Suunto TRAINING GUIDEBOOK [fi]

Download

Page 1

SUUNTO ON

How Not

Rely on Luck

WHEN OPTIMIZING YOUR TRAINING EFFECT.

HARJOITTELUOPAS

Page 2

SUUNTO ON

ihmisille, joilla ei ole varaa

luottaa

vain onneensa

VARMISTA OPTIMAALINEN HARJOITTELUVAIKUTUS.

Page 3

HARJOITTELUOPAS

SISÄLLYSLUETTELO

5 JOHDANTO 6 VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS

7 SUUNTO t6:N MITTAUKSET

7 EPOC (EXCESS POST-EXERCISE OXYGEN CONSUMPTION)

8 MITEN EPOC KERTYY? 9 MITEN EPOC LASKEE? 9 EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA

10 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EPOCISTA

11 HARJOITUSVAIKUTUS

12 HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA HARJOITUKSISSA

12 MUUT SUORITUSPARAMETRIT

13 SYKE 14 HENGITYSMUUTTUJAT 15 HAPENKULUTUS 17 ENERGIANKULUTUS 18 KORKEUS

19 SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ

19 YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA

19 HARJOITUSVAIKUTUS 20 HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS 21 LEPO JA PALAUTUS

23 SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILIJAN KÄYTÖSSÄ

23 RAUHALLINEN ALOITUS 24 LÄHTÖTASON ARVIOINTI 25 HARJOITTELUN ETENEMINEN

26 SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA KESTÄVYYSURHEILUSSA

26 TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI 27 SEURANTAHARJOITUKSET

30 SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA

30 SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI

32 PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ 35 SANASTO 37 KIRJALLISUUSVIITTEET 37 LISÄTIETOJA

Page 4

HARJOITTELUOPAS

Page 5

HARJOITTELUOPAS

JOHDANTO

Tervetuloa Suunnon urheiluinstrumenttien maailmaan. Tämä kirja sisältää perustietoa tavoitteellisesta urheiluharjoittelusta ja ihmisen elimistön toiminnasta urheilussa. Se kertoo myös kuinka Suunto t6 -urheilutietokone auttaa sinua harjoittelussasi parempiin tuloksiin, ja opastaa hyödyntämään Suunto t6:n ainutlaatuisia ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjassa esiintyvät fysiologiset määritelmät (esim. anaerobinen kynnys) on selitetty takaosan sanastossa.

Page 6

HARJOITTELUOPAS

Suunto Training Managerin harjoitusanalyysi kertoo suorituksesta sykkeen, EPOCin ja harjoitusvaikutuksen lisäksi hapenoton, ventilaation, hengitystiheyden ja energiankulutuksen. Ohjelma sisältää myös monipuoliset päiväkirja- ja suunnittelutoiminnot harjoittelun seurantaan.

Suunto t6 on myös erinomainen työkalu rasituksen ohjaamiseen harjoituksen aikana. Sen helppokäyttöiset sykemittaus-, ajanotto-, ja hälytystoiminnot mukautuvat erityyppisiin harjoituksiin ja auttavat sinua toteuttamaan harjoitukset tavoitteidesi mukaisesti.

Suunto t6 on uudenlainen harjoittelun apuväline, jonka ydin on tarkka sydämen lyöntien välisen ajan mittaaminen. Tämän aikavälin ja siinä havaittavien vaihtelujen perusteella Suunto Training Manager -PC-ohjelma laskee erilaisia tietoja kehosi toiminnasta urheilusuorituksessa.

Suunto t6:n fysiologisen analyysin tärkein hyöty on mahdollisuus mitata ensimmäistä kertaa harjoituksen elimistöl-

le aiheuttama rasitus laboratorion ulkopuolella. Tätä rasitusta kutsutaan nimellä EPOC. Tietokoneohjelma suhteuttaa arvioidun EPOCin henkilökohtaiseen suorituskykyysi, ja auttaa sinua löytämään harjoituksiisi juuri oikean rasitustason, joka tuottaa parhaan harjoitusvaikutuksen. Suunto t6:n avulla voit varmistaa, että urheiluun käyttämäsi aika todella kehittää suorituskykyäsi, eivätkä lenkkipolulle vuodattamasi hikipisarat mene hukkaan.

VARMISTA HARJOITTELUN VAIKUTUS

OIKEA RASITUSTASO VARMISTAA KEHITYKSEN

EPOC 250

225

200

LIIAN KOVA HARJOITTELU Liian kovaa kuntoon nähden

175

Ylikunnon riski kasvaa Tarve muuttaa harjoittelua

150

125

100

Optimaalinen harjoitusalue

Tavoitteellinen kunnon kehitys

OPTIMAALINEN HARJOITUSALUE Oikea rasitus kuntoon nähden

Kehittävä harjoitusvaikutus Ei tarvetta muuttaa harjoittelua

LIIAN KEVYT HARJOITTELU Kunnon parantuessa har-

joittelun rasituksen tulee nousta, jotta kunto kehittyisi edelleen.

Tarve muuttaa harjoittelua

Yksittäinen harjoitus

Kuva 1. Suunto t6 ohjaa harjoittelemaan oikealla rasitustasolla suorituskykyyn nähden.

2220181614121086420

(viikkoja)

AIKA

Page 7

HARJOITTELUOPAS

Tämä luku esittelee Suunto t6:n mittaamat urheilusuoritukseen liittyvät tiedot ja kertoo mitä ne merkitsevät urheilun kannalta.

