Suunto TRAINING GUIDEBOOK [fi]

Page 1
SUUNTO ON
How Not
to
Rely on Luck
WHEN OPTIMIZING YOUR TRAINING EFFECT.
HARJOITTELUOPAS
Page 2
SUUNTO ON
ihmisille, joilla ei ole varaa
vain onneensa
VARMISTA OPTIMAALINEN HARJOITTELUVAIKUTUS.
Page 3
HARJOITTELUOPAS
3
SISÄLLYSLUETTELO
5 JOHDANTO 6 VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS
7 SUUNTO t6:N MITTAUKSET
7 EPOC (EXCESS POST-EXERCISE OXYGEN CONSUMPTION)
8 MITEN EPOC KERTYY? 9 MITEN EPOC LASKEE? 9 EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA
10 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EPOCISTA
11 HARJOITUSVAIKUTUS
12 HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA HARJOITUKSISSA
12 MUUT SUORITUSPARAMETRIT
13 SYKE 14 HENGITYSMUUTTUJAT 15 HAPENKULUTUS 17 ENERGIANKULUTUS 18 KORKEUS
19 SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ
19 YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA
19 HARJOITUSVAIKUTUS 20 HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS 21 LEPO JA PALAUTUS
23 SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILIJAN KÄYTÖSSÄ
23 RAUHALLINEN ALOITUS 24 LÄHTÖTASON ARVIOINTI 25 HARJOITTELUN ETENEMINEN
26 SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA KESTÄVYYSURHEILUSSA
26 TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI 27 SEURANTAHARJOITUKSET
30 SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA
30 SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI
32 PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ 35 SANASTO 37 KIRJALLISUUSVIITTEET 37 LISÄTIETOJA
Page 4
4
HARJOITTELUOPAS
Page 5
HARJOITTELUOPAS
5
JOHDANTO
Tervetuloa Suunnon urheiluinstrumenttien maailmaan. Tämä kirja sisältää perustietoa tavoitteellisesta urheiluharjoittelusta ja ihmisen elimistön toiminnasta urheilussa. Se kertoo myös kuinka Suunto t6 -urheilutietokone auttaa sinua harjoittelussasi parempiin tuloksiin, ja opastaa hyödyntämään Suunto t6:n ainutlaatuisia ominaisuuksia parhaal­la mahdollisella tavalla. Kirjassa esiintyvät fysiologiset määritelmät (esim. anaerobinen kynnys) on selitetty takaosan sanastossa.
Page 6
6
HARJOITTELUOPAS
Suunto Training Managerin harjoitusana­lyysi kertoo suorituksesta sykkeen, EPOCin ja harjoitusvaikutuksen lisäksi hapenoton, ventilaation, hengitystiheyden ja ener­giankulutuksen. Ohjelma sisältää myös monipuoliset päiväkirja- ja suunnittelutoi­minnot harjoittelun seurantaan.
Suunto t6 on myös erinomainen työkalu rasituksen ohjaamiseen harjoituksen ai­kana. Sen helppokäyttöiset sykemittaus-, ajanotto-, ja hälytystoiminnot mukau­tuvat erityyppisiin harjoituksiin ja autta­vat sinua toteuttamaan harjoitukset ta­voitteidesi mukaisesti.
Suunto t6 on uudenlainen harjoittelun apuväline, jonka ydin on tarkka sydä­men lyöntien välisen ajan mittaaminen. Tämän aikavälin ja siinä havaittavien vaihtelujen perusteella Suunto Training Manager -PC-ohjelma laskee erilaisia tietoja kehosi toiminnasta urheilusuori­tuksessa.
Suunto t6:n fysiologisen analyysin tär­kein hyöty on mahdollisuus mitata en­simmäistä kertaa harjoituksen elimistöl-
le aiheuttama rasitus laboratorion ulko­puolella. Tätä rasitusta kutsutaan nimel­lä EPOC. Tietokoneohjelma suhteuttaa arvioidun EPOCin henkilökohtaiseen suorituskykyysi, ja auttaa sinua löytä­mään harjoituksiisi juuri oikean rasitus­tason, joka tuottaa parhaan harjoitus­vaikutuksen. Suunto t6:n avulla voit var­mistaa, että urheiluun käyttämäsi aika todella kehittää suorituskykyäsi, eivätkä lenkkipolulle vuodattamasi hikipisarat mene hukkaan.
VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS
OIKEA RASITUSTASO VARMISTAA KEHITYKSEN
EPOC 250
225
200
LIIAN KOVA HARJOITTELU Liian kovaa kuntoon nähden
175
Ylikunnon riski kasvaa Tarve muuttaa harjoittelua
150
125
100
75
50
25
0
Optimaalinen harjoitusalue
Tavoitteellinen kunnon kehitys
OPTIMAALINEN HARJOITUSALUE Oikea rasitus kuntoon nähden
Kehittävä harjoitusvaikutus Ei tarvetta muuttaa harjoittelua
LIIAN KEVYT HARJOITTELU Kunnon parantuessa har-
joittelun rasituksen tulee nousta, jotta kunto kehit­tyisi edelleen.
Tarve muuttaa harjoittelua
Yksittäinen harjoitus
Kuva 1. Suunto t6 ohjaa harjoittelemaan oikealla rasitustasolla suorituskykyyn nähden.
2220181614121086420
(viikkoja)
AIKA
Page 7
HARJOITTELUOPAS
7
Tämä luku esittelee Suunto t6:n mittaa­mat urheilusuoritukseen liittyvät tiedot ja kertoo mitä ne merkitsevät urheilun kannalta.
Suunto t6:n tietokoneohjelma tarvitsee suoritusten analysointia varten käyttä­jän taustatiedot. Tärkeimmät taustatie­dot ovat ikä, paino, pituus, sukupuoli ja aikaisempaa liikuntaharrastuksen mää-
rää kuvaava aktiivisuustaso. Näiden taustatietojen perusteella ohjelma las­kee oletusarvot mm. maksimisykkeelle ja maksimaaliselle suorituskyvylle. To­delliset maksimisyke- ja suorituskykyar­vot ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, jo­ten mikäli tiedät kyseiset arvot täsmälli­sesti, kannattaa sinun syöttää ne ohjel­maan erikseen. Tämä parantaa lasken­nan tarkkuutta.
SUUNTO t6:N MITTAUKSET
EPOC on lyhenne sanoista Excess Post­exercise Oxygen Consumption. Se ker­too kuinka paljon ylimääräistä happea elimistö tarvitsee palautumiseen harjoi­tuksen jälkeen. Harjoituksen aiheutta­man rasituksen vuoksi elimistö kuluttaa harjoituksen jälkeen enemmän happea kuin lepotilassa. Mitä enemmän harjoi­tus rasittaa elimistöä, sitä suurempi tä­mä ylimääräinen hapenkulutus, eli EPOC, suorituksen jälkeen on.
EPOC on siis mittari harjoituksen rasitta­vuudelle. Se on numeroarvo, jossa yh-
distyvät harjoituksen kesto, vaativuus ja muut elimistön rasitukseen vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset tekijät, kuten stres­si ja väsymys.
Tähän saakka EPOCia on hyödynnetty vain liikuntatieteellisessä tutkimukses­sa, koska sen mittaaminen on ollut mah­dollista vain laboratoriossa. Suunto t6 on ensimmäinen laite, jonka avulla EPOC voidaan arvioida jokaisesta harjoi­tuksesta. Tämä puolestaan mahdollistaa harjoittelun rasittavuuden ja vaikutuk­sen seurannan.
EPOC (EXCESS POST-EXERCISE
OXYGEN CONSUMPTION)
Page 8
8
HARJOITTELUOPAS
Harjoituksesta mitattava EPOC-arvo on sitä suurempi, mitä kovempi harjoituk­sen intensiteetti on ja mitä kauemmin harjoitus kestää.
EPOC kertyy voimakkaammin harjoitus­rasituksen kasvaessa kuin harjoituksen keston pidentyessä. Siis matalatehoisel­la harjoituksella ei välttämättä saavute­ta suurta EPOCia, vaikka harjoitus kes­täisi huomattavankin kauan. Kovatehoi­sella harjoituksella voidaan taas lyhyes­säkin ajassa saavuttaa suuri EPOC.
Intervalliharjoituksissa korkean sykkeen ja palauttavan sykkeen jaksot seuraavat toisiaan. Jos palautusjaksot ovat lyhyitä,
voi EPOC nousta korkeaksi, sillä lyhyen levon aikana EPOC ehtii laskea vain vä­hän.
Samanlaisesta suorituksesta syntyvä EPOC-arvo voi vaihdella päivittäin. Hy­vänä päivänä elimistö suoriutuu harjoi­tuksesta tehokkaammin, jolloin EPOC on alempi, mutta huonona päivänä eli­mistö saattaa kuormittua enemmän, ja EPOC voi olla suurempi. EPOCiin vaikut­tavat harjoituksen aikana monet tekijät, kuten urheilijan nestetasapaino sekä ul­koilman lämpötila ja kosteus. Myös ur­heilijan suorituspaineet ja jännittämi­nen saattavat näkyä normaalia kor­keampana EPOCina.
MITEN EPOC KERTYY?
250
225
200
175
150
125
100
EPOC (ml/kg)
75
50
25
0
100% VO
105152025303540455060
2max
90% VO
2max
Aika (minuutteja)
Kuva 2. Harjoituksen keston ja intensiteetin (%VO
80% VO
2max
70% VO
2max
60% VO
2max
50% VO
2max
40% VO
2max
30% VO
2max
55
) vaikutus EPOCin kertymiseen
2max
Page 9
HARJOITTELUOPAS
9
Harjoituksen aikana kertynyt EPOC al­kaa laskea jo harjoituksen aikana, jos harjoituksessa on riittävän pitkiä lepo­taukoja tai kevyempiä harjoitusjaksoja.
