimistöltä ja valikoista (sivu 33). Kun painat b, lauseke ratkaistaan (kohdistimen sijainnista riippumatta) EOS:n laskutoimitusjärjestyksen mukaisesti (liite) ja tulos tuodaan näyttöön.
Jos haluat syöttää ja ratkaista lausekkeen 3,76 ÷ (
7,9 + 5) + 2
L
log 45, sinun on painettava seuraavia näppäimiä:
` 76 F D a 7 ` 9 \ - ˆ 5 E \ 2 < 45 b
3
Funktioiden käyttö lausekkeissa
Funktio palauttaa arvon. Esimerkkejä funktioista ovat
÷
, + , ‡ ja
. Funktioita käytettäessä
log
L
,
on usein syötettävä ainakin yksi hyväksyttävä argumentti. Kun tämä opas kuvaa funktion tai komennon syntaksia, kukin argumentti on kursivoitu.
Esimerkki:
kulma. Syötä
sin
painamalla = ja syötä kulman arvo (tai lauseke, jonka tulos
sin
on kulma). Useita argumentteja sisältävissä funktioissa tai komennoissa argumentit on erotettava toisistaan pilkulla.
Jotkin funktiot vaativat argumentin sulkeissa. Jos et ole varma laskentajärjestyksestä, tarkenna funktion asema lausekkeessa sulkeilla.
28
Aakkosellisessa hakemistossa
kuvataan kaikki TI-86-laskimen funktiot ja komennot sekä niiden vaatimat argumentit ja valinnaiset argumentit.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Komennon syöttäminen
Komento käynnistää toiminnon. Esimerkiksi
on komento, joka suoritettuna poistaa kaikki
ClDrw
piirretyt elementit kuvaajasta. Komentoa ei voi käyttää lausekkeessa. Yleensä komennon nimi on kirjoitettu isolla alkukirjaimella TI-86-laskimen komentoluettelossa. Jotkut komennot vaa­tivat useita argumentteja, mikä osoitetaan argumentin nimen perässä olevalla sulkeella ( Esimerkiksi
vaatii kolme argumenttia,
Circl
(
Circl
(x,y,
säde
.
)
).
(
Funktioiden, komentojen ja operaattoreiden syöttäminen
Voit syöttää funktion, komennon tai operaattorin kolmella eri tavalla (esimerkkinä
Syötä se kohdistimen kohdalle näppäimistön tai valikon avulla (< Syötä se kohdistimen kohdalle
).
45
CATALOG
♦ Syötä se kirjain kerrallaan ( - n 1
-luettelon avulla (- w & ã
ãLä ãOä ãGä
¤ 1 1 45).
45
).
L
).
log 45
ä & & b
Kuten edellisestä esimerkistä havaitaan, sisäisen funktion tai komennon käyttäminen on yleensä helpointa.
Kun valitset funktion, komennon tai operaattorin lausekkeen osaksi, näyttöön tuodaan kohdis­timen kohdalle symboli, joka koostuu merkeistä. Kun symboli on näytössä, voit muokata sen sisältämiä merkkejä.
Oletetaan esimerkiksi, että toit näyttöön symbolin
lausekkeen osana painamalla -
yMin
w / / * & & b. Havaitsit sen jälkeen, että tarvittava symboli olisikin ollut
. Sen sijaan, että sinun täytyisi painaa yhdeksää näppäintä saadaksesi symbolin
xMin
xMin
näyttöön, voit painaa ! ! ! ! 2.
Esimerkissä symboli ¶ osoittaa, että symbolia edeltävä arvo on tallennettava symbolia seuraavaan muuttujaan (luku 2). Tuo
näyttöön painamalla
Piirtäminen esitellään luvussa 5: Funktioiden piirtäminen.
X.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Peräkkäisten syötteiden syöttäminen
Voit syöttää ainakin kaksi lauseketta tai komentoa peräkkäin erottamalla ne toisistaan kaksoispisteellä (- ). Kun painat b-näppäintä, TI-86 suorittaa syötteet vasemmalta oikealle ja tuo näyttöön viimeisen lausekkeen tai komennon tuloksen. Koko ryhmäsyöte on tallennettu viimeisimpään syötteeseen (sivu 31).
Toimintailmaisin
Kun TI-86 laskee tai piirtää, näytön oikeaan yläkulmaan tulee liikkuva pystysuora viiva sen merkiksi, että laskin suorittaa laskutoimitusta. Kun pysäytät kuvaajan tai ohjelman, toimintailmaisin vaihtuu pysäytysilmaisimeen, joka on liikkuva pystysuora pisteviiva.
Laskutoimituksen tai piirtämisen keskeyttäminen
Jos haluat keskeyttää käynnissä olevan laskutoimituksen tai piirtämisen, paina ^. Kun keskeytät laskutoimituksen, näyttöön tulee
Palaa perusnäyttöön valitsemalla Palaa lausekkeen alkuun valitsemalla
(painamalla *).
QUIT
GOTO
ERR:BREAK
(painamalla &). Ratkaise lauseke uudelleen
-valikko.
painamalla b.
Kun keskeytät piirtämisen, näyttöön tulee osittainen kuvaaja ja
GRAPH
-valikko.
Palaa perusnäyttöön painamalla : : tai jotain näppäintä, jota ei käytetä piir-
tämisessä.
Käynnistä piirros uudelleen painamalla näppäintä tai valitsemalla komento, joka tuo
kuvaajan näyttöön.
29
30
Jos ohjelman suorituksen aikana tapahtuu (syntaksivirhe) lausekefunktion sisällössä, valitseminen palaa kaavaeditoriin eikä ohjelmaan.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
syntax error"
"
-komennon
GOTO
Virheen määrittäminen
Kun TI-86 havaitsee virheen, se tuo näyttöön virheilmoi­tuksen, kuten
ERROR 04 DOMAIN
Liitteessä on kuvaus kustakin virhetyypistä ja virheen mahdollisista syistä.
Jos valitset
(tai painat - l tai :),
QUIT
perusnäyttö tulee näkyviin.
Jos valitset
, edellinen näyttö tulee näkyviin siten, että kohdistin on joko virheen
GOTO
kohdalla tai ainakin lähellä sitä.
Virheen korjaaminen
1
Paina mieleesi virhetyyppi (
2
Valitse virheen kohdalla tai ainakin lähellä sitä.
3
Määritä virheen syy. Jos et voi selvittää syytä itse, tutustu liitteessä olevaan mahdollisten syiden luette­loon.
4
Korjaa virhe ja jatka toimintoa.
, jos se on valittavissa. Edellinen näyttö tulee näkyviin siten, että kohdistin on joko
GOTO
tai
ERROR 07 SYNTAX
ERROR
nro
virhetyyppi
.
).
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
31
Aiempien syötteiden ja viimeisimmän tuloksen käyttäminen uudelleen
Viimeisimmän syötteen palauttaminen
Kun ratkaiset lausekkeen arvon tai suoritat komennon painamalla perusnäytössä b, koko lauseke tai komento tallennetaan taltioon, jonka nimi on virran TI-86-laskimesta,
säilyy muistissa.
ENTRY
Palauta viimeisin syöte painamalla - ¢. Senhetkinen rivi tyhjennetään ja syöte tuodaan kyseiselle riville.
Viimeisimmän syötteen palauttaminen ja muokkaaminen
1
Palauta edellinen syöte perusnäytössä.
- ¢
(viimeisin syöte). Kun katkaiset
ENTRY
2
Muokkaa palautettua syötettä.
3
Suorita muokattu syöte.
! ! ! ! !
b
32
Aiempien syötteiden palauttaminen
TI-86 tallentaa
ENTRY-
syötteitä uusimmasta
taltioon mahdollisimman monta syötettä 128 tavuun saakka. Voit selata
-taltioon tallennetusta syötteestä vanhempiin syötteisiin painamalla
ENTRY
- ¢ toistuvasti. Jos painat - ¢, kun näytössä on vanhin tallennettu syöte, uusin tallennettu syöte tulee näyttöön uudestaan. - ¢-näppäinyhdistelmän jatkuva painaminen jatkaa selaamista samassa järjestyksessä.
32
Peräkkäiset syötteet, jotka on erotettu toisistaan kaksoispisteillä (sivu 29), tallennetaan yhtenä syötteenä.
Ympyrän alan kaava on Lausekkeenratkaisin (luku 15) on
työkalu, jota voit käyttää tähän tehtävään.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
2
.
A=pr
Useiden syötteiden palauttaminen
Jos haluat tallentaa useita lausekkeita tai komentoja yhdessä
-taltioon, syötä ne yhdelle
ENTRY
riville erottaen ne toisistaan kaksoispisteillä ja paina b. Suorituksen aikana koko ryhmä tallennetaan
-taltioon Seuraavassa esimerkissä esitetään yksi tapa käyttää tätä toimintoa
ENTRY
vaivalloisen uudelleensyöttämisen välttämiseksi.
ãRä
1
ãRä
958
-
1
Selvitä kokeellisesti sen ympyrän säde, jonka ala on 200 cm
r
tujaan
ensimmäisenä arvauksena ja
2
p
ratkaise
2
Palauta sena lukua kunnes tulos lähestyy arvoa
r
.
8r:pr
7,958
2
. Tallenna 8 muut-
2
ja käytä uutena arvauk-
. Jatka arvaamista,
200
8
X - n
[:] - ~
1 I b
- ¢
7
- !
.
b
- p `
ENTRY-taltion tyhjentäminen
Jos haluat tyhjentää kaikki tiedot
-valikosta (paina - *) ja paina lopuksi b.
MEM
-taltiosta, tee tyhjä rivi perusnäyttöön, valitse
ENTRY
ClrEnt
Viimeisimmän tuloksen palauttaminen
Kun lausekkeen arvo on ratkaistu perusnäytössä tai ohjelmassa, TI-86 tallentaa vastauksen sisäiseen muuttujaan, jonka nimi on
(viimeisin tulos).
Ans
joukko, vektori, matriisi tai merkkijono. Kun katkaiset virran TI-86-laskimesta,
voi olla reaali- tai kompleksiluku,
Ans
-muuttujan
Ans
arvo säilyy muistissa. Syötä muuttujan
missä tahansa lausekkeessa, jossa sen sisältämää arvoa voidaan käyttää. Kun lauseke
Ans
ratkaistaan, TI-86 laskee tuloksen käyttämällä muuttujaan
nimi kohdistimen kohdalle painamalla - ¡. Voit käyttää muuttujaa
Ans
tallennettua arvoa.
Ans
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
33
1 Laske pinta-ala puutarhalle, jonka mitat ovat
m x
4,2
m.
tomaattia.
147
1,7
2 Laske tuotto neliömetriä kohden, jos tontti
tuottaa yhteensä
` 7 M
1
b
147
b
`
4
F - ¡
2
Ans-muuttujan käyttö ennen funktiota
Jos tulos on tallennettu muuttujaan syöttää automaattisesti muuttujan
1 Syötä ja ratkaise lauseke. 2 Syötä funktio määrittämättä sen argumenttia.
tuodaan näyttöön ennen funktiota.
Ans
ja syötät funktion, joka vaatii eteensä argumentin, TI-86
Ans
funktiota edeltäväksi argumentiksi.
Ans
b
F
5
2
M
`
9
9
b
Tulosten tallentaminen muuttujaan
1 Ratkaise ympyrän ala, kun sen säde on 5 metriä. 2 Laske lieriön tilavuus, kun sen säde on 5 metriä
ja korkeus
3 Tallenna tulos muuttujaan V.
3,3
metriä.