Suunto t6:n tietokoneohjelma tarvitsee suoritusten analysointia varten käyttäjän taustatiedot. Tärkeimmät taustatiedot ovat ikä, paino, pituus, sukupuoli ja aikaisempaa liikuntaharrastuksen mää-

rää kuvaava aktiivisuustaso. Näiden taustatietojen perusteella ohjelma laskee oletusarvot mm. maksimisykkeelle ja maksimaaliselle suorituskyvylle. Todelliset maksimisyke- ja suorituskykyarvot ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, joten mikäli tiedät kyseiset arvot täsmällisesti, kannattaa sinun syöttää ne ohjelmaan erikseen. Tämä parantaa laskennan tarkkuutta.

SUUNTO t6:N MITTAUKSET

EPOC on lyhenne sanoista Excess Postexercise Oxygen Consumption. Se kertoo kuinka paljon ylimääräistä happea elimistö tarvitsee palautumiseen harjoituksen jälkeen. Harjoituksen aiheuttaman rasituksen vuoksi elimistö kuluttaa harjoituksen jälkeen enemmän happea kuin lepotilassa. Mitä enemmän harjoitus rasittaa elimistöä, sitä suurempi tämä ylimääräinen hapenkulutus, eli EPOC, suorituksen jälkeen on.

EPOC on siis mittari harjoituksen rasittavuudelle. Se on numeroarvo, jossa yh-

distyvät harjoituksen kesto, vaativuus ja muut elimistön rasitukseen vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset tekijät, kuten stressi ja väsymys.

Tähän saakka EPOCia on hyödynnetty vain liikuntatieteellisessä tutkimuksessa, koska sen mittaaminen on ollut mahdollista vain laboratoriossa. Suunto t6 on ensimmäinen laite, jonka avulla EPOC voidaan arvioida jokaisesta harjoituksesta. Tämä puolestaan mahdollistaa harjoittelun rasittavuuden ja vaikutuksen seurannan.

EPOC (EXCESS POST-EXERCISE

OXYGEN CONSUMPTION)

Page 8

HARJOITTELUOPAS

Harjoituksesta mitattava EPOC-arvo on sitä suurempi, mitä kovempi harjoituksen intensiteetti on ja mitä kauemmin harjoitus kestää.

EPOC kertyy voimakkaammin harjoitusrasituksen kasvaessa kuin harjoituksen keston pidentyessä. Siis matalatehoisella harjoituksella ei välttämättä saavuteta suurta EPOCia, vaikka harjoitus kestäisi huomattavankin kauan. Kovatehoisella harjoituksella voidaan taas lyhyessäkin ajassa saavuttaa suuri EPOC.

Intervalliharjoituksissa korkean sykkeen ja palauttavan sykkeen jaksot seuraavat toisiaan. Jos palautusjaksot ovat lyhyitä,

voi EPOC nousta korkeaksi, sillä lyhyen levon aikana EPOC ehtii laskea vain vähän.

Samanlaisesta suorituksesta syntyvä EPOC-arvo voi vaihdella päivittäin. Hyvänä päivänä elimistö suoriutuu harjoituksesta tehokkaammin, jolloin EPOC on alempi, mutta huonona päivänä elimistö saattaa kuormittua enemmän, ja EPOC voi olla suurempi. EPOCiin vaikuttavat harjoituksen aikana monet tekijät, kuten urheilijan nestetasapaino sekä ulkoilman lämpötila ja kosteus. Myös urheilijan suorituspaineet ja jännittäminen saattavat näkyä normaalia korkeampana EPOCina.

MITEN EPOC KERTYY?

250

225

200

175

150

125

100

EPOC (ml/kg)

100% VO

105152025303540455060

2max

90% VO

2max

Aika (minuutteja)

Kuva 2. Harjoituksen keston ja intensiteetin (%VO

80% VO

2max

70% VO

2max

60% VO

2max

50% VO

2max

40% VO

2max

30% VO

2max

) vaikutus EPOCin kertymiseen

2max

Page 9

HARJOITTELUOPAS

Harjoituksen aikana kertynyt EPOC alkaa laskea jo harjoituksen aikana, jos harjoituksessa on riittävän pitkiä lepotaukoja tai kevyempiä harjoitusjaksoja.

Varsinaisen harjoituksen jälkeen kaikki merkittävä fyysinen toiminta kuluttaa edelleen energiavarastoja ja pitää elimistön kuormitustilassa. Näin varsinainen palautumisen alku siirtyy myöhem-

mäksi. Vaikka EPOC palautuu nopeimmin täydessä levossa, kovan harjoituksen jälkeen kevyt loppuverryttely kuitenkin edesauttaa kokonaispalautumista. Harjoituksen aikana lihaksiin ja muualle elimistöön kertyy kuona-aineita, esim. laktaattia eli maitohappoa. Loppuverryttely vilkastuttaa verenkiertoa, jolloin maitohappo poistuu lihaksista nopeammin, ja palautuminen nopeutuu.

MITEN EPOC LASKEE?

EPOC kuvaa parhaiten sellaisten harjoitusten elimistölle aiheuttamaa rasitusta, joissa rasitus kohdistuu erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Tällaisia ovat mm. kestävyysurheilusuoritukset, kuten juoksu ja pyöräily.

Harjoituksessa, jossa käytetään yksittäisiä lihasryhmiä (esim. kuntosaliharjoittelu), ei välttämättä saavuteta yhtä korkeaa EPOCia kuin harjoituksessa, jossa työskentelevä lihasryhmä on suuri (juoksu tai maastohiihto). Voimaharjoitus voi tuntua urheilijasta hyvinkin rasittavalta, koska paikallinen lihasväsymys sekä mahdollinen maitohappopitoisuus rajoittavat suoritusta, vaikka kehossa olisi vielä energiaa liikkeen jatkamiseen.