Varsinaisen harjoituksen jälkeen kaikki merkittävä fyysinen toiminta kuluttaa edelleen energiavarastoja ja pitää eli­mistön kuormitustilassa. Näin varsinai­nen palautumisen alku siirtyy myöhem-
mäksi. Vaikka EPOC palautuu nopeim­min täydessä levossa, kovan harjoituk­sen jälkeen kevyt loppuverryttely kui­tenkin edesauttaa kokonaispalautumis­ta. Harjoituksen aikana lihaksiin ja muu­alle elimistöön kertyy kuona-aineita, esim. laktaattia eli maitohappoa. Lop­puverryttely vilkastuttaa verenkiertoa, jolloin maitohappo poistuu lihaksista no­peammin, ja palautuminen nopeutuu.
MITEN EPOC LASKEE?
EPOC kuvaa parhaiten sellaisten harjoi­tusten elimistölle aiheuttamaa rasitusta, joissa rasitus kohdistuu erityisesti hengi­tys- ja verenkiertoelimistöön. Tällaisia ovat mm. kestävyysurheilusuoritukset, kuten juoksu ja pyöräily.
Harjoituksessa, jossa käytetään yksit­täisiä lihasryhmiä (esim. kuntosalihar­joittelu), ei välttämättä saavuteta yhtä korkeaa EPOCia kuin harjoituksessa, jos­sa työskentelevä lihasryhmä on suuri (juoksu tai maastohiihto). Voimaharjoi­tus voi tuntua urheilijasta hyvinkin rasit­tavalta, koska paikallinen lihasväsymys sekä mahdollinen maitohappopitoisuus rajoittavat suoritusta, vaikka kehossa olisi vielä energiaa liikkeen jatkamiseen.
EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA
Palloilulajeissa urheilusuoritus koostuu usein lyhyistä, mutta erittäin tehokkais­ta kuormitusjaksoista, joiden lomassa on palautuksena kevyempiä suorituksia tai lepoa. Kevyiden jaksojen aikana EPOC kasvaa huomattavasti hitaammin kuin kuormitusjaksojen aikana tai voi jopa laskea. Siksi pallopeleissä EPOC jää yleensä matalammaksi kuin yhtä pitkäs­sä yhtäjaksoisessa urheilusuorituksessa. Toisaalta pelitauot mahdollistavat myös suuren suoritustehon kentälläoloaikana. Silloin EPOC voi nousta hyvinkin kor­keaksi, jos palautumisjaksot ovat lyhyitä.
Page 10
10
HARJOITTELUOPAS
Miksi EPOC on joskus korkeampi, joskus alempi, vaikka juoksen saman lenkin sa­massa ajassa?
Vaikka harjoitus olisikin samanlainen (sama matka, sama aika), voi se olla ke­hollesi toisena päivänä raskaampi, toise­na helpompi. Hyvänä päivänä kehosi ra­sittuu samasta harjoituksesta vähem­män kuin huonona päivänä. EPOCia nostavia tekijöitä ovat mm. nestevajaus, stressi, univelka tai alkava flunssa.
Miksi EPOC on joskus alempi väsyneenä tehdyssä harjoituksessa, kuin täysin sa­manlaisessa harjoituksessa, jonka tein aikaisemmin hyvin levänneenä?
Tietyissä tilanteissa keho reagoi harjoit­teluun niin, että syketaso ja maksimisyke laskee, vaikka elimistö on selkeästi kuor­mittunut. Tällöin EPOC saattaa olla alem­pi kuin normaalisti. Tähän EPOCin nor­maalista poikkeavaan käyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja varmis­taa riittävä lepo harjoitusohjelmassa, sil­lä jatkuva kova harjoittelu ilman riittä­vää lepoa aiheuttaa ylikunnon.
Onko harjoitus sitä parempi, mitä kor­keampi EPOC on?
EPOC mittaa kuinka paljon harjoitus kuormitti kehoa, mutta harjoituksen laatu riippuu aina henkilökohtaisista ta­voitteistasi ja kulloisestakin harjoitusti­lanteestasi. Tärkeätä on muistaa harjoi­tusohjelman vaihtelevuus. Kehittyäksesi tarvitset sekä kovia harjoituksia, joissa EPOC nousee korkealle, että pitkiä rau­hallisia harjoituksia ja palauttavia har­joituksia, joissa EPOC pysyy matalalla.
Miksi EPOC on matala, vaikka tein ly­hyen kovatehoisen harjoituksen uupu­mukseen saakka?
Lyhyessä maksimaalisessa tai lähes mak­simaalisessa suorituksessa uupumisen syy on useimmiten elimistön maitohap­potason (happamuuden) erittäin voima­kas nousu, minkä vuoksi harjoitusta ei kyetä jatkamaan. Tällöin kokonaisrasi­tus on uupumisesta huolimatta pienem­pi kuin sellaisissa harjoituksissa, joita pystytään jatkamaan pidempään ennen uupumusta.
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
EPOCISTA
Riippuuko EPOC syketasosta?
Kyllä. Mitä korkeampi syke on suhteessa maksimisykkeeseen, sitä suurempi EPOC on.
Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomatta­van suuria?
Jos ohjelman laskennassa käyttämä mak­simisykkeesi on matalampi kuin todelli­nen maksimisykkeesi, ohjelma arvioi har­joituksen vaativuustason liian korkeaksi, jolloin myös EPOC on todellista korkeam­pi. Myös liian kova harjoitusintensiteetti voi antaa poikkeuksellisen korkeita EPOC-arvoja.
Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomatta­van matalia?
Jos ohjelman laskennassa käyttämä maksimisykkeesi on korkeampi kuin to­dellinen maksimisykkeesi, ohjelma ar­vioi harjoituksen vaativuustason liian matalaksi, jolloin myös EPOC on todel­lista matalampi. Myös jos harjoittelusi on ollut liian helppoa, EPOC-arvot voi­vat olla poikkeuksellisen matalia.
Voiko EPOCin laskua nopeuttaa?
Kyllä. EPOC laskee nopeimmin täydessä levossa. Huomioi kuitenkin, että kovate­hoisen suorituksen jälkeen on hyvä teh­dä kevyt loppuverryttely, vaikka tämä siirtäisikin täyden palautumisen alka­mista hieman myöhemmäksi.
Miksi EPOC ei nouse kuin harjoituksen alussa, jonka jälkeen se joko pysyy lä­hes samana tai jopa laskee?
Matalatehoisessa harjoituksessa EPOC ei tietyn ajan jälkeen enää nouse merkittä­västi. EPOC on matalatehoisissa mutta pit­käkestoisissa suorituksissa pienempi kuin kovatehoisissa suorituksissa. Harjoitusta kannattaa silti jatkaa EPOCin huippuar­von saavuttamisen jälkeenkin, sillä pitkien matalatehoisten harjoitusten avulla eli­mistö kehittyy niin, että se kykenee otta­maan vastaan myös kovien harjoitusten rasituksen.
Page 11
HARJOITTELUOPAS
11
Kun urheilet tai harrastat liikuntaa, jo­kainen tekemäsi harjoitus vaikuttaa jol­lain tavalla elimistöösi. EPOCin avulla on mahdollista mitata objektiivisesti on­ko harjoituksen vaikutus riittävä kun­non kehittämiseksi. Harjoitusvaikutus saadaan selville, kun harjoituksesta mi­tattu EPOC suhteutetaan urheilijan suo­rituskykyyn.
Harjoitusvaikutus kertoo kuinka paljon harjoitus paransi aerobista kuntoa, eri­tyisesti hengitys- ja verenkiertoelimis­tön maksimaalista suorituskykyä ja väsy­misen vastustuskykyä kestävyyssuorituk­sessa. Se ei kerro suoraan harjoittelun vaikutuksesta esim. voima- tai nopeus­ominaisuuksiin.
Suunto Training Manager -ohjelma ja­kaa harjoitusvaikutuksen viiteen luok-
kaan, jotka lasketaan henkilökohtaisten taustatietojen perusteella. Näiden luok­kien rajat riippuvat henkilön kunnosta ja aiemmasta liikunta-aktiivisuudesta.
Harjoitusvaikutusluokat ovat 1 Vähäinen / palauttava vaikutus 2 Ylläpitävä vaikutus 3 Kehittävä vaikutus 4 Erittäin kehittävä vaikutus 5 Tilapäinen ylirasitus
Jokaista luokkaa vastaavat tietyt EPOC­arvot. Mitä parempi kuntosi on, sitä enemmän sinun on rasitettava elimistö­äsi kehittääksesi suorituskykyäsi, ja sitä korkeammat ovat harjoitusvaikutus­luokkien EPOC-arvot. EPOC on siis har­joituksen aiheuttaman rasituksen ylei­nen mittaluku, ja harjoitusvaikutus on sen henkilökohtainen tulkinta.
HARJOITUSVAIKUTUS
EPOC JA HARJOITUSVAIKUTUS
EPOC 200
175
150
125
100
75
50
25
Harjoitus
0
TILAPÄINEN YLIRASITUS
ERITTÄIN KEHITTÄVÄ VAIKUTUS
V
ITTÄ
EH
K
YLLÄPITÄVÄ VAIKUTUS
VÄHÄINEN VAIKUTUS
HARRASTAJAALOITTELIJA
S
TU
U
IK
A
V
Ä
KILPAURHEILIJA
Kuva 3. Tietyn harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittava EPOC-lukema riippuu kunnosta. Sama EPOC-lukema, joka merkitsee aloittelijalle erittäin kehittävää harjoitusta, riittää huippukuntoiselle urheilijalle vain ylläpitämään kuntoa.
Page 12
Pitkät ja matalatehoiset peruskestävyys­harjoitukset (>1h, <50 %VO
2max
) tehos­tavat rasva-aineenvaihduntaa ja lisäävät hiusverisuonten tiheyttä ja sydämen ti­lavuutta pitkällä aikavälillä. Näin ne luovat pohjaa paremmalle maksimi­suorituskyvylle ja kovempien harjoitus­ten suorittamiselle tulevaisuudessa. Pe­ruskestävyysharjoituksilla ei kuitenkaan yleensä ole välitöntä vaikutusta maksi­maaliseen suorituskykyyn, joten niiden harjoitusvaikutus on matala.