- ~ b
M
`
3
X
V
I
5
b
3
b
TI-86-laskimen valikkojen käyttö
Useat TI-86-laskimen toimintojen symbolit löytyvät valikoista TI-86-laskimen näppäimistön sijaan.
Valikon tuominen näyttöön
Tapa, jolla tietty valikko tuodaan näyttöön, riippuu valikon sijainnista TI-86-laskimessa.
34
V
V
Joissakin TI-86-laskimen vali­koissa on jopa 25 kohtaa.
Näppäimet
toimi valikoissa.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
, #, ! ja $ eivät
"
Valikon tuominen näyttöön Esimerkki
Paina näppäintä, jossa on valikon nimi. 6 tuo näyttöön
Paina --näppäintä ja sen j älkeen 2nd­näppäimellä aktivoitavan valikon nimeä.
alitse valikon nimi toisesta valikosta. - Œ & tuo näyttöön
alitse editori tai valintanäyttö. - ” ) tuo näyttöön joukkoeditorivalikon ja joukkoeditorin.
Suorita virheellinen toiminto. 1 X b tuo näyttöön virhevalikon.
- Œ tuo näyttöön
GRAPH
-valikon.
-valikon.
MATH
MATH NUM
-valikon.
Kun tuot valikon näyttöön, näytön alaosaan tulee 1 - 5 valikko­vaihtoehtoa (valikkoryhmä).
Esimerkki: Tuo
Œ
.
-valikko näyttöön painamalla
MATH
-
Jos valikossa on enemmän kuin viisi vaihtoehtoa, viidennen vaihtoehdon jälkeen näytössä on jatkoa-symboli ( 4 ). Tuo seuraava valikkoryhmä näyttöön painamalla
/
. Jos kymmenennen kohdan perässä on symboli 4, valikossa on kolmas valikkoryhmä ja niin edelleen. Viimeisessä valikkoryhmässä ei ole 4-symbolia.
Kun näytössä on 4 tässä kohdassa...
...saat seuraavan valikko­ryhmän näyttöön paina-
/
malla
.
Kun näytössä on viimeinen valikko­ryhmä, voit palata ensimmäiseen valikkoryhmään painamalla uudelleen
/
.
Liitteen valikkoluettelo esittää kaikki TI-86-laskimen valikot.
TI-86-laskimen valikkojen kohdat ovat yleensä pituudeltaan enintään viisi merkkiä.
vierittää vain alempaa
/
valikkoa; se ei vieritä ylempää valikkoa.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Valikkonäppäimet
-
ylemmän valikon näppäimet
alemman valikon näppäimet
- l
- e
män valikon vaihtoehtoja
tyhjentää kaikki valikot
- i valitsee ylem-
M1 M2 M3 M4 M5
&
' ( )
QUIT
- . /
*
/ vierittää alempia valikkoryhmiä
.
poistaa alemman valikon
Valikon vaihtoehtojen valitseminen
Kun tuot valikon näyttöön, näyttöön tulee 1 - 5 valikon vaih­toehtoa. Valitse valikon vaihtoehto painamalla vaihtoehdon alla olevaa valikon valintanäppäintä. Esimerkiksi oikealla olevassa
-valikossa voit valita vaihtoehdon
MATH
painamalla ' ja niin edelleen.
PROB
painamalla &,
NUM
& ' ( )
*
Kun valitset valikon vaihtoehdon, joka tuo uuden valikon näyttöön, edellinen valikko siirtyy näytössä yhden rivin ylemmäksi tehden näin tilaa uudelle valikolle. Kaikki edellisen valikon vaihtoehdot, paitsi valitsemasi vaihtoehto, ovat näytössä käänteisinä.
Kun valitset
NUM
...
...
-valikko
MATH
siirtyy ylemmäksi ja näyttöön tulee
MATH NUM
-valikko. Jos haluat poistaa ja siirtää
-valikon alas, paina ..
MATH
MATH NUM
-valikon
35
36
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Jos haluat valita ylemmän valikon vaihtoehdon, paina - ja sen jälkeen vaihtoehdon alla olevaa valikkonäppäintä.
Jos haluat valita Jos haluat valita
PROB
ylemmästä valikosta, paina
iPart
alemmasta valikosta, paina
- f
'
.
.
Kun näytössä on editorivalikko ylempänä valikkona ja valitset alemmasta valikosta vaihto­ehdon, joka avaa uuden valikon, editorivalikko pysyy ylempänä valikkona.
Kun valitset
NUM
alemmasta valikosta...
...kaavaeditorivalikko pysyy näytössä ja näyttöön tulee
MATH NUM
-valikko.
-valikko katoaa näytöstä.
MATH
Valikosta poistuminen (valikon poistaminen)
Poista alempi valikko näytöstä painamalla ..
Ylempi: Alempi:
Kun painat .... ...
-valikko
MATH MATH NUM
-valikko Alempi:
MATH NUM
näytöstä ja alemmaksi.
-valikko Ei valikkoa
MATH
-valikko katoaa
-valikko siirtyy
MATH
Jos painat uudelleen, näytöstä.
-näppäintä
.
-valikko katoaa
MATH
Oikealla olevassa näytössä oletusarvot on korostettu näytön vasemmassa reunassa.
Tämä esimerkki muuttaa desimaalitila-asetuksen arvoksi Tätä arvoa käytetään esimerkiksi markoissa ja penneissä.
Toimintatilojen tarkastelu ja muuttaminen
Tuo tila-asetukset näyttöön painamalla - m. Senhetkiset asetukset on korostettu.
Tila-asetukset määrittävät sen, kuinka TI-86 tuo numerot ja kuvaajat näyttöön ja tulkitsee ne. Constant Memory -toiminto säilyttää senhetkiset tila-asetukset, kun TI-86-laskimen virta katkaistaan. Kaikki numerot, myös matriisielementit ja joukon alkiot, tuodaan näyttöön tila-asetusten mukaisesti.
Tila-asetusten muuttaminen
1
Siirrä kohdistin muutettavan asetuksen riville
2
.
(esimerkiksi desimaaliasetus).
2
Siirrä kohdistin haluamasi asetuksen kohdalle (2 desi­maalia).
3
Suorita muutos.
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
#
" " "
b
37
38
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Normal
-esitysmuodossa tulos, jossa on yli 12 desimaalia, tai tulos, jonka itseisarvo < 0,001, tuodaan näyttöön tieteellisessä esitysmuodossa.
Esitysmuototila ei vaikuta lukujen syöttötapaan.
Esitysmuototilat
Normal Tuo näyttöön tuloksen siten, että desimaalipilkun kummallakin puolella on lukuja
(esimerkiksi
Sci (tieteellinen) Tuo tuloksen näyttöön kahdessa osassa: merkitsevät numerot (jossa
desimaalipilkun vasemmalla puolella on yksi numero) tuodaan näyttöön merkin vasemmalla puolella, ja oikea kymmenen potenssi tuodaan näyttöön merkin E oikealla puolella (esimerkiksi
Eng (tekninen) Tuo tuloksen näyttöön kahdessa osassa: merkitsevät numerot (jossa
desimaalipilkun vasemmalla puolella on yksi, kaksi tai kolme numeroa) tuodaan näyttöön merkin E vasemmalla puolella, ja oikea kymmenen potenssi (joka on aina kolmella jaollinen) tuodaan näyttöön merkin E oikealla puolella (esimerkiksi
123456.789
1.234567E5
).
)
123.4567E3
Desimaalitilat
Float
(kiinteä) (
(liukuluku) Tuo tuloksen näyttöön enintään 12 desimaalilla etumerkin ja liukuvan desimaalipilkun kanssa.
012345678901
; kukin luku on asetus) Tuo tulokset näyttöön siten, että luvussa on kiinteä määrä desimaaleja desimaalipilkun oikealla puolella (laskin pyöristää tulokset kyseiseen desimaalimäärään); jälkimmäinen 0 määrittää asetukseksi 10 ja jälkimmäinen 1 määrittää asetukseksi 11.
Kulmatilat
Radian Degree
Tulkitsee kulmat radiaaneina; tuo tulokset näyttöön radiaaneina.
Tulkitsee kulmat asteina; tuo tulokset näyttöön asteina.
E
)
Muut kuin kymmenluku­järjestelmät ovat käytössä vain perusnäytössä tai ohjelmaeditorissa.
Kompleksilukutilat
RectC
PolarC
(kompleksilukujen suorakulmainen esitystapa) Tuo kompleksilukutulokset näyttöön muodossa
(kompleksilukujen napakoordinaatistoesitystapa) Tuo kompleksilukutulokset näyttöön muodossa
Piirtotilat
Func Pol Param DifEq
(funktiokuvaaja) Piirtää funktiot siten, että y on x:n funktio.
(napakoordinaattiesitys) Piirtää funktiot siten, että r on
(parametrikuvaaja) Piirtää suhteet, jossa x ja y ovat t:n funktioita.
(differentiaaliyhtälökuvaaja) Piirtää differentiaalikuvaajat t:n suhteen.
Lukujärjestelmät
Dec
Bin
Oct
Hex
(kymmenlukujärjestelmä) Tulkitsee luvut ja tuo ne näyttöön kymmenjärjestelmän mukai­sesti.
(binaarilukujärjestelmä) Tulkitsee luvut binaarilukuina (kaksikantainen lukujärjestelmä); liittää näyttöön tuotaviin lukuihin liitteen Ü.
(oktaalilukujärjestelmä) Tulkitsee luvut oktaalilukuina (kahdeksankantainen lukujär­jestelmä); liittää näyttöön tuotaviin lukuihin liitteen
(heksadesimaalilukujärjestelmä) Tulkitsee luvut heksadesimaalilukuina (16-kantainen lukujärjestelmä); liittää näyttöön tuotaviin lukuihin liitteen ß.
reaaliluku,imaginaariluku
(
etäisyys±kulma
(
).
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
).
q
:
n funktio.
Ý.
39
40
Luku 1: TI-86-laskimen käyttö
Vektoritilat eivät vaikuta vektoreiden syöttötapaan.
Muuttujaan vaikuttaa funktioon
d
tallennettu arvo
dxNDer
(liite).
Vektorikoordinaatistotilat
RectV
CylV
SphereV
(suorakulmainen koordinaatisto) Tuo näyttöön kaksikantaisen vektorin muodossa
ã
ä
x y
ja kolmikantaisen vektorin muodossa
(sylinterikoordinaatisto) Tuo näyttöön kaksikantaisen vektorin muodossa kolmikantaisen vektorin muodossa
(pallokoordinaatisto) Tuo näyttöön kaksikantaisen vektorin muodossa ãr ± qä ja kolmikantaisen vektorin muodossa
Derivointitilat
dxDer1
dxNDer
(derivointi) Käyttää funktiota funktion arvon laskemiseen ( lausekkeessa käytettäviä funktioita).
(numeerinen derivointi) Suorittaa numeerisen derivoinnin ja lausekkeen arvon ratkaisemisen funktion useammanlaisten funktioiden käytön lausekkeessa).
nDer
ã
ä
x y z
.
ã
±
ä
r
q
z
.
ã
±
±
r
(luku 3) tarkan derivaatan ja lausekkeen kunkin
der1
on tarkempi kuin
dxDer1
avulla (
dxNDer
ä
q
f
.
dxNDer
ei ole yhtä tarkka kuin
, mutta rajoittaa
dxDer1
ã
±
ä
r
q
ja
, mutta sallii
CATALOG, muuttujat
2
CATALOG ................................................................................ 42
CUSTOM-valikko ...................................................................... 43
Tietojen tallentaminen muuttujiin ............................................44
Muuttujien luokitteleminen tietotyypeittäin ............................. 48
CHAR (merkki) -valikko ............................................................50
ja merkit
-
TI 86
M3
M1 M2
F1 F2 F3 F4 F5
M4 M5
42
CATALOG
-valikon ensimmäinen kohta.