EPOC ERI LIIKUNTAMUODOISSA

Palloilulajeissa urheilusuoritus koostuu usein lyhyistä, mutta erittäin tehokkaista kuormitusjaksoista, joiden lomassa on palautuksena kevyempiä suorituksia tai lepoa. Kevyiden jaksojen aikana EPOC kasvaa huomattavasti hitaammin kuin kuormitusjaksojen aikana tai voi jopa laskea. Siksi pallopeleissä EPOC jää yleensä matalammaksi kuin yhtä pitkässä yhtäjaksoisessa urheilusuorituksessa. Toisaalta pelitauot mahdollistavat myös suuren suoritustehon kentälläoloaikana. Silloin EPOC voi nousta hyvinkin korkeaksi, jos palautumisjaksot ovat lyhyitä.

Page 10

HARJOITTELUOPAS

Miksi EPOC on joskus korkeampi, joskus alempi, vaikka juoksen saman lenkin samassa ajassa?

Vaikka harjoitus olisikin samanlainen (sama matka, sama aika), voi se olla kehollesi toisena päivänä raskaampi, toisena helpompi. Hyvänä päivänä kehosi rasittuu samasta harjoituksesta vähemmän kuin huonona päivänä. EPOCia nostavia tekijöitä ovat mm. nestevajaus, stressi, univelka tai alkava flunssa.

Miksi EPOC on joskus alempi väsyneenä tehdyssä harjoituksessa, kuin täysin samanlaisessa harjoituksessa, jonka tein aikaisemmin hyvin levänneenä?

Tietyissä tilanteissa keho reagoi harjoitteluun niin, että syketaso ja maksimisyke laskee, vaikka elimistö on selkeästi kuormittunut. Tällöin EPOC saattaa olla alempi kuin normaalisti. Tähän EPOCin normaalista poikkeavaan käyttäytymiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja varmistaa riittävä lepo harjoitusohjelmassa, sillä jatkuva kova harjoittelu ilman riittävää lepoa aiheuttaa ylikunnon.

Onko harjoitus sitä parempi, mitä korkeampi EPOC on?

EPOC mittaa kuinka paljon harjoitus kuormitti kehoa, mutta harjoituksen laatu riippuu aina henkilökohtaisista tavoitteistasi ja kulloisestakin harjoitustilanteestasi. Tärkeätä on muistaa harjoitusohjelman vaihtelevuus. Kehittyäksesi tarvitset sekä kovia harjoituksia, joissa EPOC nousee korkealle, että pitkiä rauhallisia harjoituksia ja palauttavia harjoituksia, joissa EPOC pysyy matalalla.

Miksi EPOC on matala, vaikka tein lyhyen kovatehoisen harjoituksen uupumukseen saakka?

Lyhyessä maksimaalisessa tai lähes maksimaalisessa suorituksessa uupumisen syy on useimmiten elimistön maitohappotason (happamuuden) erittäin voimakas nousu, minkä vuoksi harjoitusta ei kyetä jatkamaan. Tällöin kokonaisrasitus on uupumisesta huolimatta pienempi kuin sellaisissa harjoituksissa, joita pystytään jatkamaan pidempään ennen uupumusta.

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

EPOCISTA

Riippuuko EPOC syketasosta?

Kyllä. Mitä korkeampi syke on suhteessa maksimisykkeeseen, sitä suurempi EPOC on.

Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomattavan suuria?

Jos ohjelman laskennassa käyttämä maksimisykkeesi on matalampi kuin todellinen maksimisykkeesi, ohjelma arvioi harjoituksen vaativuustason liian korkeaksi, jolloin myös EPOC on todellista korkeampi. Myös liian kova harjoitusintensiteetti voi antaa poikkeuksellisen korkeita EPOC-arvoja.

Miksi EPOC-arvoni ovat aina huomattavan matalia?

Jos ohjelman laskennassa käyttämä maksimisykkeesi on korkeampi kuin todellinen maksimisykkeesi, ohjelma arvioi harjoituksen vaativuustason liian matalaksi, jolloin myös EPOC on todellista matalampi. Myös jos harjoittelusi on ollut liian helppoa, EPOC-arvot voivat olla poikkeuksellisen matalia.

Voiko EPOCin laskua nopeuttaa?

Kyllä. EPOC laskee nopeimmin täydessä levossa. Huomioi kuitenkin, että kovatehoisen suorituksen jälkeen on hyvä tehdä kevyt loppuverryttely, vaikka tämä siirtäisikin täyden palautumisen alkamista hieman myöhemmäksi.

Miksi EPOC ei nouse kuin harjoituksen alussa, jonka jälkeen se joko pysyy lähes samana tai jopa laskee?

Matalatehoisessa harjoituksessa EPOC ei tietyn ajan jälkeen enää nouse merkittävästi. EPOC on matalatehoisissa mutta pitkäkestoisissa suorituksissa pienempi kuin kovatehoisissa suorituksissa. Harjoitusta kannattaa silti jatkaa EPOCin huippuarvon saavuttamisen jälkeenkin, sillä pitkien matalatehoisten harjoitusten avulla elimistö kehittyy niin, että se kykenee ottamaan vastaan myös kovien harjoitusten rasituksen.

Page 11

HARJOITTELUOPAS

Kun urheilet tai harrastat liikuntaa, jokainen tekemäsi harjoitus vaikuttaa jollain tavalla elimistöösi. EPOCin avulla on mahdollista mitata objektiivisesti onko harjoituksen vaikutus riittävä kunnon kehittämiseksi. Harjoitusvaikutus saadaan selville, kun harjoituksesta mitattu EPOC suhteutetaan urheilijan suorituskykyyn.