Kovatehoiset harjoitukset (>75 %VO
2max
) kehittävät suoraan maksimaalista kestä­vyyssuoritusta parantavia ominaisuuk­sia, kuten hapenkuljetusta keuhkoista
lihaksiin, energian tuottamista ja käyt­töä sekä hermojen ja lihasten yhteistoi­mintaa. Näiden ominaisuuksien kehittä­minen parantaa maksimaalista ha­penottokykyä (VO
2max
) ja väsymyksen vastustuskykyä, eli johtaa parempaan kestävyyssuorituskykyyn. Tällaisen har­joituksen vaikutus riippuu sen kestosta.
Yksilöllisten erojen ja harjoitustaustojen takia harjoittelun optimaaliset tehoalu­eet vaihtelevat eri urheilijoilla. Kokenei­den urheilijoiden täytyy yleensä harjoi­tella korkeammalla teholla kuin kuntoi­lijoiden kehittävän vaikutuksen aikaan­saamiseksi.
HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA
HARJOITUKSISSA
12
HARJOITTELUOPAS
Suunto t6 mittaa EPOCin ja harjoitusvai­kutuksen lisäksi useita muita tietoja ke­hon toiminnasta. Niiden avulla saat li­sää tietoa siitä, mitä elimistössäsi tapah-
tuu harjoituksen aikana, ja voit seurata kehitystäsi ja suunnitella harjoitteluasi tarkemmin.
MUUT SUORITUSPARAMETRIT
Page 13
HARJOITTELUOPAS
13
Syke eli sydämen lyöntitiheys kertoo kuinka tehokkaasti verenkiertoelimistö siirtää happea keuhkoista lihasten käyt­töön. Lyöntitiheyden lisäksi tehokkuu­teen vaikuttaa sydämen lyöntitilavuus, eli yhden lyönnin pumppaama veri­määrä.
Tähän mennessä syke on ollut ainoa har­joituksen intensiteettiä kuvaava määre, joka on mahdollista mitata jokaisessa harjoituksessa. Siksi sitä käytetään ylei­sesti harjoituksen rasituksen mittarina, ja harjoituksia ohjataan sykkeen perus­teella. Tieto hetkellisestä syketasosta kertoo kuitenkin vain pienen osan har­joituksen vaikutuksista elimistöön.
Sykkeeseen liittyy useita termejä, kuten maksimisyke ja leposyke. Maksimisyke on suurin mahdollinen lyöntitiheys, jon­ka henkilön sydän voi saavuttaa. Maksi­misyke voidaan arvioida iän perusteella. Uusimpien suositusten mukainen kaava maksimisykkeen laskentaan on 210 - 0,65 x ikä. Tämä kaava antaa vanhemmille
henkilöille hiukan korkeamman maksi­misykearvion kuin aikaisemmin käytetty kaava 220 - ikä. Maksimisyke on kuiten­kin erittäin yksilöllinen, ja voi poiketa lasketusta arvosta jopa kymmeniä lyön­tejä. Sen tarkka määrittäminen on mah­dollista vain rasitustestin avulla.
Leposyke taas on henkilön sydämen alin lyöntitiheys lepotilassa. Toisin kuin mak­simisyke, leposyke muuttuu säännölli­sen urheilun vaikutuksesta. Erityisesti pitkään harjoitelleilla kestävyysurheili­joilla leposyke on hyvin matala.
Leposykkeen ja maksimisykkeen välistä erotusta sanotaan sykereserviksi (HRR, Heart Rate Reserve). Harjoituksen inten­siteetti määritellään usein prosentteina maksimisykkeestä (%HR
max
) tai sykere­servistä (%HRR). Suunto Training Mana­ger -ohjelman sisältämien malliharjoi­tusten suositeltavat sykealueet on an­nettu maksimisykkeen perusteella (%HR
max
).
SYKE
Page 14
Hengitystiheyttä ja keuhkotuuletusta eli ventilaatiota kutsutaan hengitysmuut­tujiksi. Hengitysmuuttujien arvojen muutokset kertovat kehon rasitustason muutoksesta.
Urheilusuorituksen aikana lihakset ku­luttavat enemmän happea kuin lepoti­lassa, ja elimistön hapentarve kasvaa. Elimistö varmistaa lihasten hapensaan­nin lisäämällä keuhkotuuletuksen mää­rää. Tämä ilmenee siten, että hengityk­sen rytmi kiihtyy ja yhden hengenvedon tilavuus kasvaa. Tällöin siis keuhkotuu­letus eli hengitetyn ilman määrä minuu­tissa kasvaa, ja siitä siirtyy elimistöön enemmän happea.
Hengitystiheyden ja ventilaation kasvu ei ole lineaarista rasituksen kasvaessa le­vosta maksimaaliseen suoritukseen, vaan korkeassa rasituksessa kasvu voi­mistuu. Hengitysmuuttujien käyristä voidaan tunnistaa esimerkiksi aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot, jotka kuvaavat mm. maitohapon kertymistä elimistöön.
Nämä hengitystason muutokset voi­daan havaita harjoituksen eri kuormi­tustasoilla siten, että rauhallisella lenk­kivauhdilla hengästyminen ei vaikeuta puhumista, mutta vauhdikkaammassa, aerobisen kynnyksen ylittävässä suori­tuksessa puhe on hengästymisen vuoksi katkonaista.
Kuormitustason ylittäessä anaerobisen kynnyksen tason, kiihtyy hengitys niin voimakkaasti, ettei puhe käytännössä enää onnistu.
HENGITYSTIHEYDEN OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA
krt/min < 15 lepotaso < 20 kevyt, erittäin helppo
harjoitustaso
< 35 kohtuullisen kuormittava
harjoitustaso < 50 kuormittava harjoitustaso > 50 erittäin kuormittava harjoitustaso
VENTILAATION OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA
Alla olevat taulukkoarvot määräytyvät koon, sukupuolen ja aktiivisuustason mukaan l/min < 10 - 15 lepotaso < 30 - 50 kevyt, erittäin helppo har-
joitustaso
< 60 - 100 kohtuullisen kuormittava
harjoitustaso < 80 - 150 kuormittava harjoitustaso > 80 - 150 erittäin kuormittava
harjoitustaso
HENGITYSMUUTTUJAT
14
HARJOITTELUOPAS
Page 15
HARJOITTELUOPAS
15
Syke kertoo hapen siirtymisestä veren mukana lihasten käyttöön. Hapenkulu­tus taas kuvaa sitä kuinka lihakset käyt­tävät hengityksessä elimistöön siirtynyt­tä happea työntekoon.
Hengitysmuuttujiin verrattuna hapen­kulutus kasvaa lineaarisemmin työte­hon kasvaessa. Tämän vuoksi hapenku­lutusta pidetään käytännössä luotetta­vimpana muuttujana arvioitaessa kuor­mituksen tasoa suhteessa maksimaali­seen tasoon.
Hengitysarvojen mittaaminen antaa tär­keää tietoa elimistön toiminnasta urhei­lusuorituksen aikana, ja yhdessä syk­keen ja hapenkulutuksen kanssa ne mahdollistavat suorituksen perusteelli­sen analysoinnin ja paljastavat asiota, joita pelkän syketason perusteella ei voi päätellä.
HAPENKULUTUKSEN LUOKITUS
Elimistön hapenkulutus (VO
2
) riippuu suoraan elimistön tekemän työn mää­rästä. Maksimihapenottokyky (VO
2max
) taas on henkilökohtainen arvo, johon vaikuttavat harjoitustausta ja perintöte­kijät.
Maksimihapenottokyky ei kuitenkaan kerro suoraan urheilijan suorituskykyä. Suorituskykyyn vaikuttaa erittäin paljon se, kuinka lähellä maksimitasoaan ur­heilija pystyy ylläpitämään suoritusta koko harjoituksen ajan, ja kuinka talou­dellinen suoritus on. Taloudellisuus tar-
koittaa sitä, kuinka suuren osan teke­mästään työstä ja kuluttamastaan ha­pesta urheilijan elimistö todella muut­taa suoritukseksi.
HAPENKULUTUKSEN OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA
Eritasoisten kestävyysharjoitusten ha­penkulutus prosentteina urheilijan maksimihapenottokyvystä:
%VO
2max
< 30% erittäin kevyt, päivittäiset
toiminnot
< 50% kohtuullista kestävyys-
harjoittelua < 75% kovaa kestävyysharjoittelua > 75% erittäin kovaa kestävyys-
harjoittelua
HENGITYSMUUTTUJAT JA SYKE ANTAVAT TARKKAA TIETOA KUNNON KOHOAMISESTA
Sykkeen avulla kunnon kehitys voidaan mitata luotettavasti. Kun tutussa vakio­harjoituksessa suoritusaika paranee, mut­ta syke pysyy samana, on se merkki kun­non kehittymisestä. Parempaa kuntoa tarkoittaa myös sykkeen lasku silloin kun suoritusaika pysyy vakiona. Kunnon nous­tessa myös hengitystilavuus ja hengitysti­heys pienenevät vakioharjoituksessa.
Hapenkulutus vakioharjoituksessa sen si­jaan pysyy suurin piirtein vakiona tai las­kee vain hieman, mutta hapenkulutuksen maksimitaso kasvaa kunnon kehittyessä.
HAPENKULUTUS
Page 16
16
HARJOITTELUOPAS
Mikäli tiedät maksimaalisen hapenottokykysi VO
2max
voit arvioida alla olevan taulukon perusteella kuntotasosi suhteessa koko väestöön. Taulukon arvot vastaavat Suunto Training Managerissa käytettävää aktiivisuustason määrittelyä.
Aktiivisuustaso 1 2 3 4 5 6 7 Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom.