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
on
CATLG-VARS
CATALOG - w &
CATALOG
jotka eivät ala kirjaimella (kuten Valintakohdistin ( 4 ) osoittaa senhetkisen objektin. Valitse objekti
siirtämällä valintakohdistin objektin kohdalle ja painamalla näytöstä, ja objektin nimi tulee kohdistimen aiempaan kohtaan.
Siirrä 4 ob­jektin koh­dalle
$
-näppäi-
mellä...
Jos haluat siirtyä... tee seuraavaa:
ensimmäiseen tietyllä kirjaimella alkavaan objektiin paina kirjainta; ALPHA-lukitus on käytössä.
CATALOG
erikoismerkkeihin
alaspäin kuusi objektia kerrallaan valitse
ylöspäin kuusi objektia kerrallaan valitse
tuo näyttöön TI-86-laskimen funktiot ja komennot aakkosjärjestyksessä. Objektit,
#
tai
-
-luettelon lopussa oleviin
+
tai
) sijaitsevat
4Bin
CATALOG
...ja paina Objekti tulee kohdistimen koh­dalle.
b
paina $ ensimmäisen kohdalla.
CATALOG CATALOG
-luettelon lopussa.
CATALOG
b
.
CATALOG
.
-valikosta
-valikosta
-luettelosta
-luettelo poistuu
CATALOG
PAGE$ PAGE#
-objektin
.
.
Kun kopioit objekteja valikkoon, voit ohittaa valikkosoluja ja valikkoryhmiä.
CUSTOM
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
CUSTOM-valikko - w & (
Voit valita enintään 15 objektia
CUSTOM
-valikon näyttöön, voit valita objektit näppäimillä & - * ja
CATALOG
valikossa. Tuo
CUSTOM
-valikko näyttöön (kun haluat valita sen sisältämiä objekteja) painamalla
CUSTOM-valikon vaihtoehtojen määrittäminen
1
2
-
3
4
5
CATALOG
Valitse Näyttöön tulee ALPHA-lukitus on toiminnassa.
Siirrä valintakohdistin ( 4 ) sen objektin kohdalle, jonka haluat kopioida valikkoon.
Kopioi objekti valitsemaasi
valikkosoluun
mahdollisesti olleen aiemman objektin. Jos haluat lisätä objekteja, toista vaiheet
2 ja 3 käyttäen eri objekteja ja soluja.
CUSTOM
Tuo
-valikosta
CUSTOM
. Tämä korvaa solussa
-valikko näyttöön.
CUSTM
-valikko.
CUSTOM
CUSTOM-
- ja
.
-
-näytöstä omaan
VARS
- w & (
ãCä
# #
(
- l 9
#
CUSTOM
/
-valikkoosi. Kun tuot
kuten missä tahansa
9
43
.
44
Poista objekti toisesta tai kol­mannesta valikkoryhmästä painamalla ensin haluamasi objekti on näytössä, ja valitsemalla sitten kyseisen objektin.
Tässä luvussa kuvataan kaksi ensimmäistä tässä luetelluista tallennustavoista. Muut tallennustavat on kuvattu niihin liittyvissä luvuissa.
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
/
, kunnes
CUSTOM-valikon vaihtoehtojen poistaminen
1 Valitse
2 Tyhjennä valikon vaihtoehto. 3 Jos haluat tyhjentää muita valikon vaihtoehtoja,
CATALOG
tulee
CUSTOM BLANK
toista vaihe 2.
-valikosta
-valikko.
BLANK
. Näyttöön
- w & )
(
Tietojen tallentaminen muuttujiin
TI-86-laskimessa tietoja voidaan tallentaa muuttujiin useilla tavoilla. Voit
tallentaa arvon muuttujaan
tallentaa ratkaisemattoman lausekkeen yhtälömuuttujaan
tallentaa useanlaisia tietoja muuttujaan editorin
muuttaa TI-86-laskimen asetuksia tai palauttaa oletusarvot ja muistin vastaamaan
alkuperäisiä asetuksia. suorittaa funktioita, jotka tallentavat tietoja automaattisesti TI-86-laskimen sisäisiin
muuttujiin.
TI-86-laskimessa on sisäisiä muuttujia, joita käytetään tiettyihin tarkoituksiin, kuten yhtälö­muuttujia, joukkojen nimiä, tilastotulosmuuttujia, ikkunamuuttujia ja joihinkin niistä. Nämä muuttujat esitellään tämän käyttöoppaan muissa luvuissa.
X
-näppäimen avulla
-kehotteen avulla
Name=
-merkin avulla
=
. Voit tallentaa arvoja
Ans
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
45
Muuttujanimen luominen
Voit luoda oman muuttujan sisäisten muuttujien lisäksi, kun tallennat tietoja X-näppäimen,
-merkin tai
=
-kehotteen avulla. Voit luoda oman muuttujan noudattamalla seuraavia
Name=
ohjeita.
Oman muuttujan nimen pituus voi olla 1 - 8 merkkiä.Ensimmäisen merkin on oltava kirjain. Tämä kirjain voi olla myös mikä tahansa
GREEK
-valikon vaihtoehto tai
CHAR MISC
-valikon kirjain Ñ, ñ, Ç tai ç.
CHAR
Oman muuttujan nimi ei saa olla sama kuin TI-86-laskimen toiminnon symbolin tai sisäisen
muuttujanimen. Et esimerkiksi voi luoda muuttujaa nimi. Et voi luoda
-muuttujaa, koska se on sisäisen muuttujan nimi.
Ans
TI-86 erottelee muuttujien nimien isot ja pienet kirjaimet. Esimerkiksi
kolme eri muuttujaa. Tästä syystä vain
on sisäinen muuttuja;
Ans
abs
, koska
on itseisarvofunktion
abs
ja
voidaan luoda
ans
ANS
ANS, Ans
ja
ans
ovat
omiksi muuttujiksi.
Arvon tallentaminen muuttujaan
1
Syötä arvo, joka voi olla lauseke.
2
Syötä ¶ (tallennussymboli) arvon jälkeen.
- ~
X
5
I
3
Luo muuttujan nimi, jonka pituus voi olla 1 - 8 merkkiä ja joka alkaa kirjaimella. ALPHA-lukitus on käytössä.
4
Tallenna arvo muuttujaan. Muuttujaan tallennettu arvo tulee näyttöön tuloksena.
ãAä ãRä ãEä ãAä
b
46
Kun käytät =-merkkiä, komen­nossa on ensin jälkeen ja lopuksi Kun taas käytät merkkiä komennossa on ensin jälkeen
Esimerkissä TI-86 kertoo muut­tujaan luvulla
Syötä kohdalle painamalla
w (
valintakohdistimen
AREA
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
.
muuttuja
-
kohtaan
(4)
b
, sen
arvo,
,
.
muuttuja
=
lauseke
ja lopuksi
tallennetun arvon
AREA
.
3,3
kohdistimen
AREA
, siirtämällä
ja painamalla
Ratkaisemattoman lausekkeen tallentaminen
Kun tallennat lausekkeen muistiin X-näppäimen avulla (käyttäen -merkkiä), lausekkeen arvo ratkaistaan ja tulos tallennetaan muuttujaan.
Kun tallennat ratkaisemattoman lausekkeen 1 ã
ä -näppäinyhdistelmän, kaavaeditorin
=
(luku 5) tai kaavaratkaisimen (luku 15) avulla, ratkaisematon lauseke tallennetaan yhtälömuut­tujaan.
Jos haluat tallentaa ratkaisemattoman lausekkeen perusnäytössä tai ohjelmassa, käytä syntaksia
muuttuja
=lauseke
jossa muuttuja on aina ennen yhtäsuuruusmerkkiä ja lauseke seuraa aina yhtäsuuruusmerkkiä. Voit tallentaa matemaattisen lausekkeen yhtälömuuttujaan
sen
.
Tuloksen tallentaminen
-merkin avulla. Esimerkki
=
Jos haluat tallentaa tuloksen muuttujaan, ennen kuin ratkaiset uuden lausekkeen, paina X ja
.
Ans
1
Syötä ja ratkaise lauseke.
2
Tallenna tulos omaan muuttujaan tai
1 1
ãAä ãRä ãEä ãAä
3
` 3
b
ãVä ãOä ãLä
X
1 M
b
sisäiseen muuttujaan. Muuttujaan tallennettu arvo tulee näyttöön tuloksena.
Muuttujan arvon kopioiminen
Jos haluat kopioida muuttujaA:n arvon muuttujaB:hen, käytä syntaksia muuttujaAmuuttujaB
F=M¹A
.
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
47
Syötä ¶ kohdistimen kohdalle painamalla
Voit syöttää muuttujan nimen valitsemalla sen (sivu 48).
Jos haluat peruuttaa kehotteen, paina
Palautetun arvon muokkaaminen ei muuta muuttujaan tallennettua arvoa.
X
.
VARS
:.
-valikosta
-
RCL
Esimerkiksi
RegEqy1
tallentaa tilastollisen regressioyhtälön (luku 14) yhtälömuuttujaan
(sivu 46).
Muuttujan arvon tuominen näyttöön
1
Kun kohdistin on tyhjällä rivillä perusnäytössä, syötä muuttujan nimi kohdistimen kohdalle aiemmin kuvatulla tavalla.
2
Tuo muuttujan sisältö näyttöön.
- w ( # (sijainti voi vaihdella) b b
Voit tuoda tiettyjä tietotyyppejä sisältäviä muuttujia näyttöön tuomalla ne näyttöön vastaavassa editorissa (kuten joukkoeditorissa), näytössä (kuten
WINDOW
-näytössä) tai kuvaajassa. Nämä
tavat on kuvattu tämän käyttöoppaan myöhemmissä luvuissa.
Muuttujan arvon palauttaminen
1
Siirrä kohdistin siihen kohtaan, johon haluat lisätä palautetun muuttujan arvon.
2
Rcl
-kehote näytön alaosaan. ALPHA-
Tuo lukitus on käytössä.
3
Syötä palautettavan muuttujan nimi.
4
Palauta muuttujan sisältö kohdistimen kohdalle.
Rcl
-kehote poistuu näytöstä, ja
muokkauskohdistin palaa näyttöön.
100 M
- –
[V] [O] [L]
b
48
Kun tallennat tietoja editorissa, TI-86 tunnistaa tietotyypin käytössä olevan editorin mukaan. Esimerkiksi vektorieditorilla voi tallentaa vain vektoreita.
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
Muuttujien luokitteleminen tietotyypeittäin
TI-86 luokittelee muuttujat tietotyypin mukaan ja sijoittaa kunkin muuttujan tietotyyppivalintanäyttöön. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä.
Jos tiedot... TI-86 luokittelee tietotyypin... Esimerkiksi:
alkavat merkillä { ja loppuvat merkkiin
alkavat merkillä ã ja loppuvat merkkiin
alkavat merkillä ãã ja loppuvat merkkiin
}
ä
ää
joukoksi (
vektoriksi (
matriisiksi (
VARS LIST
VARS VECTR
VARS MATRX
-näyttö)
-näyttö)
-näyttö)
{1,2,3}
ã1,2,3ä
ãã1,2,3äã4,5,6äã7,8,9ää
Saat lisää valikkoryhmiä näyttöön painamalla
/
.