Harjoitusvaikutus kertoo kuinka paljon harjoitus paransi aerobista kuntoa, erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön maksimaalista suorituskykyä ja väsymisen vastustuskykyä kestävyyssuorituksessa. Se ei kerro suoraan harjoittelun vaikutuksesta esim. voima- tai nopeusominaisuuksiin.

Suunto Training Manager -ohjelma jakaa harjoitusvaikutuksen viiteen luok-

kaan, jotka lasketaan henkilökohtaisten taustatietojen perusteella. Näiden luokkien rajat riippuvat henkilön kunnosta ja aiemmasta liikunta-aktiivisuudesta.

Harjoitusvaikutusluokat ovat 1 Vähäinen / palauttava vaikutus 2 Ylläpitävä vaikutus 3 Kehittävä vaikutus 4 Erittäin kehittävä vaikutus 5 Tilapäinen ylirasitus

Jokaista luokkaa vastaavat tietyt EPOCarvot. Mitä parempi kuntosi on, sitä enemmän sinun on rasitettava elimistöäsi kehittääksesi suorituskykyäsi, ja sitä korkeammat ovat harjoitusvaikutusluokkien EPOC-arvot. EPOC on siis harjoituksen aiheuttaman rasituksen yleinen mittaluku, ja harjoitusvaikutus on sen henkilökohtainen tulkinta.

HARJOITUSVAIKUTUS

EPOC JA HARJOITUSVAIKUTUS

EPOC 200

175

150

125

100

Harjoitus

TILAPÄINEN YLIRASITUS

ERITTÄIN KEHITTÄVÄ VAIKUTUS

ITTÄ

YLLÄPITÄVÄ VAIKUTUS

VÄHÄINEN VAIKUTUS

HARRASTAJAALOITTELIJA

KILPAURHEILIJA

Kuva 3. Tietyn harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittava EPOC-lukema riippuu kunnosta. Sama EPOC-lukema, joka merkitsee aloittelijalle erittäin kehittävää harjoitusta, riittää huippukuntoiselle urheilijalle vain ylläpitämään kuntoa.

Page 12

Pitkät ja matalatehoiset peruskestävyysharjoitukset (>1h, <50 %VO

2max

) tehostavat rasva-aineenvaihduntaa ja lisäävät hiusverisuonten tiheyttä ja sydämen tilavuutta pitkällä aikavälillä. Näin ne luovat pohjaa paremmalle maksimisuorituskyvylle ja kovempien harjoitusten suorittamiselle tulevaisuudessa. Peruskestävyysharjoituksilla ei kuitenkaan yleensä ole välitöntä vaikutusta maksimaaliseen suorituskykyyn, joten niiden harjoitusvaikutus on matala.

Kovatehoiset harjoitukset (>75 %VO

2max

) kehittävät suoraan maksimaalista kestävyyssuoritusta parantavia ominaisuuksia, kuten hapenkuljetusta keuhkoista

lihaksiin, energian tuottamista ja käyttöä sekä hermojen ja lihasten yhteistoimintaa. Näiden ominaisuuksien kehittäminen parantaa maksimaalista hapenottokykyä (VO

2max

) ja väsymyksen vastustuskykyä, eli johtaa parempaan kestävyyssuorituskykyyn. Tällaisen harjoituksen vaikutus riippuu sen kestosta.

Yksilöllisten erojen ja harjoitustaustojen takia harjoittelun optimaaliset tehoalueet vaihtelevat eri urheilijoilla. Kokeneiden urheilijoiden täytyy yleensä harjoitella korkeammalla teholla kuin kuntoilijoiden kehittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.

HARJOITUSVAIKUTUS ERILAISISSA

HARJOITUKSISSA

HARJOITTELUOPAS

Suunto t6 mittaa EPOCin ja harjoitusvaikutuksen lisäksi useita muita tietoja kehon toiminnasta. Niiden avulla saat lisää tietoa siitä, mitä elimistössäsi tapah-

tuu harjoituksen aikana, ja voit seurata kehitystäsi ja suunnitella harjoitteluasi tarkemmin.

MUUT SUORITUSPARAMETRIT

Page 13

HARJOITTELUOPAS

Syke eli sydämen lyöntitiheys kertoo kuinka tehokkaasti verenkiertoelimistö siirtää happea keuhkoista lihasten käyttöön. Lyöntitiheyden lisäksi tehokkuuteen vaikuttaa sydämen lyöntitilavuus, eli yhden lyönnin pumppaama verimäärä.

Tähän mennessä syke on ollut ainoa harjoituksen intensiteettiä kuvaava määre, joka on mahdollista mitata jokaisessa harjoituksessa. Siksi sitä käytetään yleisesti harjoituksen rasituksen mittarina, ja harjoituksia ohjataan sykkeen perusteella. Tieto hetkellisestä syketasosta kertoo kuitenkin vain pienen osan harjoituksen vaikutuksista elimistöön.

Sykkeeseen liittyy useita termejä, kuten maksimisyke ja leposyke. Maksimisyke on suurin mahdollinen lyöntitiheys, jonka henkilön sydän voi saavuttaa. Maksimisyke voidaan arvioida iän perusteella. Uusimpien suositusten mukainen kaava maksimisykkeen laskentaan on 210 - 0,65 x ikä. Tämä kaava antaa vanhemmille

henkilöille hiukan korkeamman maksimisykearvion kuin aikaisemmin käytetty kaava 220 - ikä. Maksimisyke on kuitenkin erittäin yksilöllinen, ja voi poiketa lasketusta arvosta jopa kymmeniä lyöntejä. Sen tarkka määrittäminen on mahdollista vain rasitustestin avulla.