20–24 <32 32–37 38–43 44–50 51–56 57–62 >62 25–29 <31 32–35 36–42 43–48 49–53 54–59 >59 30–34 <29 29–34 35–40 41–45 46–51 52–56 >56 35–39 <28 28–32 33–38 39–43 44–48 49–54 >54 40–44 <26 26–31 32–35 36–41 42–46 47–51 >51 45–49 <25 25–29 30–34 35–39 40–43 44–48 >48 50–54 <24 24–27 28–32 33–36 37–41 42–46 >46 55–59 <22 22–26 27–30 31–34 35–39 40–43 >43 60–65 <21 21–24 25–28 29–32 33–36 37–40 >40
Taulukko 1. Aerobisen suorituskyvyn (VO (Shvartz, Reibold 1990)
Aktiivisuustaso 1 2 3 4 5 6 7 Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom.
20–24 <27 27–31 32–36 37–41 42–46 47–51 >51 25–29 <26 26–30 31–35 36–40 41–44 45–49 >49 30–34 <25 25–29 30–33 34–37 38–42 43–46 >46 35–39 <24 24–27 28–31 32–35 36–40 41–44 >44 40–44 <22 22–25 26–29 30–33 34–37 38–41 >41 45–49 <21 21–23 24–27 28–31 32–35 36–38 >38 50–54 <19 19–22 23–25 26–29 30–32 33–36 >36 55–59 <18 18–20 21–23 24–27 28–30 31–33 >33 60–65 <16 16–18 19–21 22–24 25–27 28–30 >30
Taulukko 2. Aerobisen suorituskyvyn luokittelu naisille. (VO (Shvartz, Reibold, 1990)
) luokittelu miehille, yksikkö ml/kg/min.
2max
ml/kg/min)
2max
Page 17
HARJOITTELUOPAS
17
Kun lihakset tekevät työtä, ne kulutta­vat energiaa. Lihasten tärkeimmät ener­gianlähteet ovat hiilihydraatit ja rasvat. Hiilihydraattien ja rasvojen sisältämä energia vapautuu lihasten käyttöön pa­lamisreaktiossa, jota varten lihakset tar­vitsevat happea. Siten elimistön ener­giankulutus on suoraan verrannollinen hapenkulutukseen.
Suunto t6:n tietokoneanalyysi antaa ur­heilusuorituksen energiankulutuksesta kaksi tietoa: hetkellinen energiankulu­tus kcal/min näyttää graafisesti kuinka energiankulutus on vaihdellut harjoi­tuksen aikana. Kokonaisenergiankulutus taas kertoo kuinka paljon energiaa kului kaiken kaikkiaan suorituksen aikana.
Tieto energiankulutuksesta tarjoaa useita mahdollisuuksia suorituskyvyn parantamiseen. Sen avulla voit suunni­tella pitkien urheilusuoritusten aikana tarvitsemasi energiatäydennyksen ja suoritusta edeltävän tankkauksen. Jos tavoitteesi on painon pudotus, voit myös arvioida onko kokonaiskulutuksesi riittävällä tasolla tavoitteen saavuttami­seksi.
Aikaisemmista sykkeeseen perustuvista mittausmenetelmistä poiketen Suunto t6 mittaa energiankulutuksen koko sy­kealueella levosta maksimiin. Tämä mahdollistaa kulutuksen mittaamisen myös hyötyliikunnasta ja päivittäisistä toimista jopa koko päivän ajan.
ENERGIANKULUTUS
Page 18
Suunto t6 mittaa urheilusuorituksesta myös hetkellisen korkeuden, kokonais­nousun ja -laskun ja tallentaa korkeus­profiilin. Huippu-urheilijoille korkeus­tieto antaa uusia mahdollisuuksia seura­ta elimistön sopeutumista vuoristohar­joitteluun, sillä harjoitusrasituksen sekä syke- ja hengitysmuuttujien vertaami­nen korkeuteen on nyt helpompaa kuin aikaisemmin.
Mitä korkeammalle mennään, sen vä­hemmän ilmassa on happea. Keho yrit­tää kompensoida tätä olosuhteen muu-
tosta kohottamalla ventilaatiota ja syke­tasoa. Siksi sykkeesi ja ventilaatiosi ovat esim. vuoristossa korkeammat kuin har­joitellessasi samalla rasitustasolla (sa­malla lenkkeilyvauhdilla) meren pinnan tasolla, ja maksimaalinen suorituskykysi on matalampi.
Kokonaisnousu taas on hyödyllinen mit­tari jopa tavalliselle juoksu- tai pyöräily­lenkille. Lenkit, joissa on paljon nousua, rasittavat elimistöä ja lihaksistoa enem­män ja eri tavalla kuin saman pituiset tasamaan suoritukset.
KORKEUS
18
HARJOITTELUOPAS
SUUNTO t6:N FYSIOLOGISTEN MITTAUSSUUREIDEN TARKKUUS
Mittaus- Tyypilli- Keskimäär. Tarkkuus suure Yksikkö nen arvo virhe Tarkkuus 8/10
Hengitystiheys krt/min 20-30 ±1,3 93 % 96 % Hapenkulutus ml/kg/min 20-45 ±1.5 88 % 91 % Ventilaatio l/min 30-75 ±6,8 86 % Energiankulutus kcal/min 8-17 ±0,5 89 % 91 % EPOC
PEAK
1: Kun ventilaatio > 30 l/min. 2: Suhteellinen tarkkuus yksittäiselle henkilölle. Tarkkuus 8/10 tarkoittaa tarkkuutta kahdeksalle ihmiselle kymmenestä. Esimerkki: Keskikokoinen mieshenkilö tekee 45 minuutin harjoituksen. Suunto Training Managerin näyttämä
kokonaisenergiankulutus on 540 kcal. Tästä laskettuna energiankulutuksen virhemarginaali on ±0,5 kcal/min X 45 min = ±22,5 kcal = ±4,1 %.
ml/kg 40-150 ±10,7 93 %
1
88 %
2
93 %
Taulukko 3. Fysiologisten mittaussuureiden tarkkuus virheettömistä sykevälitiedoista laskettuna koko sykealueelle levosta maksimirasitukseen.
1
2
Page 19
HARJOITTELUOPAS
19
YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA
Lepotilassa elimistössä vallitsee tasapai­no kuluttavien ja rakentavien toiminto­jen välillä. Harjoitusvaikutuksen aikaan­saamiseksi on tätä tasapainoa järkytet­tävä, eli on aiheutettava elimistölle kuormitus, johon se voi reagoida. Tätä kutsutaan myös harjoitusärsykkeeksi. Elimistön reaktioita liikunnalla aiheu­tettuun ärsykkeeseen kutsutaan harjoi­tusvaikutuksen syntymiseksi.
Käytännön harjoittelussa on useimmi­ten hyvin vaikeaa arvioida aiheutetun ärsykkeen voimakkuutta ja sen vaati­maa palautumista, aikaa lepoon ja pa­lauttaviin harjoituksiin. Toistaiseksi ar­viointi on perustunut lähinnä urheilijan omaan tuntumaan ja urheilijan tai val­mentajan kokemukseen.
Suunto t6:n avulla pystyt tarkasti seu­raamaan elimistön rasitustilaa ja harjoi­tusärsykkeen suuruutta EPOC-arvon pe­rusteella ja voit samalla luokitella har­joituksen henkilökohtaisen vaikutusta­son.
Elimistö mukautuu varsin nopeasti fyysi­sen rasituksen aiheuttamaan ärsykkee­seen. Seuraavalla kerralla täysin saman­laisen harjoituksen aiheuttama ärsyke on vähäisempi, koska elimistö on jo ai­kaisemman perusteella osannut varau­tua tilanteeseen. Näin harjoittelun vai­kutus hiljalleen vähenee, ja samanlaise­na toistettavan harjoituksen kehittävyys laskee.
HARJOITUSVAIKUTUS
Tässä luvussa kerrotaan miten saat harjoittelustasi Suunto t6:n avulla parhaan tuloksen.
SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ
Page 20
Jotta varmistaisit tehokkaan harjoitte­lun, ja sen myötä optimaalisen suoritus­tason kehittymisen, täytyy harjoittelusi sisältää monipuolisia ja eritasoisia har­joituksia. Tärkeää on myös seurata to­teutuvatko suunnittelemasi harjoitusta­voitteet, sillä sen perusteella voit ohjata harjoitteluasi oikeaan suuntaan.
Parhaan harjoitusvaikutuksen saamisek­si kannattaa vaihdella viikoittaisia har­joitusmääriä ja -tasoja sekä yksittäisten harjoitusten kestoa ja intensiteettiä. Harjoitusohjelmasi tulisi sisältää erilaisia
harjoituksia, jotta kaikki urheilusuori­tuksessa tarvittavat ominaisuutesi, ku­ten kestävyys, lihasvoima, ketteryys ja nopeus, kehittyvät tasapuolisesti.
Hyvässä harjoitusohjelmassa kehittäviin harjoituksiin (harjoitusvaikutus 3 – 5) yhdistyy riittävä palautuminen sekä riit­tävä maksimisuorituskykyä tukeva pe­ruskestävyysharjoittelu. Lopullinen har­joitusohjelma ja eritasoisten harjoitus­vaikutusten (1 – 5) rytmitys riippuu hen­kilökohtaisista tavoitteista sekä lähtö­kuntotasosta.
HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS
20
HARJOITTELUOPAS
Page 21
Kuva 4. Yksittäisen harjoituksen jälkeen elimistön palautumiseen kuluva aika riippuu harjoituksen rasittavuudesta ja urheilijan harjoitustaustasta. Kunnon kehittymisen kannalta optimaalinen aika seuraavaan vastaavaan harjoitukseen vaihtelee huomattavasti, mutta on sitä pitempi, mitä rasittavampi harjoitus on.