CATLG-VARS (CATALOG-muuttujat) -valikko --
CATLG ALL REAL CPLX LIST
4
4
CATLG ALL REAL CPLX
CATALOG
Tuo
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki muuttujat ja kaikkien tietotyyppien nimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki reaalilukumuuttujat.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki kompleksilukumuuttujat.
-luettelon näyttöön.
ww
VECTR MATRX STRNG EQU CONS
PRGM GDB PIC STAT WIND
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
49
Joukkojen nimet
ovat
yStat
tilastotulosmuuttujia.
Viereisessä esimerkissä oletetaan, ettei muuttujia ja
(esimerkit sivuilla 45 ja
VOL
46) ole poistettu muistista.
fStat, xStat
VARS STAT
-näytön
ja
AREA
LIST VECTR MATRX STRNG EQU CONS PRGM GDB PIC STAT WIND
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki joukkojen nimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki vektoreiden nimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki matriisien nimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki merkkijonomuuttujat.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki yhtälömuuttujat.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki käyttäjän määrittämät vakiot.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki ohjelmien nimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki kuvaajatietokantanimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki kuvien nimet.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki tilastotulosmuuttujat.
Tuo näyttöön valintaikkunan, joka sisältää kaikki ikkunamuuttujat.
Muuttujan nimen valitseminen
1 Valitse oikea tietotyyppivalintanäyttö
CATLG-VARS
2 Siirrä kohdistin haluamasi muuttujan
kohdalle.
3 Syötä valitsemasi muuttuja kohdistimen
kohdalle.
-valikosta.
- w (
#
b
50
Et voi poistaa TI-86-laskimen sisäistä muuttujaa.
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
Muuttujien poistaminen muistista
Perusnäytössä tai ohjelmassa voidaan poistaa muistista oma muuttuja sisältöineen komennolla
DelVar(muuttujanNimi)
Jos haluat poistaa omia muuttujia, tuo
(aakkosellinen hakuteos).
MEM DELET
-valikko näyttöön (- ™ '), valitse tieto-
tyyppi ja muuttuja ja paina b (luku 16). Muuttujan poistaminen muistista ei poista muuttujaa
CUSTOM
-valikosta (sivu 43).
ja ç ovat kelvollisia muut-
Ñ, ñ, Ç
tujan nimen merkkejä, myös muuttujan ensimmäisenä merkkinä.
ja ! voivat olla funktioita.
%, '
CHAR (merkki) -valikko
- Ÿ
Näissä valikoissa olevat objektit ovat merkkejä, joita ei löydy englantilaisesta aakkostosta.
MISC GREEK INTL
erikois- kansainvälisten merkkien merkkien valikko valikko kreikan kielen merkkien valikko
CHAR MISC (erikoismerkit) -valikko -- ŸŸ &&
MISC GREEK INTL
?#&%'
4
!@$~ |
4
¿ÑñÇç
Kaikki
CHAR GREEK
-valikkotoiminnot ovat kelvollisia muuttujan nimen merkkejä, myös muuttujan ensimmäisenä merkkinä. kelvollinen merkki; TI-86-laskimessa.
p
(- ~)
ei ole
p
on vakio
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
CHAR GREEK -valikko -- ŸŸ ''
MISC GREEK INTL
abg@d4Hqlmr
4G s τ fJ
CHAR INTL (kansainvälinen) -valikko -- ŸŸ ((
MISC GREEK INTL
´`^¨
51
Voit yhdistää
CHAR INTL
-valikon kirjaintenpäällisiä merkkejä isoihin tai pieniin vokaaleihin kans­sa, jolloin voit luoda joissakin kielissä käytettyjä vokaaleita (esimerkiksi suomen kirjaimet Ä ja Ö sekä saksalainen ü). Voit käyttää näitä vokaaleita muuttujien nimissä ja tekstissä.
Vokaalin muokkaaminen
1
Valitse kirjaimenpäällinen merkki
INTL
-valikosta. ALPHA-lukitus on käytössä.
Siirry tarvittaessa alpha-lukitukseen.
2
Syötä iso tai pieni vokaali, jonka päälle haluat asettaa kirjaimenpäällisen merkin.
CHAR
- Ÿ ( )
- n
ãOä
52
Luku 2: CATALOG, muuttujat ja merkit
Matematiikka- ja
3
Näppäimistön matemaattiset funktiot...................................... 54
MATH-valikko........................................................................... 55
CALC (integraalifunktiot) -valikko ............................................60
TEST (vertailu) -valikko............................................................. 61
vertailufunktiot
-
TI 86
M3
M1 M2
F1 F2 F3 F4 F5
M4 M5
54
1
Aakkosellinen hakemisto sisältää tiedot siitä, mitkä tietotyypit ovat kelvollisia argumentteja kullekin funktiolle.
Yleisimmät matemaattiset funktiot löytyvät TI-86-laskimen näppäimistöstä. Näiden funktioiden syntaksi sekä tietoja ja esimerkkejä funktioista on aakkosellisessa hakemistossa.
x
laskutoimitusta 1/x.
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
-
(x:n käänteisluku) vastaa
Näppäimistön matemaattiset funktiot
Voit käyttää näitä matemaattisia funktioita lausekkeissa, joissa on reaali- tai kompleksilukuja. Voit käyttää joitakin funktioita joukkojen, vektoreiden, matriisien tai merkkijonojen laskutoimituksissa.
Kun käytät joukkoja, vektoreita tai matriiseja, funktiot palauttavat tulosjoukon, joka on laskettu alkiokohtaisesti. Jos käytät kahta joukkoa, vektoria tai matriisia samassa lausekkeessa, niiden ulottuvuuksien on oltava samat.
Näppäin Funktio Näppäin Funktio
\
T M¹¹ F a
I
- ˆ
- ƒ @
- z
+
(summa)
N
(erotus)
(tulo)
÷
(osamäärä)
M
(vastaluku)
2
(neliö)
(neliöjuuri)
1
L
(käänteisluku)
^
(potenssiinkorotus)
10^
(luku 10 korotettuna x:n
ilmoittamaan potenssiin)
C
(eksponentti)
E
=
> ?
- {
- |
- }
< B
- ‚
- ~
sin
(sini)
cos
(kosini)
tan
(tangentti)
1
L
sin
(arc-sini; sinin käänteisfunktio)
1
L
cos
(arc-kosini; kosinin
käänteisfunktio)
1
L
tan
(arc-tangentti; tangentin
käänteisfunktio)
log
(logaritmi)
ln
(luonnollinen logaritmi)
x
e
(vakio e korotettuna x:n
ilmoittamaan potenssiin)
p
(vakio pii; 3,1415926535898)
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
MATH-valikko - Œ
NUM PROB ANGLE HYP MISC 4 INTER
numero- kulma- muut matemaattiset valikko valikko funktiot -valikko
todennäköisyys- hyperbolisten interpolointi­valikko funktioiden valikko editori
55
MATH NUM (numero) -valikko --
ŒŒ &&
NUM PROB ANGLE HYP MISC
round iPart fPart int abs 4 sign min max mod
round(
numeroidenMäärä]
iPart fPart int
arvo Palauttaa suurimman kokonaisluvun, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin arvo.
abs sign
min( min(
,
arvo
[
arvo Palauttaa arvon kokonaislukuosan.
arvo Palauttaa arvon murto-osan tai murto-osat.
arvo Palauttaa arvon itseisarvon.
arvo Palauttaa arvon
arvoA,arvoB
joukko
)
)
Pyöristää arvon 12 desimaalin tarkkuudella tai numeroidenMäärän
)
määrittämän desimaalimäärän tarkkuudella.
1
negatiivinen.
Palauttaa pienemmän annetuista arvoista arvoA ja arvoB.
Palauttaa pienimmän alkion reaalilukujoukosta; palauttaa kompleksilukujoukosta alkion, jonka itseisarvo on pienin.
, jos arvo on positiivinen; 0, jos arvo on 0;
1
L
, jos arvo on
56
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
(kertomaa) voidaan käyttää
!
kokonaislukujen kanssa.
joukkoA,joukkoB
min(
arvoA,arvoB
max(
joukko
max(
joukkoA,joukkoB
max(
arvo,jakaja
mod(
)
)
)
Palauttaa pienemmän joukkojen joukkoA ja joukkoB alkiopareista.
)
Palauttaa suuremman annetuista arvoista arvoA ja arvoB.
Palauttaa suurimman alkion reaalilukujoukosta; palauttaa kompleksilukujoukosta alkion, jonka itseisarvo on suurin.
Palauttaa tulosjoukkoon suuremman alkion joukkojen joukkoA ja joukkoB
)
alkiopareista
Palauttaa
jakojäännöksen, kun
MATH PROB (todennäköisyys) -valikko -- ŒŒ ''
NUM PROB ANGLE HYP MISC
! nPr nCr rand randIn
arvo
!
otokset
otokset
rand
randInt(
maksimi ã,otoksetä
määrä Palauttaa määrä (
nPr
määrä Palauttaa määrä (
nCr
minimi
,
Palauttaa reaalilukuarvon kertoman.
Palauttaa satunnaisluvun > 0 ja < 1; voit hallita satunnaisluvun jaksoa tallentamalla kokonaislukuarvoinen siemenluku muuttujaan
).
0rand
(satunnaiskokonaisluku) Palauttaa minimi ja pienempi kuin maksimi. Jos haluat palauttaa satunnaislukusarjan, määritä
)
otokseksi kokonaisluku (> 1).
) kertaa otettujen otosten (n) permutaatioiden määrän.
r
) kertaa otettujen otosten (n) kombinaatioiden määrän.
r
4
randN randBi
satunnais
arvo
jaetaan
jakajalla.
rand
kokonaisluvun, joka on suurempi kuin
(esimerkiksi
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
57
Symboleita ¡ ja
kulma voi olla joukko
Funktiota
arvo
voi olla joukko.
' käytettäessä
4
DMS
käytettäessä
randNorm(m,
ã,otoksetä
)
s
(satunnaisnormaalijakauma) Palauttaa satunnaisen reaaliluvun määritetystä normaalijakaumasta. Jos haluat palauttaa satunnaislukusarjan, määritä otokseksi kokonaisluku (> 1).
randBin(
otokset
,
onnistumistodnäk
simulaatioitaä
,
ã
(satunnaisbinomi) Palauttaa satunnaisen kokonaisluvun määritetystä binomijakaumasta. Ehdot: otokset 1; onnistumistodnäk 0 ja 1. Jos haluat palauttaa satunnaislukusarjan, määritä simulaatioiden arvoksi kokonaisluku (> 1).
)
MATH ANGLE -valikko -- ŒŒ ((
NUM PROB ANGLE HYP MISC
or'
¡
.
kulma
r
kulma
kulma
'
asteet
minuutit'sekunnit
'
arvo4
DMS
4
DMS
Kumoaa senhetkisen tila-asetuksen ja esittää kulman asteina.
Kumoaa senhetkisen tila-asetuksen ja esittää kulman radiaaneina
Kumoaa senhetkisen tila-asetuksen ja esittää kulman radiaaneina.
Muuntaa kulman arvon asteiksi, minuuteiksi ja sekunneiksi.
'
Tuo arvon näyttöön asteet/minuutit/sekunnit-muodossa.