Leposyke taas on henkilön sydämen alin lyöntitiheys lepotilassa. Toisin kuin maksimisyke, leposyke muuttuu säännöllisen urheilun vaikutuksesta. Erityisesti pitkään harjoitelleilla kestävyysurheilijoilla leposyke on hyvin matala.

Leposykkeen ja maksimisykkeen välistä erotusta sanotaan sykereserviksi (HRR, Heart Rate Reserve). Harjoituksen intensiteetti määritellään usein prosentteina maksimisykkeestä (%HR

max

) tai sykereservistä (%HRR). Suunto Training Manager -ohjelman sisältämien malliharjoitusten suositeltavat sykealueet on annettu maksimisykkeen perusteella (%HR

max

SYKE

Page 14

Hengitystiheyttä ja keuhkotuuletusta eli ventilaatiota kutsutaan hengitysmuuttujiksi. Hengitysmuuttujien arvojen muutokset kertovat kehon rasitustason muutoksesta.

Urheilusuorituksen aikana lihakset kuluttavat enemmän happea kuin lepotilassa, ja elimistön hapentarve kasvaa. Elimistö varmistaa lihasten hapensaannin lisäämällä keuhkotuuletuksen määrää. Tämä ilmenee siten, että hengityksen rytmi kiihtyy ja yhden hengenvedon tilavuus kasvaa. Tällöin siis keuhkotuuletus eli hengitetyn ilman määrä minuutissa kasvaa, ja siitä siirtyy elimistöön enemmän happea.

Hengitystiheyden ja ventilaation kasvu ei ole lineaarista rasituksen kasvaessa levosta maksimaaliseen suoritukseen, vaan korkeassa rasituksessa kasvu voimistuu. Hengitysmuuttujien käyristä voidaan tunnistaa esimerkiksi aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot, jotka kuvaavat mm. maitohapon kertymistä elimistöön.

Nämä hengitystason muutokset voidaan havaita harjoituksen eri kuormitustasoilla siten, että rauhallisella lenkkivauhdilla hengästyminen ei vaikeuta puhumista, mutta vauhdikkaammassa, aerobisen kynnyksen ylittävässä suorituksessa puhe on hengästymisen vuoksi katkonaista.

Kuormitustason ylittäessä anaerobisen kynnyksen tason, kiihtyy hengitys niin voimakkaasti, ettei puhe käytännössä enää onnistu.

HENGITYSTIHEYDEN OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA

krt/min < 15 lepotaso < 20 kevyt, erittäin helppo

harjoitustaso

< 35 kohtuullisen kuormittava

harjoitustaso < 50 kuormittava harjoitustaso > 50 erittäin kuormittava harjoitustaso

VENTILAATION OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA

Alla olevat taulukkoarvot määräytyvät koon, sukupuolen ja aktiivisuustason mukaan l/min < 10 - 15 lepotaso < 30 - 50 kevyt, erittäin helppo har-

joitustaso

< 60 - 100 kohtuullisen kuormittava

harjoitustaso < 80 - 150 kuormittava harjoitustaso > 80 - 150 erittäin kuormittava

harjoitustaso

HENGITYSMUUTTUJAT

HARJOITTELUOPAS

Page 15

HARJOITTELUOPAS

Syke kertoo hapen siirtymisestä veren mukana lihasten käyttöön. Hapenkulutus taas kuvaa sitä kuinka lihakset käyttävät hengityksessä elimistöön siirtynyttä happea työntekoon.

Hengitysmuuttujiin verrattuna hapenkulutus kasvaa lineaarisemmin työtehon kasvaessa. Tämän vuoksi hapenkulutusta pidetään käytännössä luotettavimpana muuttujana arvioitaessa kuormituksen tasoa suhteessa maksimaaliseen tasoon.

Hengitysarvojen mittaaminen antaa tärkeää tietoa elimistön toiminnasta urheilusuorituksen aikana, ja yhdessä sykkeen ja hapenkulutuksen kanssa ne mahdollistavat suorituksen perusteellisen analysoinnin ja paljastavat asiota, joita pelkän syketason perusteella ei voi päätellä.

HAPENKULUTUKSEN LUOKITUS

Elimistön hapenkulutus (VO

) riippuu suoraan elimistön tekemän työn määrästä. Maksimihapenottokyky (VO

2max

) taas on henkilökohtainen arvo, johon vaikuttavat harjoitustausta ja perintötekijät.

Maksimihapenottokyky ei kuitenkaan kerro suoraan urheilijan suorituskykyä. Suorituskykyyn vaikuttaa erittäin paljon se, kuinka lähellä maksimitasoaan urheilija pystyy ylläpitämään suoritusta koko harjoituksen ajan, ja kuinka taloudellinen suoritus on. Taloudellisuus tar-

koittaa sitä, kuinka suuren osan tekemästään työstä ja kuluttamastaan hapesta urheilijan elimistö todella muuttaa suoritukseksi.

HAPENKULUTUKSEN OHJEELLISIA RAJA-ARVOJA

Eritasoisten kestävyysharjoitusten hapenkulutus prosentteina urheilijan maksimihapenottokyvystä:

%VO

2max

< 30% erittäin kevyt, päivittäiset

toiminnot

< 50% kohtuullista kestävyys-

harjoittelua < 75% kovaa kestävyysharjoittelua > 75% erittäin kovaa kestävyys-

harjoittelua

HENGITYSMUUTTUJAT JA SYKE ANTAVAT TARKKAA TIETOA KUNNON KOHOAMISESTA

Sykkeen avulla kunnon kehitys voidaan mitata luotettavasti. Kun tutussa vakioharjoituksessa suoritusaika paranee, mutta syke pysyy samana, on se merkki kunnon kehittymisestä. Parempaa kuntoa tarkoittaa myös sykkeen lasku silloin kun suoritusaika pysyy vakiona. Kunnon noustessa myös hengitystilavuus ja hengitystiheys pienenevät vakioharjoituksessa.