RASITUS, PALAUTUMINEN JA HARJOITUSVAIKUTUS
Lähtö-
taso
Exertion
Suorituskyky
1
2
3
4
5
Palautuminen
Aika
2–7 päivää
1–4 päivää
1–2 päivää 0,5–1 päivää 3 h–1 päivää
Rasitus
Harjoitusvaikutus (1-5, katso sivu 11)
Harjoitus
HARJOITTELUOPAS
21
Oikea-aikainen lepo on yksi kehittävän harjoittelun tärkeimpiä osatekijöitä. Vaikka tekisit kuinka hyviä harjoituksia tahansa, niiden vaikutus kuntoosi voi ol­la vähäinen tai jopa haitallinen, jos oh­jelmassasi ei ole riittävästi lepoa oikeaan aikaan.
Elimistösi tarvitsee aikaa palautumiseen niin yksittäisen rasittavan harjoituksen kuin usean päivän kovan harjoitusjak­son jälkeen. Ilman lepoa elimistön mu­kautuminen harjoittelun aiheuttamaan ärsykkeeseen eli kunnon kehittyminen jää tapahtumatta. Pahimmassa tapauk­sessa harjoittelu johtaa väsymyksen li­säksi pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli ylikuntoon.
Kun seuraat harjoitteluasi Suunto Trai­ning Managerin avulla, on Training Ef­fect -toiminto kalenterinäkymässä erit-
täin tärkeä työkalu. Näet yhdellä sil­mäyksellä onko harjoittelussasi riittä­västi vaihtelua, ja seuraako kovia harjoi­tuksia tarpeellinen palautus. Training Effect -toiminnosta näkyy myös harjoit­telun yleisrasitus: Jos EPOC-lukemasi on usein erittäin kehittävällä tai ylikuor­mittavalla tasolla, ylikunnon riski pitkäl­lä aikavälillä kasvaa.
Kuvassa 4 on esitetty viiden eritasoisen harjoituksen aiheuttama harjoitusvai­kutus. Harjoitukset vastaavat harjoitus­vaikutustasoja 1 – 5. Harjoituksen aika­na suorituskyky tilapäisesti laskee, mut­ta alkaa nousta palautumisen aikana. Tietyn ajan kuluttua suorituskyky nou­see harjoitusta edeltäneen tason ylä­puolelle, koska elimistö valmistautuu suoriutumaan seuraavasta ärsykkeestä paremmin kuin aikaisemmin.
LEPO JA PALAUTUS
Page 22
Paras kunnon kehittyminen saavute­taan, kun seuraava samantasoinen har­joitus tehdään edellisen harjoituksen ai­heuttaman vaikutuksen ollessa kor­keimmillaan. Jos seuraavaa harjoitusär­sykettä ei saada sopivan ajan kuluessa, saavutettu harjoitusvaikutus hiljalleen häviää. Jos taas uusi rasittava harjoitus tehdään ennen kuin elimistö on palau­tunut edellisestä, jää harjoitusvaikutus pienemmäksi kuin jos vastaava harjoitus olisi tehty palautuneena.
Huippu-urheilijoiden harjoitusohjel­maan kuuluu toisinaan ylirasittavia har­joitusjaksoja, jotka vaativat jakson jäl­keen riittävän palautuksen harjoitusvai­kutuksen saavuttamiseksi. Jatkuva kova harjoittelu huonosti palautuneena taas johtaa vähitellen suorituskyvyn laskuun ja pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli yli­kuntoon. (Kuva 5.)
22
HARJOITTELUOPAS
Lähtö-
taso
Normaali harjoitusrasitus
Suorituskyky
Yksittäinen harjoitus
Tilapäinen ylirasitus Ylikuormittava harjoittelu
Palautuminen ja harjoitusvaikutus
Kuva 5. Rasituksen ja palautumisen suhde kunnon kehitykseen.
Aika
Page 23
HARJOITTELUOPAS
23
Päätös ryhtyä kuntoilemaan ei ole kos­kaan liian myöhäistä. Alussa on kuiten­kin syytä olla kärsivällinen ja lisätä lii­kuntaa vähitellen. Jos olet yli 40-vuotias etkä ole harrastanut ennen liikuntaa, tai jos sinulla on pitkäaikainen sairaus,
on terveystarkastus ennen kuntoilun aloittamista välttämätön. Suositeltavaa olisi tehdä terveystarkastuksen yhtey­dessä myös rasituskoe.
SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILI­JAN KÄYTÖSSÄ
Aluksi elimistösi ei ole vielä tottunut lii­kuntaan, ja se reagoi voimakkaasti lii­kunnan aiheuttamaan rasitukseen. Mal­ta mielesi ja aloita säännöllinen kuntoi­lu rauhallisesti, jotta elimistösi ehtii pa­lautua riittävästi harjoitusten välillä. Mi­käli rasitat elimistöäsi liikaa, voi seu­rauksena olla ylikuormitustila, jossa ke­vytkin harjoitus tuntuu aina vain vai­keammalta ja raskaammalta. Kunnon kohotuksessa maltti on valttia!
Harjoittelu kannattaa aloittaa kestä­vyystyyppisellä, pehmeällä liikunnalla, jossa liikkeet ovat rauhallisia ja teho on
melko matala. Näin elimistösi tottuu uu­denlaiseen aktiivisuuteen, ja hengitys­ja verenkiertoelimistösi kuormittuvat, mikä on kunnon kohoamisen perusedel­lytys.
Hyviä liikuntamuotoja kuntoilun aloit­tamiseksi ovat kävely, sauvakävely, pyö­räily, maastohiihto ja uinti sekä niitä tu­keva lihaskuntoharjoittelu.
RAUHALLINEN ALOITUS
Page 24
24
HARJOITTELUOPAS
Jotta harjoittelusi olisi juuri sopivaa omalle kunnollesi, on tärkeää tietää läh­tötasosi. Lähtötason arvioimiseksi Suun­to t6:n tietokoneohjelma tarvitsee sinus­ta seuraavat perustiedot: pituus, paino, ikä, sukupuoli, tupakointi (kyllä / ei) ja aktiivisuustaso asteikolla 0 – 7.
Aktiivisuustaso tarkoittaa aikaisempaa liikuntaharrastuksen määrää asteikolla 0 – 7. Taso 0 tarkoittaa henkilöä, joka ei harrasta liikuntaa lainkaan, kun taas ta­so 7 on aktiivisesti kuntoilevan luokitus. Nämä tasot on kuvattu ohjelmassa tar­kemmin. Versiosta 2.0 lähtien ohjelma sisältää aktiivisuustasot myös kilpaurhei­lijoille.
Jos tiedät maksimisykkeesi, maksimaali­sen suorituskykysi ja keuhkojesi tilavuu­den (vitaalikapasiteetti), syötä myös ne ohjelmaan, sillä tämä tarkentaa lasken­taa. Muutoin kyseiset arvot saadaan las­kennallisesti. Antamiesi taustatietojen
perusteella ohjelma antaa sinulle henki­lökohtaisen EPOC-asteikon, jonka perus­tella eri harjoitukset voidaan luokitella niiden vaikutuksen mukaan. Tämä var­mistaa harjoittelun oikean tason ja hel­pottaa sen seurantaa. Lue lisää kappa­leista EPOC ja Harjoitusvaikutus.
Liikuntasuoritusten energiankulutus (hapenkulutus) voidaan ilmaista meta­bolisina ekvivalentteina eli MET:einä. Yksi MET vastaa elimistön perusaineen­vaihdunnan aiheuttamaa hapenkulutus­ta. Maksimisuorituskykyarvo MET:einä kuvaa kuinka moninkertainen energian ja hapen kulutus on maksimisuoritukses­sa verrattuna lepotasoon. Yksi MET eli lepotason hapenkulutus on 3,5 ml/kg/min.
MET-arvon perusteella voit laskea myös maksimaalisen hapenottokykysi (VO
2max
ml/kg/min) kertomalla maksimaalisen MET-arvon 3,5:llä.
LÄHTÖTASON ARVIOINTI
Page 25
HARJOITTELUOPAS
25
Alkuvaiheessa voit noudattaa harjoitte­lussasi Suunto Training Managerin mal­liharjoitusohjelmia. Ne sisältävät tyypil­lisiä aloittelevan kuntoilijan harjoitus­viikkoja ensimmäisten kuukausien ajal­ta. Malliohjelmat varmistavat, että har­joittelusi on sopivan nousujohteista, mutta sisältää myös riittävästi lepoa.
Viikkotasolla sopiva harjoitusmäärä on alussa kolme tai neljä 20–60 minuutin pituista harjoitusta. Näistä yhden tai kahden tulisi yltää vähintään kehittäväl­le tasolle (taso 3 viisiportaisella EPOC­asteikolla). Lisäksi ohjelmassasi olisi hy­vä olla kaksi ylläpitävää ja yksi palautta­va harjoitus.
Säännöllisen kuntoilun alussa kuntosi kehittyy varsin nopeasti, ja jo muuta­man viikon kuluttua on syytä tarkistaa henkilökohtaiset taustatietosi ohjelman Personal-sivulla ja tarvittaessa syöttää
ne uudelleen. Tällöin ohjelma mukau­tuu harjoitteluusi ja sopeuttaa harjoi­tusvaikutustasot kuntosi mukaisiksi. Näin varmistat, että harjoittelusi pysyy koko ajan optimaalisella alueella ja kun­tosi kasvaa parhaalla mahdollisella ta­valla.
Kun kuntosi paranee, ja päivität tausta­tietojasi, harjoitusten vaikutusta kuvaa­vat EPOC-tasot nousevat. Sinun on teh­tävä hiukan aikaisempaa kovempia har­joituksia, jotta kunnon kehitys jatkuu edelleen. Samalla pystyt vähitellen lisää­mään liikunnan määrää.
Muutaman kuukauden kuntoilun jäl­keen voit määrittää tai tarkentaa maksi­misykkeesi ja maksimaalisen suoritusky­kysi seurantaharjoituksen avulla. Näin pääset edelleen tarkempiin arvoihin ja täsmällisempään kuntoilun seurantaan.