58
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
MATH HYP (hyperboliset funktiot) -valikko -- ŒŒ ))
NUM PROB ANGLE HYP MISC
sinh cosh tanh sinh
sinh
arvo Palauttaa arvon hyperbolisen sinin.
cosh
arvo Palauttaa arvon hyperbolisen kosinin.
tanh
arvo Palauttaa arvon hyperbolisen tangentin.
1
L
sinh
arvo Palauttaa arvon hyperbolisen arc-sinin.
1
L
cosh
arvo Palauttaa arvon hyperbolisen arc-kosinin.
1
L
tanh
arvo Palauttaa arvon hyperbolisen arc-tangentin.
MATH MISC (muut matemaattiset funktiot) -valikko -- ŒŒ **
NUM PROB ANGLE HYP MISC
sum prod seq lcm gcd 44Frac % pEval
sum
joukko Palauttaa joukon alkioiden summan.
prod
joukko Palauttaa joukon alkioiden tulon.
seq(
lauseke,muuttuja
,
loppu[askel]
alku
lcm(
arvoA,arvoB
gcd(
arvoA,arvoB
Frac
4
tulos
-
1
,
) ) )
Palauttaa joukon, jonka jokainen alkio on muuttujan suhteen ratkaistu lauseke, muuttujan arvolla alku - loppu askelen välein.
Palauttaa arvojen arvoA ja arvoB pienimmän yhteisen jaettavan.
Palauttaa arvojen arvoA ja arvoB suurimman yhteisen tekijän.
cosh
-
1
4 tanh
-
1
x
eval
Tuo tuloksen näyttöön murtolukuna.
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
x
arvo% Palauttaa arvon kerrottuna 0,01:llä. arvo%luku Palauttaa tuloksen, joka on arvon edustama prosenttimäärä luvusta.
pEval(
joukko,x
.juuriarvo Palauttaa arvon x:nnen juuren.
eval
arvo Palauttaa piirtotilassa valittujen funktioiden arvojoukon riippumattoman
)
Palauttaa annetun x:n polynomiarvon ja kerroinjoukon.
muuttujan reaalilukuarvolla.
59
Jos haluat interpoloida y:n arvoa perusnäytössä, valitse
CATALOG
inter(x1,y1,x2,y2,x)
Jos haluat interpoloida x:n arvon perusnäytössä, syötä
inter(y1,x1,y2,x2,y)
-luettelosta ja syötä .
.
inter(
Interpolointi-/ekstrapolointieditori --
ŒŒ
// &&
Voit interpoloida tai ekstrapoloida arvon lineaarisesti interpolointi-/ekstrapolointieditorin avulla, kun tunnetaan suoran kaksi pistettä ja tiedetään tuntemattoman pisteen x- tai y-arvo.
1 Tuo interpolointi-/ekstrapolointieditori näyt-
töön.
2 Syötä ensimmäisen tunnetun pisteen (x1,y1)
reaalilukuarvot. Arvot voivat olla lausekkeita.
3 Syötä toisen tunnetun pisteen (x2,y2) arvot.
4 Syötä tuntemattoman pisteen x- tai y-arvo.
5 Siirrä tarvittaessa kohdistin ratkaistavan
x
arvon (
6 Valitse
tai y) kohdalle.
SOLVE
.
- Œ / &
3
5
b
4
b
1
b
$
tai
#
4
b
b
*
60
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
Voit tallentaa yksittäisiä arvoja
-näppäimellä (luku 2).
X
Sinun täytyy käyttää jos haluat käyttää integraalifunktioita.
Funktioissa
der2
reaali- tai kompleksiluku tai joukko.
Voit käyttää funktioita
der2
funktiota kerran.
Funktioissa ja
fMax
alempi
evalF, nDer, der1
muuttujan arvo voi olla
lausekkeessa
nDer
fnInt, fMin
on ehtona
ylempi
<
lausekkeessa
-tilaa,
Dec
der1
. Voit käyttää
.
ja
Tulos interpoloidaan tai ektrapoloidaan ja tuodaan näyttöön; muuttujia x ja y ei muuteta. Ensimmäisessä pystysarakkeessa oleva musta neliö osoittaa interpoloidun tai ekstrapoloidun arvon.
Kun olet ratkaissut arvon, voit jatkaa interpolointi-/ekstrapolointieditorin käyttöä.
CALC (integraalifunktiot) -valikko -
Integraalifunktioita voidaan käyttää omien muuttujien, sisäisten muuttujien kuvaajamuuttujien, kuten muuttujien
evalF nDer der1 der2 fnInt
lauseke,muuttuja
ja
vain
evalF(
arvo
)
lauseke,muuttuja
nDer(
arvo
,
)
[
]
lauseke,muuttuja
(
der1
arvo
,
)
[
]
lauseke,muuttuja
(
der2
arvo
,
)
[
]
fnInt(
lauseke
muuttuja
,
alempi,ylempi
lauseke,muuttuja
fMin(
alempi,ylempi
,
,
)
,
)
Palauttaa
Palauttaa suhteen muuttujan senhetkisellä arvolla tai määritetyllä
Palauttaa senhetkisellä arvolla tai määritetyllä
Palauttaa senhetkisellä arvolla tai määritetyllä
Palauttaa integroimisrajojen
Palauttaa
ylempi
ja q, kanssa.
x, t
lausekkeen
lausekkeen
lausekkeen
lausekkeen
lausekkeen
lausekkeen
.
4
fMin fMax arc
muuttujan
arvon
likiarvoisen numeerisen derivaatan
ensimmäisen derivaatan
toisen derivaatan
määrätyn integraalin
alempi
ylempi
ja
välillä.
pienimmän arvon
suhteen tietyllä muuttujan
muuttujan
arvolla.
muuttujan
arvolla.
muuttujan suhteen
muuttujan suhteen
eqn
suhteen muuttujan
ja
sekä
exp
arvolla.
muuttujan
arvolla.
suhteen muuttujan
alempi -
välillä
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
j
j
61
Vertailufunktioita voidaan käyttää kahden yhtä pitkän joukon välillä.
arvoA
Kun joukkoja, tuloksena on joukko, joka on laskettu alkioittain.
ja
arvoB
ovat
,
fMax(lauseke
alempi
arc(
lauseke,muuttuja
pisteA,pisteB
,
ylempi)
muuttuja
)
Sisäinen muuttuja d määrittää askelvälin laskettaessa funktioita tilassa) ja
fnInt, fMin, fMax
arc
. Sisäinen muuttuja
vaikuttavat laskutoimitusten tarkkuuteen. Mitä pienempi Esimerkiksi
=0,0001
d
nDer(A^3,A,5)
. (liite)
Funktion integraalin virhearvo tallennetaan muuttujaan
Funktioita
arc
ja
tila on käytössä:
,
,
arc
ja
. Kummankin muuttujan arvon on oltava suurempi kuin 0. Nämä tekijät
fnInt
käytettäessä seuraavia funktioita ei voi käyttää
evalF, der1, der2, fMin, fMax, nDer, seq
Palauttaa lausekkeen suurimman arvon muuttujan suhteen välillä alempi - ylempi.
Palauttaa lausekkeen määrittämän käyrän segmentin pituuden muuttujan suhteen pisteiden pisteA ja pisteB välillä.
tol
määrittää toleranssin, jota käytetään laskettaessa funktioita
palauttaa tuloksen
75,0001
nDer
on, sitä tarkempi likiarvo yleensä on.
d
=0,01
, jos
, mutta palauttaa arvon 75, jos
d
fnIntErr
(liite).
(vain
dxNDer
lausekkeessa
ja yhtälömuuttujat, kuten y1.
-derivointi-
, jos
Voit laskea x:n senhetkisen arvon neljännen derivaatan likiarvon seuraavalla kaavalla:
nDer(nDer(der2(x^4,x),x),x)
.
TEST (vertailu) -valikko - ˜
= = < >
arvoA==arvoB (yhtä suuri kuin) Palauttaa arvon
os arvot eivät ole yhtäsuuret; arvoA ja arvoB voivat olla reaali- tai kompleksilukuja, oukkoja, vektoreita, matriiseja tai merkkijonoja.
‚4ƒ
1,
jos arvoA on yhtä suuri kuin arvoB, palauttaa arvon 0,
dxDer1
-
62
j
j j
j j
Luku 3: Matematiikka- ja vertailufunktiot
Voit käyttää vertailufunktioita hallitsemaan ohjelman kulkua (luku 16).
arvoA<arvoB (pienempi kuin) Palauttaa arvon
arvoA
arvoB (suurempi kuin) Palauttaa arvon
>
arvoA
arvoB (pienempi tai yhtä suuri kuin) Palauttaa arvon 1, jos arvoA on pienempi tai yhtä suuri kuin
arvoA
arvoB (suurempi tai yhtä suuri kuin) Palauttaa arvon
arvoA
arvoB (erisuuri kuin) Palauttaa arvon
ƒ
os arvoA ei ole pienempi kuin arvoB; arvojen arvoA ja arvoB on oltava reaalilukuja tai oukkoja.
os arvoA ei ole suurempi kuin arvoB; arvojen arvoA ja arvoB on oltava reaalilukuja tai oukkoja.
arvoB, palauttaa arvon arvoA ja arvoB on oltava reaalilukuja tai joukkoja.
arvoB, palauttaa arvon arvoA ja arvoB on oltava reaalilukuja tai joukkoja.
arvoA on yhtä suuri kuin arvoB; arvoA ja arvoB voivat olla reaali- tai kompleksilukuja,
oukkoja, vektoreita, matriiseja tai merkkijonoja.
, jos arvoA ei ole pienempi tai yhtä suuri kuin arvoB; arvojen
0
, jos arvoA ei ole suurempi tai yhtä suuri kuin arvoB; arvojen
0
, jos arvoA on pienempi kuin arvoB, palauttaa arvon 0,
1
, jos arvoA on suurempi kuin arvoB, palauttaa arvon 0,
1
, jos arvoA on suurempi tai yhtä suuri kuin
1
, jos arvoA on erisuuri kuin arvoB; palauttaa arvon 0, jos
1
Vertailujen käyttäminen lausekkeissa ja komennoissa
TI-86-laskimen laskujärjestyksen (Evaluation Operating System; liite) mukaan kaikki toiminnot paitsi loogiset toiminnot suoritetaan ennen vertailutoimintoja. Esimerkiksi
♦ ♦
lauseke lauseke
2+2==2+3 2+(2==2)+3
antaa arvon 0. TI-86 suorittaa ensin yhteenlaskun ja vertailee arvoja 4 ja 5.
antaa arvon 6. TI-86 suorittaa ensin sulkeissa olevan vertailun ja laskee
sen jälkeen luvut 2, 1 ja 3 yhteen.
Vakiot, muunnokset, luku-
4
Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö ......................... 64
Mittayksiköiden muunnokset ...................................................67
Lukujärjestelmät....................................................................... 72
Kompleksilukujen käyttö ..........................................................78
järjestelmät, kompleksiluvut
-
TI 86
M3
M1 M2
F1 F2 F3 F4 F5
M4 M5
64
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö
Vakio on muuttuja, johon on tallennettu tietty arvo. vakioita, jotka ovat TI-86-laskimen sisäisiä vakioita. Sisäisen vakion arvoa ei voi muokata.
Voit luoda omia vakioita ja lisätä ne omien vakioiden valikkoon, josta niitä on helppo käyttää. Jos haluat luoda oman vakion, sinun täytyy käyttää omien vakioiden editoria (sivu 66); et voi luoda vakiota X- tai
-toiminnolla.
=
CONS BLTIN
-valikkotoiminnot ovat yleisiä
Voit valita sisäisiä valikoita
CONS BLTIN
syöttää niiden nimet näppäi­mistön ja avulla.