Hapenkulutus vakioharjoituksessa sen sijaan pysyy suurin piirtein vakiona tai laskee vain hieman, mutta hapenkulutuksen maksimitaso kasvaa kunnon kehittyessä.

HAPENKULUTUS

Page 16

HARJOITTELUOPAS

Mikäli tiedät maksimaalisen hapenottokykysi VO

2max

voit arvioida alla olevan taulukon perusteella kuntotasosi suhteessa koko väestöön. Taulukon arvot vastaavat Suunto Training Managerissa käytettävää aktiivisuustason määrittelyä.

Aktiivisuustaso 1 2 3 4 5 6 7 Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom.

20–24 <32 32–37 38–43 44–50 51–56 57–62 >62 25–29 <31 32–35 36–42 43–48 49–53 54–59 >59 30–34 <29 29–34 35–40 41–45 46–51 52–56 >56 35–39 <28 28–32 33–38 39–43 44–48 49–54 >54 40–44 <26 26–31 32–35 36–41 42–46 47–51 >51 45–49 <25 25–29 30–34 35–39 40–43 44–48 >48 50–54 <24 24–27 28–32 33–36 37–41 42–46 >46 55–59 <22 22–26 27–30 31–34 35–39 40–43 >43 60–65 <21 21–24 25–28 29–32 33–36 37–40 >40

Taulukko 1. Aerobisen suorituskyvyn (VO (Shvartz, Reibold 1990)

Aktiivisuustaso 1 2 3 4 5 6 7 Ikä\Kuntotaso Heikko Kesk.kert. Erinom.

20–24 <27 27–31 32–36 37–41 42–46 47–51 >51 25–29 <26 26–30 31–35 36–40 41–44 45–49 >49 30–34 <25 25–29 30–33 34–37 38–42 43–46 >46 35–39 <24 24–27 28–31 32–35 36–40 41–44 >44 40–44 <22 22–25 26–29 30–33 34–37 38–41 >41 45–49 <21 21–23 24–27 28–31 32–35 36–38 >38 50–54 <19 19–22 23–25 26–29 30–32 33–36 >36 55–59 <18 18–20 21–23 24–27 28–30 31–33 >33 60–65 <16 16–18 19–21 22–24 25–27 28–30 >30

Taulukko 2. Aerobisen suorituskyvyn luokittelu naisille. (VO (Shvartz, Reibold, 1990)

) luokittelu miehille, yksikkö ml/kg/min.

2max

ml/kg/min)

2max

Page 17

HARJOITTELUOPAS

Kun lihakset tekevät työtä, ne kuluttavat energiaa. Lihasten tärkeimmät energianlähteet ovat hiilihydraatit ja rasvat. Hiilihydraattien ja rasvojen sisältämä energia vapautuu lihasten käyttöön palamisreaktiossa, jota varten lihakset tarvitsevat happea. Siten elimistön energiankulutus on suoraan verrannollinen hapenkulutukseen.

Suunto t6:n tietokoneanalyysi antaa urheilusuorituksen energiankulutuksesta kaksi tietoa: hetkellinen energiankulutus kcal/min näyttää graafisesti kuinka energiankulutus on vaihdellut harjoituksen aikana. Kokonaisenergiankulutus taas kertoo kuinka paljon energiaa kului kaiken kaikkiaan suorituksen aikana.

Tieto energiankulutuksesta tarjoaa useita mahdollisuuksia suorituskyvyn parantamiseen. Sen avulla voit suunnitella pitkien urheilusuoritusten aikana tarvitsemasi energiatäydennyksen ja suoritusta edeltävän tankkauksen. Jos tavoitteesi on painon pudotus, voit myös arvioida onko kokonaiskulutuksesi riittävällä tasolla tavoitteen saavuttamiseksi.

Aikaisemmista sykkeeseen perustuvista mittausmenetelmistä poiketen Suunto t6 mittaa energiankulutuksen koko sykealueella levosta maksimiin. Tämä mahdollistaa kulutuksen mittaamisen myös hyötyliikunnasta ja päivittäisistä toimista jopa koko päivän ajan.

ENERGIANKULUTUS

Page 18

Suunto t6 mittaa urheilusuorituksesta myös hetkellisen korkeuden, kokonaisnousun ja -laskun ja tallentaa korkeusprofiilin. Huippu-urheilijoille korkeustieto antaa uusia mahdollisuuksia seurata elimistön sopeutumista vuoristoharjoitteluun, sillä harjoitusrasituksen sekä syke- ja hengitysmuuttujien vertaaminen korkeuteen on nyt helpompaa kuin aikaisemmin.

Mitä korkeammalle mennään, sen vähemmän ilmassa on happea. Keho yrittää kompensoida tätä olosuhteen muu-

tosta kohottamalla ventilaatiota ja syketasoa. Siksi sykkeesi ja ventilaatiosi ovat esim. vuoristossa korkeammat kuin harjoitellessasi samalla rasitustasolla (samalla lenkkeilyvauhdilla) meren pinnan tasolla, ja maksimaalinen suorituskykysi on matalampi.

Kokonaisnousu taas on hyödyllinen mittari jopa tavalliselle juoksu- tai pyöräilylenkille. Lenkit, joissa on paljon nousua, rasittavat elimistöä ja lihaksistoa enemmän ja eri tavalla kuin saman pituiset tasamaan suoritukset.