HARJOITTELUN ETENEMINEN
Page 26
26
HARJOITTELUOPAS
Suunto t6 soveltuu erityisen hyvin kestä­vyystyyppisen harjoittelun seurantaan ja ohjaukseen. Huipputasolla harjoittelu on tasapainoilua parhaan mahdollisen kehityksen ja ylirasituksen välillä. Suun­to t6:n rasitusseuranta antaa uuden työ­kalun tämän rajan määrittämiseen.
Aktiivikuntoilijoilla ja ilman valmenta­jan tukea harjoittelevilla urheilijoilla taas tulee usein vastaan tilanteita, joissa
kehitys tuntuu pysähtyvän, eikä harjoit­telu paranna suorituskykyä. Suunto t6:n avulla on mahdollista varmistaa, että harjoitusohjelma sisältää riittävästi sel­laisia harjoituksia, jotka järkyttävät eli­mistön tasapainoa tarpeeksi kehittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.
SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA KESTÄVYYSURHEILUSSA
Suunto t6 antaa harjoituksista paljon uutta tietoa, jota aikaisemmin oli saata­vissa ainoastaan laboratoriotesteissä. Kun ryhdyt käyttämään Suunto t6:ta harjoittelussasi, kannattaa sinun ensin opetella millä tasolla EPOC ja muut mit­tausarvot ovat normaaleissa harjoituk­sissasi. Siten opit vähitellen vertaamaan tuntumaa mitattuihin arvoihin ja arvioi­maan millaisia harjoituksia sinun on tehtävä toivomasi vaikutuksen saavut­tamiseksi. Kokemuksen myötä huo­maat, että tuntuma ei aina vastaa har­joituksesta mitattuja arvoja. Näin pystyt tunnistamaan tilanteita, joissa saattaa olla tarvetta muuttaa harjoittelua.
Suunto Training Managerin suori­tusanalyysin tarkkuus on hyvin riippu­vainen antamiesi taustatietojen oikeelli­suudesta. Jos olet tehnyt maksimaalisen suorituskykytestin laboratoriossa, löy-
dät testituloksista todennäköisesti kaik­ki ohjelman tarvitsemat taustatiedot. Kun syötät tiedot Personal-sivulla niille varattuihin kenttiin, päivittyvät henkilö­kohtaiset harjoitusvaikutustasosi testi­tulosten mukaisiksi.
Mikäli sinulla on mahdollisuus tehdä la­boratoriotesti käyttäen samalla Suunto t6:ta, saat laboratoriossa mitatuista tu­loksista vertailuarvot Suunto t6:n anta­miin lukemiin. Tätä tietoa voit käyttää myöhemmin normaaleissa harjoituksis­sasi.
EPOC korreloi voimakkaasti elimistön laktaattitason kanssa. Jos laborato­riotestissä mitataan laktaattiarvot, voit käyttää niitä vertailutietona muissa har­joituksissa samalla EPOC-alueella kuin laboratoriotestissä. Pitkäkestoisissa har­joituksissa tämä korrelaatio heikkenee.
TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI
Page 27
HARJOITTELUOPAS
27
Voit tarkkailla kuntosi kehittymistä seu­rantaharjoitusten avulla. Seurantaharjoi­tus tehdään aina samalla tavalla ja sa­massa paikassa, mahdollisimman vertai­lukelpoisissa olosuhteissa. Seurantahar­joitukset sisältävät rasittavia osioita, jo­ten niiden tekeminen kannattaa aloittaa vasta, kun olet kuntoillut säännöllisesti vähintään kaksi kuukautta. Mikäli et ole tottunut tämäntyyppisiin harjoituksiin, varmista niiden soveltuvuus itsellesi käy­mällä ensin terveystarkastuksessa.
Seurantaharjoitus voidaan tehdä kahdel­la eri tavalla. Submaksimaalisella seuran­taharjoituksella voit mitata suorituskyky­si muutoksia ilman, että joudut otta­maan itsestäsi kaikkea irti. Maksimaali­sen seurantaharjoituksen avulla taas saat tarkempaa tietoa kilpailusuoritustasosi kehittymisestä ja voit arvioida maksimi­sykkeesi.
SUBMAKSIMAALINEN SEURANTAHARJOITUS
Submaksimaalisen seurantaharjoi­tuksen tallennus Suunto t6:lla
Paina Start Alkuverryttely 5 - 10 min – paina Lap Juoksu vakiosykkeellä 7 - 15 min (kts. taulukko 4) – paina Lap Loppuverryttely 5 - 10 min - paina Stop
Submaksimaalinen seurantaharjoitus ei sisällä erityisen rasittavaa suoritusosio­ta, joten se on hyvä tehdä säännöllisesti 1–2 viikon välein. Jos teet harjoituksen
juoksemalla, juokse seurantaharjoituk­sessa aina sama vakiolenkki, joka kestää 7–15 minuuttia, hiukan peruslenkki­vauhtia nopeammalla vauhdilla. Valitse mahdollisimman tasainen maasto. Ur­heilukenttä on ihanteellinen harjoitus­paikka, sillä silloin pystyt arvioimaan kuljetun matkan tarkasti.
Mikäli teet harjoituksen muulla tavalla kuin juoksemalla, pyri löytämään sellai­nen suoritustapa, jossa ulkoiset olosuh­teet kuten sää eivät vaikuta suorituk­seen. Seurantaharjoituksen voi tehdä myös esim. kuntopyörällä tai soutulait­teella.
Suoritusohjeet:
1. Käynnistä harjoituksen tallennus Suunto t6:lla.
2. Tee 5 – 10 minuutin alkuverryttely. Tu­losten vertailukelpoisuuden vuoksi alku­verryttelyn tulisi kestää aina yhtä kau­an. Tallenna verryttelyn jälkeen väliaika ja jatka juoksemista ilman taukoa.
3. Juokse reitti läpi mahdollisimman ta­saisella sykkeellä, hiukan peruskestä­vyysvauhtiasi nopeammin. Tämän osan tulisi kestää 7 – 15 minuuttia. Osion lo­puttua tallenna jälleen väliaika, jolloin jakson keskisyke jää laitteen muistiin.
4. Lopuksi verryttele 5 – 10 minuuttia kevyellä vauhdilla ja päätä sitten harjoi­tuksen tallennus.
5. Siirrä harjoituksen tiedot tietokoneel­le ja vertaa tulosta aikaisempiin seuran­taharjoituksiin.
SEURANTAHARJOITUKSET
Page 28
seuraavasti: valitse kansio hiirellä ja pai­na sitten Graph-painiketta. Tällöin oh­jelma piirtää kuvaajat kaikista seuranta­harjoituksista päällekkäin. Väliaikapis­teiden perusteella näet kuinka suoritus­aikasi on kehittynyt, ja sykekäyrät näyt­tävät onko syketaso pysynyt vakiona eri harjoituksissa.
Jos seurantaharjoituksessa vauhtisi oli nopeampi kuin edellisellä kerralla, mut­ta syketaso kuitenkin sama, on kuntosi kehittynyt.
MAKSIMAALINEN SEURANTAHARJOITUS
Maksimaalisen seurantaharjoituksen tallennus Suunto t6:lla
Paina Start Alkuverryttely 5 – 10 min – paina Lap Submaksimaalinen kuormitusjakso 7 – 15 min – paina Lap Tauko 0 – 2 min – paina Lap Maksimaalinen kuormitusjakso 5 – 12 min – paina Lap Loppuverryttely 5 – 10 min – paina Stop
Maksimaalinen seurantaharjoitus on helpointa suorittaa juoksemalla, koska tällöin olosuhteet vaikuttavat tuloksiin vähiten. Tässä harjoituksessa juostaan sama reitti kahdesti. Ensin reitti juos-
28
HARJOITTELUOPAS
Submaksimaalisen juoksun tavoitesyk­keen näet allaolevasta taulukosta 4. Tär­keätä on pitää syketaso mahdollisim­man samana jokaisessa seurantaharjoi­tuksessa. Syketason ohjaamiseksi voit käyttää Suunto t6:n sykerajahälytystä.
EPOC-arvo oikein suoritetussa submaksi­maalisessa harjoituksessa on tasolla 2.
Kun tallennat seurantaharjoitukset tie­tokoneohjelmassa aina samaan kansi­oon, voit seurata kuntosi kehittymistä
Ikä HR
20 197 144-158 150-173 25 194 141-155 147-171 30 191 139-152 145-168 35 187 137-150 142-165 40 184 134-147 140-162 45 181 132-145 137-159 50 178 130-142 135-156 55 174 127-139 132-153 60 171 125-137 130-150 65 168 122-134 127-148 70 165 120-132 125-145
max
(210 – ikä x 0.65) 73-80 % HR
Aloittelija Kuntoilija – urheilija
max
76-88 % HR
max
Taulukko 4. Tavoitteellinen syketaso submaksimaalisessa seurantaharjoituksessa.
Page 29
HARJOITTELUOPAS
29
taan submaksimaalisella tasolla edelli­sen ohjeen mukaisesti, ja toisella kerral­la mahdollisimman nopeasti. Kierrosten välillä voit pitää enintään kahden mi­nuutin palautustauon. Tulosten vertail­tavuuden vuoksi tauon tulisi jokaisella kerralla kestää yhtä kauan. Reitin valin­nassa pätevät samat ohjeet kuin sub­maksimaalisessa harjoituksessa.
COOPERIN TESTI
12 minuutin juoksutesti eli Cooperin testi on erinomainen harjoitus kestä­vyyskunnon seurantaan. Cooperin testin
voit tehdä alkuverryttelyn tai submaksi­maalisen osuuden jälkeen. Cooperin tes­tissä on tarkoitus juosta tasaisessa maas­tossa tai urheilukentällä 12 minuutissa mahdollisimman pitkä matka. Yleensä tasainen vauhti tuo parhaan tuloksen. Valitse suorituspaikka, missä voit mitata matkan kymmenen metrin tarkkuudella.
Merkitse testitulos eli juoksemasi matka Suunto t6:n PC-ohjelmassa matkalle va­rattuun kenttään, niin voit seurata tulok­sen kehittymistä harjoittelun edetessä.