-valikosta tai
CHAR GREEK
-valikon
CONS (vakiot) -valikko --
BLTIN EDIT USER
sisäiset oma vakiot -valikko vakio -valikko
oma vakio editori
CONS BLTIN (sisäiset vakiot) -valikko --
BLTIN EDIT USER
Na k Cc ec Rc
&&
4
4m
Gc g Me Mp Mn
0
H
0h c u
Jos haluat käyttää vakiota p, paina vakio Jos haluat käyttää funktiota paina Jos haluat käyttää vakiota
- 1
tai valitse kyseinen
- ~
CATALOG
.
- ‚
ãEä
.
-luettelosta.
e^
, paina
e
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Vakio Vakion nimi Vakion arvo
Na k Cc ec Rc Gc g Me Mp Mn
m
0
H
0
h c u
,
p
e
Avogadron vakio 6,0221367E23 mol
Boltzmannin vakio 1,380658
Sähkövakio 8,9875517873682E9 N m2/C
Alkeisvaraus 1,60217733
Moolinen kaasuvakio 8,31451 J/mol K
Gravitaatiovakio 6,67259
Normaaliputoamiskiihtyvyys 9,80665 m/s
Elektronin lepomassa 9,1093897
Protonin lepomassa 1,6726231
Neutronin lepomassa 1,6749286
Magneettivakio eli tyhjiön permeabiliteetti 1,2566370614359
Tyhjiön permittiivisyys 8,8541878176204
Planckin vakio 6,6260755
Valon nopeus tyhjiössä 299 792 458 m/s
Atomimassayksikkö 1,6605402
Pii 3,1415926535898
Luonnollisen
logaritmin kantaluku
(Neperin luku)
L
E
23 J/K
L
E
L
E
11 N m
2
L
E
31 kg
L
E
27 kg
L
E
27 kg
L
E
34 J s
L
E
27 kg
2,718281828459
19 C
L
2
/kg
L
E
L
E
1
2
6 N/A
12 F/m
65
2
2
66
n
CONS USER
muodostuvat kaikkien omien vakioiden aakkosjärjestyksessä olevista nimistä.
196,9665 on kullan (Au) atomimassa.
Voit syöttää vakion arvon myöhemminkin.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
-valikkotoiminnot
Oman vakion luominen tai uudelleenmäärittäminen
1 Tuo
2 Avaa vakioeditori. Näyttöön tulevat
te ja tössä.
3 Syötä vakion nimi. Luo joko uusi nimi (1 - 8 merkkiä),
joka alkaa kirjaimella, tai valitse nimi CONS USER
-valikosta. Kohdistin siirtyy
CONS EDIT
kohta).
4 Syötä vakion reaali- tai kompleksilukuarvo, joka
voi olla lauseke. Arvo tallennetaan vakioon samalla kun syötät sen.
-valikko näyttöön. -
CONS
-keho-
Name=
CONS USER
-valikko. ALPHA-lukitus on käy-
-kehotteeseen, ja
Value=
-valikko tulee näyttöön (katso seuraava
'
ãAä - n ãUä b (tai
#)
`
196
9665
Jos valitset on ensimmäisen vakion nimi, tai
, kun näytössä on viimeise
NEXT
vakion nimi,
-valikko korvaa
-valikon.
Voit poistaa vakioita myös
DELET CONS
, kun näytössä
PREV
CONS USER
CONS EDIT
-näytössä.
MEM
Vakioeditorivalikko --
PREV NEXT DELET
PREV NEXT
DELET
Tuo näyttöön edellisen
Tuo näyttöön seuraavan
Poistaa vakioeditorissa sillä hetkellä näytössä olevan vakion nimen ja arvon.
''
CONS USER
CONS USER
nimi
bb
tai
##
-valikon vakion nimen ja arvon (jos se on olemassa).
-valikon vakion nimen ja arvon (jos se on olemassa).
Voit käyttää muunnoslauseketta tavallisen lausekkeen sijaan.
Viereisessä esimerkissä L2 °C muunnetaan Fahrenheit-asteiksi.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
67
Vakion syöttäminen lausekkeeseen
Voit syöttää vakion lausekkeeseen kolmella eri tavalla. Valitse vakio
CONS BLTIN
Valitse oman vakion nimi
- tai
CONS USER
VARS CONS
-valikosta.
-näytössä.
Kirjoita vakion nimi kirjain kerrallaan ALPHA- ja alpha-näppäinten avulla.
Mittayksiköiden muunnokset
TI-86-laskimen avulla voit muuntaa jollakin mittayksiköllä mitatun arvon vastaavaksi toisella mittayksiköllä ilmoitetuksi arvoksi. Voit esimerkiksi muuttaa tuumia senttimetreiksi, gallonoita litroiksi tai Fahrenheit-asteita Celsius-asteiksi.
Muunnoksessa käytettävien mittayksiköiden on oltava yhteensopivia. Et esimerkiksi voi muuntaa tuumia Celsius-asteiksi tai jaardeja kaloreiksi. Kukin (sivu 68) vastaa mittayksikköryhmää, kuten pituutta ( (
). Kunkin ryhmän sisäiset mittayksiköt ovat keskenään yhteensopivia.
PRESS
LNGTH
), tilavuutta (
Mittayksikön muuntaminen
Muuntokomennon syntaksi on
nykyinen mittayksikkö4uusi mittayksikkö
(arvo)
D a
1
Syötä muunnettava reaaliluku
2
3
CONV
Tuo Valitse
-valikko näyttöön.
TEMP
-muunnosryhmä.
arvo
.
E
2
- ’ *
-valikon vaihtoehto
CONV
VOL
) ja painetta
68
Jos on käytettävä.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
arvo
on negatiivinen, sulkeita
4 Valitse nykyinen mittayksikkö (¡C) muunnosryhmä-
valikosta. Kohdistimen kohdalle tulee yksikön lyhenne ja muunnossymboli ( 4 ).
5 Valitse uusi mittayksikkö (
valikosta. Kohdistimen kohdalle tulee yksikön lyhenne.
6 Suorita mittayksikön muunnos.
¡F
) muunnosryhmä-
&
'
b
CONV (muunnokset) -valikko --
LNGTH AREA VOL TIME TEMP
pituus- tilavuus- lämpötila- nopeus- voima- energia­ valikko valikko valikko valikko valikko valikko pinta-ala-valikko aika-valikko massa-valikko paine-valikko teho-valikko
4
MASS FORCE PRESS ENRGY POWER
4
SPEED
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
j
Å
15
j
v
v
CONV LNGTH (pituus) -valikko
mm millimetriä yd cm senttimetriä km kilometriä Ang m metriä mile mailia fermi femtometriä (10 in tuumaa nmile meripeninkulmaa rod "keppiä" (5,5 jaardia) ft
alkaa lt-yrvalovuotta fath syliä
aardia mil 1/1 000-tuumaa
ngströmiä
-
m)
CONV AREA (pinta-ala) -valikko
2
ft
neliöjalkaa km2neliökilometriä cm2neliösenttimetriä
2
m
neliömetriä acre eekkeriä yd
2
mi
neliömailia in
2
neliötuumaa ha hehtaaria
2
neliöjaardia
CONV VOL (tilavuus) -valikko
liter litraa cm gal gallonaa in qt neljännesgallonaa ft pt kahdeksasosagallonaa m oz unssia cup kuppia ozUk unssia (UK)
3
kuutiosenttimetriä tsp teelusikkaa
3
kuutiotuumaa tbsp ruokalusikkaa
3
kuutiojalkaa ml millilitraa
3
kuutiometriä galUK gallonaa (UK)
CONV TIME (aika) -valikko
sec sekuntia day päivää ms millisekuntia mn minuuttia yr hr tuntia week
uotta iikkoa ns nanosekuntia
ms
mikrosekuntia
CONV TEMP (lämpötila) -valikko
¡C
Celsius-astetta
¡F
Fahrenheit-astetta
¡K ¡R
Kelvin-astetta Rankin-astetta
69
70
v
v
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Tärkeää: Kun muunnat negatiivista arvoa, sulje arvo ja sen etumerkki sulkeisiin, esimerkiksi:
. Muussa tapauksessa TI-86-laskimen laskujärjestys suorittaa muunnon ensin ja vaihtaa
(L4)
saadun arvon etumerkkiä.
Jos syötät... ...TI-86 muuntaa sen arvoksi...
(L4)¡CF
L4¡CF
24,8
Fahrenheit-astetta (L4 Celsius-astetta muunnettu Fahrenheit-asteiksi)
L39,2
Fahrenheit-astetta (4 Celsius-astetta muunnettu Fahrenheit-asteiksi ja
etumerkki vaihdettu sen jälkeen).
CONV MASS (massa) -valikko
gm
grammaa
kg
kilogrammaa
lb
naulaa 1 lb:n voima antaa
amu slug
CONV FORCE (voima) -valikko
N dyne
newtonia dyneä
tonf kgf
CONV PRESS (paine) -valikko
atm
ilmakehää
bar
baaria
2
N/m
newtonia neliömetriä kohti millimetreinä
lb/in mmHg
mmH
atomimassayksikköä
ton
englantilaista tonnia
"patruunaa" (massa, jolle (2000 lb)
mton
tonnia
kiihtyvyyden 1 ft/s)
"tonnivoimaa" (2000 lbf)
lbf
naulavoimaa
kilopondia (0,453 kilopondia)
2
naulaa neliötuumaa kohti
inHg
elohopeapatsaan korkeus
elohopeapatsaan korkeus tuumina
2
esipatsaan korkeus
inH2O
esipatsaan korkeus
tuumina
millimetreinä
j
j
Voit syöttää vinoviivan ( / ) F­näppäimellä tai käyttämällä
CATALOG
-luetteloa
.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
71
CONV ENRGY (energia) -valikko
J cal kaloria kw-hr kilowattituntia l-atm "litrailmakehää" Btu engl. lämpöyksikkö eV elektronivolttia
oulea ft-lb "jalka-naulaa" erg ergiä
CONV POWER (teho) -valikko
hp hevosvoimaa ftlb/s "jalka-naulaa sekunnissa" Btu/m BTU:ta minuutissa W wattia cal/s kaloria sekunnissa
CONV SPEED (nopeus) -valikko
ft/s m/s metriä sekunnissa km/hr kilometriä tunnissa
alkaa sekunnissa mi/hr mailia tunnissa knot solmua
Mittasuhteena ilmoitetun arvon muuntaminen
Voit muuntaa mittasuhteena ilmaistun arvon perusnäytössä käyttämällä sulkeita ja jakomerkkiä
). Jos auto esimerkiksi kulkee 325 mailia 4 tunnissa ja haluat tietää auton nopeuden
(
/
kilometreinä tunnissa, syötä seuraava lauseke:
(325/4)mi/hr4km/hr
Tämä lauseke palauttaa tuloksen
km/h (pyöristetty ylöspäin).
131
Voit saada tämän tuloksen käyttämällä vain yhtä vinoviivaa, esimerkiksi seuraavasti:
325mile4km/4hr4hr
72
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Lukujärjestelmät
Lukujärjestelmän tila-asetus (luku 1) määrittää tavan, jolla TI-86-laskin tulkitsee syötetyn numeron ja tuo tulokset perusnäyttöön. Voit kuitenkin syöttää lukuja millä tahansa lukujärjestelmällä käyttäen lukujärjestelmän tunnuksia Ü, Ý, Þ ja ß. Voit tuoda tämän jälkeen tuloksen perusnäyttöön millä tahansa lukujärjestelmällä käyttämällä lukujärjestelmämuunnoksia.