KORKEUS

HARJOITTELUOPAS

SUUNTO t6:N FYSIOLOGISTEN MITTAUSSUUREIDEN TARKKUUS

Mittaus- Tyypilli- Keskimäär. Tarkkuus suure Yksikkö nen arvo virhe Tarkkuus 8/10

Hengitystiheys krt/min 20-30 ±1,3 93 % 96 % Hapenkulutus ml/kg/min 20-45 ±1.5 88 % 91 % Ventilaatio l/min 30-75 ±6,8 86 % Energiankulutus kcal/min 8-17 ±0,5 89 % 91 % EPOC

PEAK

1: Kun ventilaatio > 30 l/min. 2: Suhteellinen tarkkuus yksittäiselle henkilölle. Tarkkuus 8/10 tarkoittaa tarkkuutta kahdeksalle ihmiselle kymmenestä. Esimerkki: Keskikokoinen mieshenkilö tekee 45 minuutin harjoituksen. Suunto Training Managerin näyttämä

kokonaisenergiankulutus on 540 kcal. Tästä laskettuna energiankulutuksen virhemarginaali on ±0,5 kcal/min X 45 min = ±22,5 kcal = ±4,1 %.

ml/kg 40-150 ±10,7 93 %

88 %

93 %

Taulukko 3. Fysiologisten mittaussuureiden tarkkuus virheettömistä sykevälitiedoista laskettuna koko sykealueelle levosta maksimirasitukseen.

Page 19

HARJOITTELUOPAS

YLEISIÄ HARJOITTELUN PERIAATTEITA

Lepotilassa elimistössä vallitsee tasapaino kuluttavien ja rakentavien toimintojen välillä. Harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi on tätä tasapainoa järkytettävä, eli on aiheutettava elimistölle kuormitus, johon se voi reagoida. Tätä kutsutaan myös harjoitusärsykkeeksi. Elimistön reaktioita liikunnalla aiheutettuun ärsykkeeseen kutsutaan harjoitusvaikutuksen syntymiseksi.

Käytännön harjoittelussa on useimmiten hyvin vaikeaa arvioida aiheutetun ärsykkeen voimakkuutta ja sen vaatimaa palautumista, aikaa lepoon ja palauttaviin harjoituksiin. Toistaiseksi arviointi on perustunut lähinnä urheilijan omaan tuntumaan ja urheilijan tai valmentajan kokemukseen.

Suunto t6:n avulla pystyt tarkasti seuraamaan elimistön rasitustilaa ja harjoitusärsykkeen suuruutta EPOC-arvon perusteella ja voit samalla luokitella harjoituksen henkilökohtaisen vaikutustason.

Elimistö mukautuu varsin nopeasti fyysisen rasituksen aiheuttamaan ärsykkeeseen. Seuraavalla kerralla täysin samanlaisen harjoituksen aiheuttama ärsyke on vähäisempi, koska elimistö on jo aikaisemman perusteella osannut varautua tilanteeseen. Näin harjoittelun vaikutus hiljalleen vähenee, ja samanlaisena toistettavan harjoituksen kehittävyys laskee.

HARJOITUSVAIKUTUS

Tässä luvussa kerrotaan miten saat harjoittelustasi Suunto t6:n avulla parhaan tuloksen.

SUUNTO t6 HARJOITTELUN APUVÄLINEENÄ

Page 20

Jotta varmistaisit tehokkaan harjoittelun, ja sen myötä optimaalisen suoritustason kehittymisen, täytyy harjoittelusi sisältää monipuolisia ja eritasoisia harjoituksia. Tärkeää on myös seurata toteutuvatko suunnittelemasi harjoitustavoitteet, sillä sen perusteella voit ohjata harjoitteluasi oikeaan suuntaan.

Parhaan harjoitusvaikutuksen saamiseksi kannattaa vaihdella viikoittaisia harjoitusmääriä ja -tasoja sekä yksittäisten harjoitusten kestoa ja intensiteettiä. Harjoitusohjelmasi tulisi sisältää erilaisia

harjoituksia, jotta kaikki urheilusuorituksessa tarvittavat ominaisuutesi, kuten kestävyys, lihasvoima, ketteryys ja nopeus, kehittyvät tasapuolisesti.

Hyvässä harjoitusohjelmassa kehittäviin harjoituksiin (harjoitusvaikutus 3 – 5) yhdistyy riittävä palautuminen sekä riittävä maksimisuorituskykyä tukeva peruskestävyysharjoittelu. Lopullinen harjoitusohjelma ja eritasoisten harjoitusvaikutusten (1 – 5) rytmitys riippuu henkilökohtaisista tavoitteista sekä lähtökuntotasosta.

HARJOITTELUN VAIHTELEVUUS

HARJOITTELUOPAS

Page 21

Kuva 4. Yksittäisen harjoituksen jälkeen elimistön palautumiseen kuluva aika riippuu harjoituksen rasittavuudesta ja urheilijan harjoitustaustasta. Kunnon kehittymisen kannalta optimaalinen aika seuraavaan vastaavaan harjoitukseen vaihtelee huomattavasti, mutta on sitä pitempi, mitä rasittavampi harjoitus on.

RASITUS, PALAUTUMINEN JA HARJOITUSVAIKUTUS

Lähtö-

taso

Exertion

Suorituskyky

Palautuminen

Aika

2–7 päivää

1–4 päivää

1–2 päivää 0,5–1 päivää 3 h–1 päivää

Rasitus

Harjoitusvaikutus (1-5, katso sivu 11)

Harjoitus

HARJOITTELUOPAS

Oikea-aikainen lepo on yksi kehittävän harjoittelun tärkeimpiä osatekijöitä. Vaikka tekisit kuinka hyviä harjoituksia tahansa, niiden vaikutus kuntoosi voi olla vähäinen tai jopa haitallinen, jos ohjelmassasi ei ole riittävästi lepoa oikeaan aikaan.