Cooperin testin tuloksen perusteella voit laskea maksimaalisen suorituskykysi Suunto Training Manager -ohjelman taustatietoja varten. Kaava soveltuu maksimaalisen suori­tuskyvyn arviointiin, kun Cooperin testin tulos on yli 1600 metriä.
Miehet: MET = 0,005 x tulos (metriä)
VO
2max
= 0,0175 x tulos (metriä)
Naiset: MET = 0,00514 x tulos (metriä)
VO
2max
= 0,018 x tulos (metriä)
(Leger, Mercier 1984)
Ikä Heikko Tyydyttävä Keskinkert. Hyvä Erinom. Kuntoilijat
Miehet 20–29 <1600m 1600 – 2199m 2200 – 2399m 2400 – 2800m >2800m Miehet 30–39 <1500m 1500 – 1899m 1900 – 2299m 2300 – 2700m >2700m Miehet 40–49 <1400m 1400 – 1699m 1700 – 2099m 2100 – 2500m >2500m Miehet yli 50 <1300m 1300 – 1599m 1600 – 1999m 2000 – 2400m >2400m Naiset 20–29 <1500m 1500 – 1799m 1800 – 2199m 2200 – 2700m >2700m Naiset 30–39 <1400m 1400 – 1699m 1700 – 1999m 2000 – 2500m >2500m Naiset 40–49 <1200m 1200 – 1499m 1500 – 1899m 1900 – 2300m >2300m Naiset yli 50 <1100m 1100 – 1399m 1400 – 1699m 1700 – 2200m >2200m
Aktiiviurheilijat
Miehet <2800m 2800 – 3099m 3100 – 3399m 3400 – 3700m >3700m Naiset <2100m 2100 – 2399m 2400 – 2699m 2700 – 3000m >3000m
Taulukko 5. Kuntoluokitus Cooperin 12 min. juoksutestin tuloksen perusteella (Oja ym., 1979)
Page 30
30
HARJOITTELUOPAS
Painonhallinnan perusperiaate on hyvin yksinkertainen: Jos kulutat yhtä paljon energiaa kuin syöt, painosi pysyy vakio­na. Jos taas kulutus on energiansaantia suurempi, painosi putoaa.
Ylipaino ja liikkumattomuus kuuluvat usein yhteen. Painon pudotus ja saavu­tettujen linjojen säilyttäminen onnistuu parhaiten lisäämällä liikuntaa ja keven­tämällä samalla ruokavaliota.
Suunto t6 auttaa painon hallinnassa kahdella tavalla. Ensinnäkin, se mittaa
kuluttamasi energiamäärän tarkasti niin urheilussa kuin hyötyliikunnassakin. Laitteen muistikapasiteetti riittää jopa vuorokauden kestävään mittaukseen. Siten voit arvioida energiankulutuksesi tason suhteessa päivittäiseen ravintoon ja energiantarpeeseen. Toisaalta, se oh­jaa sinua liikkumaan oikealla rasitusta­solla niin, että kuntosi paranee ja pystyt toteuttamaan harjoitusohjelmaa, joka kuluttaa riittävästi energiaa.
SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA
Laihdutusohjeissa neuvotaan usein liik­kumaan sellaisella teholla, että rasvan­kulutus on mahdollisimman suuri. Lop­putuloksen kannalta tärkeintä ei kui­tenkaan ole poltettu rasva, vaan se, et­tä päivittäinen kokonaisenergiankulu­tus on suurempi kuin ravinnosta saatu energia.
Suhteellisesti suurinta elimistön rasvan­kulutus on lepotilassa, jopa 80 %. Ras-
van määrässä mitattuna kulutus on kui­tenkin suurimmillaan liikunnassa, jossa syke on 60 – 80 % maksimista. Aikayk­sikköä kohti eniten energiaa kuluu ko­vavauhtisessa urheilusuorituksessa, sillä energiankulutus on suoraan verrannol­linen liikunnan intensiteettiin.
SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI
Page 31
ENERGIANKULUTUS LIIKUNNAN ERI INTENSITEETTITASOILLA
HARJOITTELUOPAS
31
Painon hallintaan tähtäävässä liikunnas­sa ratkaisevaa ei siis ole prosentuaalises­ti suuri rasvankulutus. Tärkeätä ei ole myöskään suuri hetkellinen energianku­lutus, vaan oleellista on tehdä sellaisia harjoituksia, joissa harjoituksen aikana kaiken kaikkiaan kuluva energiamäärä on suurin.
Yleensä tämä tavoite saavutetaan par­haiten rauhallisessa, pitkäkestoisessa lii­kuntasuorituksessa. Jos taas aikaa lenk­kiin on vain vähän, vaikuttaa sekä kun­non että painon kannalta eniten korkea intensiteetti. Laihduttamisessa on kui-
tenkin parasta edetä maltillisesti, sillä silloin rasitusvammojen ja ylirasituksen vaara on pienempi.
Rasvan ohella elimistö tuottaa tarvitse­mansa energian hiilihydraateista. Pitkis­sä liikuntasuorituksissa elimistön hiili­hydraattivarastot vähenevät, ja niiden täydentäminen on tarpeen jo suorituk­sen aikana. Pieni eväs matkan varrella voi siis olla laihduttamisen kannalta hy­väksi, jos se auttaa sinua jaksamaan pi­dempään. Yli tunnin pituisilla lenkeillä on hyvä muistaa myös riittävä neste­tankkaus jaksamisen takeena.
Rasvankulutuksen suhteellinen osuus
80 %
Energiankulutus
Kokonais­energiankulutus kcal/min
Rasvankulutus kcal/min
10 %
Liikunnan intensiteetti
MaksimisuoritusLepo
Kuva 6. Kokonaisenergiankulutus, rasvankulutus ja rasvankulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta suhteessa toisiinsa liikunnan eri intensiteettitasoilla.
Page 32
32
HARJOITTELUOPAS
Suunto Training Manager -PC-ohjelma sisältää runsaasti hyödyllisiä toimintoja harjoit­telun seuraamiseen ja suunnitteluun. Toimintojen käyttö on neuvottu tarkasti ohjelman Help-osiossa. Tässä kappaleessa kerrotaan lyhyesti miten toimintoja voi hyödyntää.
kansiot helpottavat myös tallennettujen harjoitusten ryhmittelyssä ja harjoitus­suunnitelmien ja yksittäisten harjoitus­ten suunnittelussa. Kalenterissa taas voit seurata harjoittelusi toteutumista ajan suhteen. Kalenterista löytyy myös tärkeä Training Effect -toiminto, joka mahdollistaa harjoittelun rasittavuuden ja rytmityksen analysoinnin.
PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ
PUUNÄKYMÄ JA KALENTERINÄKYMÄ
My Training -ikkunassa voit tarkastella harjoituksia ja harjoitussuunnitelmia jo­ko puurakenteen kansioiden tai kalen­terinäkymän kautta. Voit vaihtaa näky­miä ikkunan yläreunassa olevilla painik­keilla.
Harjoitusten siirto rannelaitteelta PC:lle tapahtuu puunäkymässä. Puunäkymän
Kuva 7. Suunto Training Manager, kalenterinäkymä
Page 33
HARJOITTELUOPAS
33
Voit liittää yksittäisiin harjoituksiin omia tietojasi, kuten kommentit harjoi­tuksesta, matkan, tuntuman harjoituk­sen aikana sekä päiväkohtaisen leposyk­keen ja painon. Kentät näille tiedoille löytyvät Details 1- ja Details 2 -sivuilta. Voit myös laatia Personal-sivulla listan harrastamistasi urheilulajeista ja määri­tellä sen perusteella harjoituksen lajin (Activity). Suunto Training Managerin seuraavissa versioissa julkaistaan toi­mintoja, jotka hyödyntävät näitä tieto­ja.
HENKILÖKOHTAISET TAUSTATIEDOT
Analyysin tarkkuus perustuu antamiisi taustatietoihin. Jos taustatiedot muut­tuvat, esim. painosi laskee tai saat tietää maksimisykkeesi tarkasti, on taustatie­dot korjattava. Tarvittaessa voit analy­soida aiemmin tallentamasi harjoituk­sen uudestaan uusilla parametreillä käyttämällä Actions-valikon Reanalyze­toimintoa.
SEURANTAHARJOITUKSET
Säännöllisesti toistetut seurantaharjoi­tukset ovat tärkeä työkalu kunnon ke­hittymisen seuraamisessa. Totuttele te­kemään seurantaharjoituksia tämän kir­jan ohjeiden mukaan tai käytä omaa ta­paasi. Tallenna seurantaharjoitusten tu­lokset omaan kansioonsa, niin voit hel­posti vertailla niitä keskenään.
HARJOITUKSEN VAIKUTUKSEN ARVIOINTI ETUKÄTEEN
Training Effect Calculator -nimisen toi­minnon avulla voit tutkia miten harjoi­tuksen kesto, intensiteetti ja EPOC-arvo suhtautuvat toisiinsa. Toiminto löytyy Actions-menusta. Voit kiinnittää joko harjoituksen keston, keskisykkeen tai EPOC-arvon haluamaasi kohtaan. Muut­tamalla kahta muuta arvoa voit suunni­tella harjoituksen, joka parhaiten täyt­tää tavoitteesi.
Asettamalla laskuriin tietyn EPOC-arvon haluamasi harjoitusvaikutuksen aikaan­saamiseksi, voit laskea millä keskisyk­keellä ja harjoituksen kestolla sen saa­vutat. Keskisykettä ja aikaa taas voit seurata rannelaitteella harjoituksen ai­kana. Näin varmistat harjoituksen on­nistumisen.