Kaikki luvut tallennetaan sisäisesti kymmenlukujärjestelmän mukaisina. Jos suoritat toiminnan muussa tila-asetuksessa kuin kokonaislukulaskutoimituksen muuttaen tuloksen kokonaisluvuksi joka laskutoimituksen ja lausekkeen jälkeen.
Esimerkiksi
-tilassa lauseke
Hex
lisätään 7:ään).
Lukujärjestelmien alueet
TI-86-laskimen binaari-, oktaali- ja heksadesimaaliluvut on määritetty seuraavilla alueilla.
Tyyppi Alin/ylin arvo Vastaava kymmenjärjestelmän luku
binaari 1000 0000 0000 0001
oktaali 5120 6357 4134 0001
heksadesimaali
-tila-asetuksessa, TI-86 suorittaa
Dec
1/3+7
0111 1111 1111 1111
2657 1420 3643 7777
ÚÚÚÚÚÚÚÚ ÕÕ50×× ÙÙÚÚ
0000 5
ÕÕÚÚ
palauttaa arvon 7h (1 jaetaan 3:lla, pyöristetään 0:aan ja
L
32 767
32 767
L
99 999 999 999 999
99 999 999 999 999
L
99 999 999 999 999
99,999,999,999,999
85 ××001
3 107ÕÕ 3
b b
o o
h
ÚÚÚÚÚÚh
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Yhden ja kahden komplementit
Saat binaariluvun yhden komplementin syöttämällä Esimerkiksi
-tilassa funktio
Bin
not 111100001111
palauttaa arvon
-funktion (sivu 76) luvun eteen.
not
1111000011110000Ü
.
Saat binaariluvun kahden komplementin painamalla näppäintä a ennen luvun syöttämistä. Esimerkiksi
Bin
-tilassa
L111100001111
palauttaa arvon
1111000011110001Ü
.
(Lukujärjestelmä) BASE-valikko - —
ÕÕÚ
heksadesimaa- lukujärjestelmä- kierto/siirto limerkki- muuntovalikko -valikko valikko lukujärjestelmä- loogiset operaattorit
TYPE CONV BOOL BIT
valikko -valikko
73
74
BASE Õ Ú BASE TYPE
eivät ole samoja kuin normaalit aakkosmerkit.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
-valikon vaihtoehdot ja
-valikon vaihtoehdot
BASE ÕÕ-ÚÚ (heksadesimaalimerkit) -valikko -- &&
Tämä on perusnäyttöön tuleva
ÕÕ
TYPE CONV BOOL BIT
BASE Õ-Ú
-valikko:
ÖÖ ×× ØØ ÙÙ ÚÚ
Tässä on esitetty joukkoeditori ylempänä valikkona lukujärjestelmätilassa.
Jos
-lukujärjestelmätilaa ei
Hex
ole otettu käyttöön, sinun on käytettävä luvussa olisikin erityisiä heksadesimaalimerkkejä.
-tunnusta, vaikka
ßß
Dec
-
Kun näytössä on myös editorivalikko, ÕÕ ja on yhdistetty yhteen soluun. Jos painat
&
ÖÖ Õ
tai /... tyvät. Voit palata edelliseen tilaan painamalla
ja Ö siirtyvät erillisiin soluihin, ja Ù ja Ú yhdis-
tai /.
*
{ } NAMES " OPS { } NAMES " OPS
ÕÕÖ ×× ØØ ÙÙ ÚÚ
4
ÕÕ ÖÖ ×× ØØ ÙÙÚ
Heksadesimaalilukujen syöttäminen
Syötä heksadesimaalilukuja näppäimistöllä samalla tavalla kuin kymmenjärjestelmän lukujakin. Valitse heksadesimaalimerkit ÕÕ - ÚÚ tarvittaessa.
BASE TYPE -valikko --— ''
ÕÕÚ
TYPE
CONV BOOL BIT
ÜÜ ßß ÝÝ ÞÞ
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
j
75
Lukujärjestelmätyypin määrittäminen
Voit syöttää lausekkeeseen lukuja mitä tahansa lukujärjestelmää käyttäen käyttötilasta riippumatta. Kun olet syöttänyt luvun, valitse oikea lukujärjestelmätyypin symboli
BASE TYPE
-valikosta. Lukujärjestelmätyypin symboli tulee kohdistimen kohdalle. Seauraavassa on joitakin lukujärjestelmäesimerkkejä.
Dec
-tilassa (oletustila):
Bin
-tilassa:
10Ü+10 b 12 10ß+10 b 26
10ß+10 b 10010Ü 10Þ+10 b 1100Ü
Oct
Hex
-tilassa:
-tilassa:
10Ü+10 b 12Ý 10Þ+10 b 22Ý
10Ü+10 b 12ß 10Þ+10 b 1Aß
BASE CONV (muunto) -valikko - — (
ÕÕÚ
4
Bin
TYPE CONV BOOL BIT
4
Hex
4
Oct
4
Dec
arvo4
Bin
arvo4
Hex
arvon
Tuo
arvon
Tuo lukuna.
näyttöön binaarilukuna.
näyttöön heksadesimaali-
arvo4
arvo4
Oct
Dec
arvon
Tuo kuna.
Tuo
ärjestelmän lukuna.
näyttöön oktaalilu-
arvon
näyttöön kymmen-
76
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Seuraavassa on esimerkkejä lukujärjestelmän muunnoksista.
1
Ratkaise
2
Lisää tulokseen 1 ja muunna tulos
3
Lisää tulokseen 1 ja muunna tulos
4
Lisää tulokseen 1 ja muunna tulos
5
Lisää tulokseen 1 ja muunna tulos
Dec
-tilassa lauseke
10Ü + Úß + 10Ý + 10
BASE BOOL (loogiset operaattorit) -valikko - — )
ÕÕÚ
TYPE CONV BOOL BIT
and or xor not
.
Bin
-lukujärjestelmän arvoksi.
Hex
-lukujärjestelmän arvoksi.
Oct
-lukujärjestelmän arvoksi.
Dec
-lukujärjestelmän arvoksi.
10Ü+Úß+10Ý+10 b 35
Ans+14Bin b 100100Ü
Ans+14Hex b 25ß
Ans+14Oct b 46Ý
Ans+1 b 39
arvoA
arvoB arvoA
and
arvoB arvoA
or
x or
arvoB
not
arvo
Sekä argumentin että tuloksen on
ä
oltava luvun määritetyllä alueella (sivu 72).
Kierto ja siirto käyttävät 16-bittisi lukuja. On mahdollista (etenkin jos argumenttia ei ole syötetty binaarimuodossa), että näissä laskutoimituksissa tapahtuu laskualueen ylitys.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Loogisten operaatioiden tulokset
Kun looginen operaatio suoritetaan, argumentit muunnetaan heksadesimaalijärjestelmän kokonaisluvuiksi ja argumenttien vastaavia bittejä verrataan. Tulokset tulevat näyttöön seuraavan taulukon mukaisesti:
Tulokset
(arvoA)
Jos
arvoA
on... ...ja
11 1100 10 0110 01 0111 00 0001
arvoB
on...
and or xor
not
Tulos tulee näyttöön senhetkisen tila-asetuksen mukaisesti. Esimerkiksi
♦ ♦
Bin Hex
-tilassa
-tilassa
101 and 110
5 and 6
palauttaa arvon
palauttaa arvon
100Ü
4ß.
BASE BIT -valikko - — *
ÕÕÚ
TYPE CONV BOOL BIT
rotR rotL shftR shftL
rotRarvo rotLarvo
Kiertää arvoa oikealle. Kiertää arvoa vasemmalle.
shftRarvo shftLarvo
Siirtää arvoa oikealle. Siirtää arvoa vasemmalle.
77
78
Muuttujat, joihin on tallennettu kompleksilukuja, luetellaan
CPLX
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
-näytössä (luku 2).
VARS
Kompleksilukujen käyttö
Kompleksiluvussa on kaksi osaa: reaaliosa (a) ja imaginaariosa (+bi). Kompleksiluku a+bi voidaan syöttää TI-86-laskimeen seuraavasti:
(reaaliosa,imaginaariosa)
(etäisyys±kulma)
napakoordinaattiesitystavalla.
Joukoissa, matriiseissa ja vektoreissa voi olla kompleksilukualkioita. Voit syöttää kompleksiluvun suorakulmaisen koordinaatiston esitystavalla tai
napakoordinaattiesitystavalla senhetkisestä kompleksiluvun tila-asetuksesta huolimatta. Erotin (
tai±) määrittää käytettävän esitystavan.
,
Jos haluat syöttää kompleksiluvun suorakulmaisen koordinaatiston esitystavalla, erota
reaaliosa ja imaginaariosa toisistaan pilkulla (P).
Jos haluat syöttää kompleksiluvun napakoordinaattiesitystavalla, erota etäisyys ja kulma
toisistaan kulman symbolilla (- ).
Kukin komponentti (reaaliosa, imaginaariosa, etäisyys tai kulma) voi olla reaaliluku tai lauseke, jonka arvo on reaaliluku; lausekkeiden arvo ratkaistaan, kun painat b.
Kun
-kompleksilukutila-asetus on käytössä, komp-
RectC
leksiluvut tulevat näyttöön suorakulmaisella esitystavalla huolimatta siitä, missä muodossa ne on syötetty (kuten oikealla olevassa kuvassa esitetään).
Kun
-kompleksilukutila-asetus on käytössä, komp-
PolarC
leksiluvut tulevat näyttöön napakoordinaattiesitystavalla huolimatta siitä, missä muodossa ne on syötetty (kuten oikealla olevassa kuvassa esitetään).
suorakulmaisen koordinaatiston esitystavalla.
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
Kompleksilukutulokset
Tuloksissa, myös joukkojen, matriisien ja vektoreiden alkioissa, esiintyvät kompleksiluvut tulevat näyttöön sillä esitystavalla (suorakulmainen tai napakoordinaatti), joka on määritetty tila-asetuksella tai näytön muuntokomennolla (luku 1 tai sivu 79).
Kun
(etäisyys
Kun
(reaaliosa,imaginaariosa)
Esimerkiksi, kun käytössä on
(1.32565429614±12.7643896828)
Piirtotila-asetukset
-kompleksilukutila on käytössä, tulokset tulevat näyttöön muodossa
Radian
±
Degree
.
kulma)
-kompleksilukutila on käytössä, tulokset tulevat näyttöön muodossa .
PolarC
-muotoa ja
Degree
-tila,
(2,1)N(1±45)
.
RectGC
ja
PolarGC
(luku 5) määrittävät, missä tilassa TI-86 esittää
palauttaa arvon
kuvaajanäytön kompleksilukukoordinaatit.
Kompleksiluvun käyttäminen lausekkeessa
Voit käyttää kompleksilukua lausekkeessa
syöttämällä kompleksiluvun suoraan lausekkeeseensyöttämällä kompleksilukumuuttujan nimen kirjain kerrallaanvalitsemalla kompleksilukumuuttujan nimen
VARS CPLX
-näytöstä.
79
80
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
CPLX (kompleksiluku) -valikko --
conj real imag abs angle
44
Rec
4
Pol
reaaliosa
conj(
imaginaariosa
etäisyys±kulma
conj(
reaaliosa
real(
imaginaariosa
etäisyys±kulma
real(
reaaliosa
imag(
imaginaariosa
etäisyys±kulma
imag(
reaaliosa
abs(
imaginaariosa
etäisyys±kulma
abs(
reaaliosa
angle(
imaginaariosa
etäisyys±kulma
angle(
,
)
)
,
)
)
,
)
)
,
)
Palauttaa kompleksiluvun, joukon, vektorin tai matriisin liittoluvun; tulos
reaaliosa,Limaginaariosa
on
(
Palauttaa arvon
etäisyys±Lkulma
(
).
).
Palauttaa kompleksiluvun, joukon, vektorin tai matriisin reaaliosan reaalilukuna; tulos on reaaliosa..
Palauttaa arvon etäisyys¹kosini(kulma).
Palauttaa kompleksiluvun, joukon, vektorin tai matriisin imaginaariosan (imaginaariluvun); tulos on imaginaariosa.
Palauttaa arvon etäisyys¹sini(kulma).
(itseisarvo) Palauttaa kompleksiluvun, joukon, vektorin tai matriisin sisältämien kompleksilukujen itseisarvon; tulos on (reaali os a2+imagi naari osa2).
)
,
)
)
Palauttaa etäisyyden.
Palauttaa kompleksiluvun, joukon, vektorin tai matriisin vaihekulman, joka lasketaan kaavalla toisessa neljänneksessä tai Lp kolmannessa neljänneksessä); tulos on
1
L
(imaginaariosa/reaaliosa).
tan
1
L
imaginaariosa
tan
(
reaaliosa) (johon on lisätty p
/
Palauttaa arvon kulma (kun Lp<kulmap)
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
v
81
Valitse { ja } Erota joukon alkiot toisistaan
pilkuilla.
LIST
-valikosta.
kompleksitulos
kompleksitulos
4Rec
4Pol
Tuo kompleksituloksen näyttöön suorakulmaisessa muodossa
reaaliosa,imaginaariosa
(
funktiota voidaan käyttää vain komentorivin päätteeksi ja vain, jos kompleksitulos on kompleksiluku.
Tuo kompleksituloksen näyttöön napakoordinaattimuodossa (etäisyys
oidaan käyttää vain komentorivin päätteeksi ja vain, jos kompleksitulos on
kompleksiluku.
kulma) kompleksilukutila-asetuksesta huolimatta; tätä funktiota
±
kompleksilukutila-asetuksesta huolimatta; tätä
)
Voit syöttää kompleksilukuja sisältävän joukon, vektorin tai matriisin nimen argumentiksi mihin tahansa
-valikon funktioon.
CPLX
Voit myös syöttää kompleksilukuja sisältävän joukon, vektorin tai matriisin suoraan funktioon. Alla oleva syntaksi koskee joukkoja. Jos syötät vektorin tai matriisin, korvaa aaltosulkeet hakasulkeilla ja käytä tietotyypin oikeaa muotoa (luvut 12 ja 13).
Suorakulmaisessa esitystavassa funktioissa
conj, real, imag, abs
ja
käytettävien
angle
kompleksilukujoukkojen syntaksi on
reaaliosaA,imaginaariosaA
conj{(
osaC
...
),
}
Napakoordinaattiesitystavassa funktioissa
reaaliosaB,imaginaariosaB
),(
conj, real, imag, abs
reaaliosaC,imaginaari-
),(
ja
käytettävien
angle
kompleksilukujoukkojen syntaksi on
etäisyysA±kulmaA
real{(
etäisyysB±kulmaB
),(
etäisyysC±kulmaC
),(
...
),
}
Kun käytät joukkoa, TI-86 laskee tuloksen alkioittain ja palauttaa joukon, jonka alkiot tulevat näyttöön kompleksilukutila-asetuksen mukaisesti.
82
Luku 4: Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut
5
Kuvaajan määritys..................................................................84
Piirtotilan asetus.....................................................................84
GRAPH-valikko.......................................................................85
Kaavaeditorin käyttö ..............................................................86
Kuvaajanäytön ikkunamuuttujien asetus................................92
Kuvaajamuodon asetus ..........................................................93
Kuvaajan näyttäminen............................................................95
Funktioiden piirtäminen
-
TI 86
M3
M1 M2
F1 F2 F3 F4 F5
M4 M5
84
v
Kaikki vaiheet eivät ole välttämättömiä aina kuvaajaa määritettäessä.
Sivunumerot viittaavat kunkin vaiheen yksityiskohtaisiin ohjeisiin.
Luku 5: Funktioiden piirtäminen
Kuvaajan määritys
Tässä luvussa kuvataan funktioiden piirtäminen ( tavalla kaikissa TI-86:n piirtotiloissa. Luvuissa 8, 9 ja 10 kuvataan polaarisen ja parametrisen piirtotilan sekä differentiaaliyhtälöiden piirtotilan yksilölliset ominaisuudet. Luvussa 6 kuvataan erilaisia piirtotyökaluja, joista monet ovat käytettävissä kaikissa piirtotiloissa.
1
Aseta piirtotila (sivu 84).
2
Syötä, muokkaa tai valitse yksi funktio tai useita funktioita kaavaeditorin avulla (sivut 86 ja 87).
3
Aseta kullekin funktiolle kuvaajatyyppi (sivu 89).
4
Poista tilastollisten kuvaajien valinta, mikäli se on tarpeen (sivu 91).
5
Määritä tarkasteluikkunan muuttujat (sivu 92).
6
Valitse kuvaajan muodon asetukset (sivu 93).
-piirtotilassa). Toimet tehdään samalla
Func
Piirtotilan asetus
Siirry tilaikkunaan painamalla - m. Kaikki oletuksena olevat tila-asetukset, mukaan lukien korostettuna oikealla olevassa kuvassa. Piirtotilat ovat
iidennellä rivillä.
♦ ♦ ♦ ♦
(funktioiden piirtäminen)
Func
(piirtäminen napakoordinaatistossa, luku 8)
Pol
(parametristen kuvaajien piirtäminen, luku 9)
Param
(differentiaaliyhtälökuvaajien piirtäminen, luku 10)
DifEq
-piirtotila, näkyvät
Func
Luku 5: Funktioiden piirtäminen
85
Luvussa 1 kuvataan kaikki tilan asetukset yksityiskohtaisesti.
Luvussa 6 kuvataan seuraavat
-valikon vaihtoehdot:
GRAPH
ZOOM, TRACE, MATH, DRAW STGDB, RCGDB, EVAL, STPIC
ja
RCPIC
.
Kussakin piirtotilassa on yksilöllinen kaavaeditori. Piirtotila ja kymmenjärjestelmä ( valittava ennen funktioiden syöttöä. TI-86 säilyttää kaikki
Func
,
,
Pol
-
-
Param
-
ja
DifEq
kaavaeditoriin tallennetut yhtälöt muistissa. Kullakin piirtotilalla on myös yksilölliset kuvaajan muodon asetukset ja ikkunamuuttujat.
Tilastollisten kuvaajien käyttö ja käytöstä poisto, suurennuskertoimet, tilan asetukset ja toleranssi koskevat kaikkia piirtotiloja. Piirtotilan vaihto ei vaikuta näihin asetuksiin.
Seuraavat tilan asetukset vaikuttavat piirtämisen tuloksiin:
♦ ♦
Radiaanit dxDer1-
tai
tai
kulman yksikköinä vaikuttavat joidenkin funktioiden tulkintaan.
asteet
dxNDer-
derivointitila vaikuttaa joidenkin funktioiden piirtämiseen.
GRAPH-valikko 6
y(x)= WIND ZOOM TRACE GRAPH
Tuo näyttöön kaavaeditorin. Tämän näytön avulla syötetään piirrettävät funktiot.
Tuo näyttöön ikkunaeditorin. Tämän editorin avulla muutetaan kuvaajanäytön mittoja.
Tuo näyttöön
Ottaa käyttöön seurantakohdistimen. Tämän kohdistimen avulla voidaan seurata tiettyjen funktioiden kuvaajia.
Tuo näyttöön kuvaajanäytön ja piirtää kaikki valitut funktiot peräkkäin tai samanaikaisesti.
GRAPH ZOOM
,
y(x)= WIND ZOOM TRACE
GRAPH
-valikon. Tämän valikon avulla muutetaan kuvaajanäytön mittoja.
4
MATH DRAW FORMT STGDB RCGDB
4
EVAL STPIC RCPIC
Dec
-
-tila) on
86
j
Luku 5: Funktioiden piirtäminen
MATH
DRAW
FORMT
STGDB
RCGDB
EVAL STPIC
RCPIC
Tuo näyttöön matemaattisesti.
Tuo näyttöön
a tutkia kuvapisteen tilaa.
Tuo näyttöön kuvaajan muotonäytön. Tämän näytön avulla voidaan valita kuvaajan muodon asetukset.
Tuo näyttöön
-muuttuja.
GDB
Tuo näyttöön kuvaajatietokanta.
Tuo näyttöön
Tuo näyttöön
-muuttuja.
PIC
Tuo näyttöön
GRAPH MATH
GRAPH DRAW
Name=
Name=
Eval x= Name=
Name=
-valikon. Tämän valikon avulla voidaan tarkastella kuvaajia
-valikon. Tämän valikon avulla voidaan lisätä kuvioita kuvaajiin
-kehotteen ja
-kehotteen ja
-kehotteen. Syötä x, jonka suhteen haluat ratkaista nykyisen funktion.
-kehotteen ja
-kehotteen ja
-valikon. Tämän kehotteen avulla voidaan syöttää
STGDB
RCGDB
STPIC
RCPIC
-valikon. Tämän valikon avulla voidaan ladata
-valikon. Tämän kehotteen avulla voidaan syöttää
-valikon. Tämän valikon avulla voidaan ladata kuva.
Kaavaeditorin käyttö
Jos haluat tuoda kaavaeditorin näyttöön funktiotilassa, valitse
GRAPH
-valikko siirtyy ylöspäin, ja sen alapuolelle näyttöön
GRAPH
tulee kaavaeditorin valikko. Voit tallentaa kaavaeditoriin jopa 99 funktiota, jos muistia on riittävästi käytettävissä.
-valikon vaihtoehto
y(x)=
(paina
6 &
).
Luku 5: Funktioiden piirtäminen
Jos funktio on valittu, sen yhtäsuuruusmerkki (=) näkyy korostettuna kaavaeditorissa. Jos funktiota ei ole valittu, sen yhtäsuuruusmerkki ei näy korostettuna. Vain valitut funktiot piirretään, kun TI-86 piirtää kuvaajan.
Kaavaeditorin (GRAPH y(x)=) valikko 66 &&
y(x)= WIND ZOOM TRACE GRAPH
x y INSf DELf SELCT 4 ALL+ ALLNSTYLE
87
x y INSf
DELf SELCT ALL+ ALL
N
STYLE
Liittää muuttujan x kohdistimen osoittamaan paikkaan (sama kuin
Liittää muuttujan y kohdistimen osoittamaan paikkaan (sama kuin - n
Lisää poistetun yhtälömuuttujan (funktion) nimen kohdistimen osoittaman paikan yläpuolelle (vain muuttujan nimi lisätään).
Poistaa funktion, jonka kohdalla kohdistin on.
Muuttaa sen funktion valintatilan, jonka kohdalla kohdistin on (valitsee tai poistaa valinnan).
Valitsee kaikki kaavaeditorissa olevat määritetyt funktiot.
Poistaa kaikkien kaavaeditorissa olevien määritettyjen funktioiden valinnan.
Liittää kohdistimen kohdalla olevaan funktioon seuraavan seitsemästä käytettävissä olevasta kuvaajalajista.
tai - n
2
ãYä
ãXä
).
).
Loading...