Training Effect Calculator -toiminnossa teoreettinen harjoitus on määritelty täysin tasatehoiseksi, mitä todellinen harjoitus ei koskaan ole. Siksi laskurin il­moittama ja harjoituksen todellisuudes­sa aiheuttama EPOC saattavat poiketa jonkin verran toisistaan. Koska EPOC kasvaa korkealla sykkeellä suhteessa no­peammin kuin matalalla, on mitattu EPOC yleensä hiukan korkeampi kuin laskurin ilmoittama.
Page 34
34
HARJOITTELUOPAS
HARJOITUSOHJELMIEN KÄYTTÖ
Puunäkymän Training Plans -kansiossa on muutamia valmiita harjoitusohjel­maviikkoja. Nämä harjoitusohjelmat on tehty yleisten kuntoliikuntasuositusten mukaisesti (ACSM), ja ne soveltuvat hy­vin säännöllisen kuntoilun aloittami­seen. Voit siirtää harjoitusohjelman kansiosta kalenteriisi aktivoimalla sen hiiren oikealla näppäimellä ja valitse­malla toiminnon ”Send to calendar”.
Voit myös tehdä omia harjoitusohjel­mia. Uuden ohjelman luonti tapahtuu aktivoimalla kansio oikealla hiiren näp­päimellä ja valitsemalla ”Add new trai­ning program”. Voit lisätä yksittäisiä harjoituksia tähän ohjelmarunkoon toi­minnolla ”Add new plan”. Voit määrit­tää jokaiselle harjoitukselle syke- ja EPOC-tason, keston ja muita tietoja. Voit myös määrittää monentenako päi­vänä ohjelmajakson alusta kyseinen harjoitus tulisi suorittaa. Kun suunnitel­ma on valmis, siirrä se kalenteriin sopi­van päivän kohdalle.
HARJOITUSTIETOJEN JA HARJOITUS­OHJELMIEN LÄHETTÄMINEN
Jos haluat lähettää tallentamiasi harjoi­tuksia ja tekemiäsi harjoitusohjelmia muille, aktivoi haluamasi harjoitus tai ohjelma puunäkymässä hiiren oikealla näppäimellä. Tallenna se erilliseksi tie­dostoksi valitsemalla ”Export to file”. Tämän tiedoston voit lähettää sähkö­postilla esim. valmentajalle tai harjoi­tuskavereillesi. Vastaavasti valitsemalla ”Import from file” voit tuoda ohjel­maan muiden sinulle lähettämiä harjoi­tustiedostoja.
SUUNTOSPORTS.COM
www.suuntosports.com on kaikille Suunnon laitteiden käyttäjille tarkoitet­tu verkkosivusto, jossa voit vertailla omia urheilusuorituksiasi muiden teke­miin, jakaa kokemuksia muiden harras­tajien kanssa ja löytää hyödyllistä tietoa harjoitteluasi varten. Suuntosports.com sisältää jatkossa myös erilaisiin tavoit­teisiin soveltuvia harjoitusohjelmia, joi­ta voit hakea palvelusta ja siirtää omaan kalenteriisi.
Page 35
HARJOITTELUOPAS
35
ACSM Liikunta- ja terveysalan järjestö USA:ssa.
Aerobinen Hapen avulla tapahtuva
Aerobinen kynnys Suurin rasitustaso, jossa elimistö pystyy vielä eliminoimaan
syntyvää laktaattia niin paljon, että laktaattipitoisuus ei nouse yli lepotason.
Aktiivisuustaso Henkilön keskimääräinen aikaisemman liikuntaharrastuk-
sen määrä
Anaerobinen Ilman happea tapahtuva
Anaerobinen kynnys Suurin rasitustaso, jossa elimistö pystyy eliminoimaan lak-
taattia niin paljon, että laktaattipitoisuus ei nouse koko suorituksen ajan.
EPOC Excess Post-exercise Oxygen Consumption. Lepotason ylit-
tävä hapenkulutus urheilusuorituksen jälkeen.
%HR
max
Prosenttiosuus henkilön maksimisykkeestä.
%HRR Prosenttiosuus henkilön sykereservistä (HRR). Sykereservi
saadaan laskettua vähentämällä henkilön maksimisykkees­tä hänen leposykkeensä.
Harjoitusvaikutus Yksittäisen urheilusuorituksen vaikutus henkilön suoritus-
kykyyn; määritetään suhteuttamalla harjoituksesta mitattu EPOC henkilön aktiivisuustasoon.
Intensiteetti Urheilusuorituksen taso suhteessa henkilön maksimisuori-
tuskykyyn. Voidaan määrittää esim. sykkeen, VO
2
:n tai hen-
gitysmuuttujien perusteella.
kcal Kilokalori, energian mittayksikkö. 1 kcal = 4,19 kilojoulea (kJ)
Laktaatti Fyysisen rasituksen yhteydessä syntyvä elimistön aineen-
vaihduntatuote, maitohappo.
Maitohappo Katso laktaatti
Maksimaalinen suorituskyky Suurin työteho, jonka henkilö pystyy tuottamaan
Maksimisyke Sydämen suurin lyöntitiheys, kertaa minuutissa. Lasketaan
usein iän perusteella, ACSM:n suositttelema kaava
SANASTO
Page 36
36
HARJOITTELUOPAS
210 - 0,65 x ikä. Maksimisyke on erittäin yksilöllinen, se voi poiketa kaavan mukaisesta jopa kymmeniä lyöntejä.
MET Metabolinen ekvivalentti, elimistön perusaineenvaihdun-
nan aiheuttama hapenkulutus (3,5 ml/kg).
ml/kg Millilitraa painokiloa kohti. Mittayksikkö, joka kuvaa esim.
urheilusuorituksen jälkeisen ylimääräisen hapenkulutuksen (EPOCin) määrää.
ml/kg/min Millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Mittayksikkö, joka
kuvaa esim. elimistön hetkellistä hapenkulutusta.
Perusaineenvaihdunta Normaalit elintoiminnot elimistön ollessa lepotilassa
Peruskestävyys Peruskestävyyskestävyyden osa-alue, joka kuvaa suoritusky-
kyä aerobisen kynnysrasituksen alapuolella.
Training Effect Katso harjoitusvaikutus
Ventilaatio Keuhkotuuletus, hengitetyn ilman tilavuus litraa minuutissa
Vitaalikapasiteetti Keuhkojen toiminnallinen tilavuus. Suurin ilmamäärä, jon-
ka henkilö pystyy puhaltamaan keuhkoistaan.
VO
2
Hapenkulutus. Elimistön kuluttama hapen määrä, jota mi­tataan joko absoluuttisena määränä (l/min) tai henkilön painoon suhteutetuna (ml/kg/min)
VO
2max
Maksimaalinen hapenottokyky. Hapen määrä, jonka henki­lön elimistö kykenee ottamaan käyttöön hengitetystä il­masta maksimisuorituksen aikana. Mittayksikkö ml/kg/min tai MET.
%VO
2max
Urheilusuorituksen hapenkulutus suhteessa henkilön mak­simaaliseen hapenottokykyyn.
Page 37
HARJOITTELUOPAS
37
Pulkkinen, A., Kettunen, J., Martinmäki, K., Saalasti, S., & Rusko, H. K. (2004). On- and off dynamics and respiration rate enhance the accuracy of heart rate based VO
2
esti­mation. ACSM Congress, Indianapolis, June 2-5, 2004. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise 36(5).
Rusko, H.K. (Eds.) 2003. Cross Country Skiing. Handbook of Sports Medicine and Science. Massachusetts: Blackwell.
Rusko, H.K., Pulkkinen, A., Saalasti, S., Hynynen, E. & Kettunen, J. 2003. Pre-prediction of EPOC: A tool for monitoring fatigue accumulation during exercise? ACSM Congress, San Francisco, May 28-31, 2003. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise 35(5): Suppl: S183.
Rusko, H.K., Pulkkinen, A., Martinmäki, K., Saalasti, S., & Kettunen, J. (2004). Influence of increased duration or intensity on training load as evaluated by EPOC and TRIPMS. ACSM Congress, Indianapolis, June 2-5, 2004. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise 36(5).
Saalasti, S., Kettunen, J., Pulkkinen, A. & Rusko, H. (2002). Monitoring respiratory acti­vity in field: Applications for exercise training. Science for Success conference. Jyväsky­lä, October 2-4, 2002.
ACSM – American College of Sports Medicine. (2001). ACSM’s Guidelines for Exercise Testing and Prescription. Philadelphia: Lippincot Williams & Wilkins
Leger, L., Mercier, D. 1984. Cross Energy Cost of Horizontal Treadmill and Track Run­ning. Sport Medicine 1 : 270 – 277
Shvartz, E, Reibold, RC. 1990. Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75 years: a review. Aviat Space Environ Med 1990; 61:3-11.
Oja, P., Elovainio, R., Vuori, I., Raivio, M. 1979. Kuntotestisuositus. Vammalan Kirjapaino Oy.
KIRJALLISUUSVIITTEET
Suunto t6: www.suuntot6.com www.suunto.com www.suuntosports.com
Sykeanalyysi ja tieteelliset lähteet: www.firstbeat.fi
LISÄTIETOJA
Page 38
Page 39
COPYRIGHT
Tämä julkaisu sisältöineen on Suunto Oy:n omaisuutta. 10/2004.
Suunto, Wristop Computer, Suunto t6, Replacing Luck sekä niiden logot ovat Suunto Oy:n rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä tuotemerkkejä. Kaikki oikeudet pidätetään.
Suunto Oy pyrkii siihen, että tässä julkaisussa olevat tiedot ovat mahdollisim­man kattavat ja oikeelliset. Suunto Oy ei kuitenkaan myönnä asiasta mitään takuuta. Oikeudet julkaisun sisältöön tehtäviin muutoksiin pidätetään.
Firstbeat Technologies toimittaa sykeanalyysiteknologian, jolla lasketaan hapenkulutus, hengitystiheys, hengitysvolyymi,energiankulutus, EPOC ja harjoitusvaikutus.
Page 40
Kaikki oikeudet Suunnon tuotteita koskeviin muutoksiin pidätetään. 1. painos.
www.suunto.com
Loading...