Elimistösi tarvitsee aikaa palautumiseen niin yksittäisen rasittavan harjoituksen kuin usean päivän kovan harjoitusjakson jälkeen. Ilman lepoa elimistön mukautuminen harjoittelun aiheuttamaan ärsykkeeseen eli kunnon kehittyminen jää tapahtumatta. Pahimmassa tapauksessa harjoittelu johtaa väsymyksen lisäksi pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli ylikuntoon.

Kun seuraat harjoitteluasi Suunto Training Managerin avulla, on Training Effect -toiminto kalenterinäkymässä erit-

täin tärkeä työkalu. Näet yhdellä silmäyksellä onko harjoittelussasi riittävästi vaihtelua, ja seuraako kovia harjoituksia tarpeellinen palautus. Training Effect -toiminnosta näkyy myös harjoittelun yleisrasitus: Jos EPOC-lukemasi on usein erittäin kehittävällä tai ylikuormittavalla tasolla, ylikunnon riski pitkällä aikavälillä kasvaa.

Kuvassa 4 on esitetty viiden eritasoisen harjoituksen aiheuttama harjoitusvaikutus. Harjoitukset vastaavat harjoitusvaikutustasoja 1 – 5. Harjoituksen aikana suorituskyky tilapäisesti laskee, mutta alkaa nousta palautumisen aikana. Tietyn ajan kuluttua suorituskyky nousee harjoitusta edeltäneen tason yläpuolelle, koska elimistö valmistautuu suoriutumaan seuraavasta ärsykkeestä paremmin kuin aikaisemmin.

LEPO JA PALAUTUS

Page 22

Paras kunnon kehittyminen saavutetaan, kun seuraava samantasoinen harjoitus tehdään edellisen harjoituksen aiheuttaman vaikutuksen ollessa korkeimmillaan. Jos seuraavaa harjoitusärsykettä ei saada sopivan ajan kuluessa, saavutettu harjoitusvaikutus hiljalleen häviää. Jos taas uusi rasittava harjoitus tehdään ennen kuin elimistö on palautunut edellisestä, jää harjoitusvaikutus pienemmäksi kuin jos vastaava harjoitus olisi tehty palautuneena.

Huippu-urheilijoiden harjoitusohjelmaan kuuluu toisinaan ylirasittavia harjoitusjaksoja, jotka vaativat jakson jälkeen riittävän palautuksen harjoitusvaikutuksen saavuttamiseksi. Jatkuva kova harjoittelu huonosti palautuneena taas johtaa vähitellen suorituskyvyn laskuun ja pitkäaikaiseen ylirasitustilaan eli ylikuntoon. (Kuva 5.)

HARJOITTELUOPAS

Lähtö-

taso

Normaali harjoitusrasitus

Suorituskyky

Yksittäinen harjoitus

Tilapäinen ylirasitus Ylikuormittava harjoittelu

Palautuminen ja harjoitusvaikutus

Kuva 5. Rasituksen ja palautumisen suhde kunnon kehitykseen.

Aika

Page 23

HARJOITTELUOPAS

Päätös ryhtyä kuntoilemaan ei ole koskaan liian myöhäistä. Alussa on kuitenkin syytä olla kärsivällinen ja lisätä liikuntaa vähitellen. Jos olet yli 40-vuotias etkä ole harrastanut ennen liikuntaa, tai jos sinulla on pitkäaikainen sairaus,

on terveystarkastus ennen kuntoilun aloittamista välttämätön. Suositeltavaa olisi tehdä terveystarkastuksen yhteydessä myös rasituskoe.

SUUNTO t6 ALOITTELEVAN KUNTOILIJAN KÄYTÖSSÄ

Aluksi elimistösi ei ole vielä tottunut liikuntaan, ja se reagoi voimakkaasti liikunnan aiheuttamaan rasitukseen. Malta mielesi ja aloita säännöllinen kuntoilu rauhallisesti, jotta elimistösi ehtii palautua riittävästi harjoitusten välillä. Mikäli rasitat elimistöäsi liikaa, voi seurauksena olla ylikuormitustila, jossa kevytkin harjoitus tuntuu aina vain vaikeammalta ja raskaammalta. Kunnon kohotuksessa maltti on valttia!

Harjoittelu kannattaa aloittaa kestävyystyyppisellä, pehmeällä liikunnalla, jossa liikkeet ovat rauhallisia ja teho on

melko matala. Näin elimistösi tottuu uudenlaiseen aktiivisuuteen, ja hengitysja verenkiertoelimistösi kuormittuvat, mikä on kunnon kohoamisen perusedellytys.

Hyviä liikuntamuotoja kuntoilun aloittamiseksi ovat kävely, sauvakävely, pyöräily, maastohiihto ja uinti sekä niitä tukeva lihaskuntoharjoittelu.

RAUHALLINEN ALOITUS

Page 24

HARJOITTELUOPAS

Jotta harjoittelusi olisi juuri sopivaa omalle kunnollesi, on tärkeää tietää lähtötasosi. Lähtötason arvioimiseksi Suunto t6:n tietokoneohjelma tarvitsee sinusta seuraavat perustiedot: pituus, paino, ikä, sukupuoli, tupakointi (kyllä / ei) ja aktiivisuustaso asteikolla 0 – 7.

Aktiivisuustaso tarkoittaa aikaisempaa liikuntaharrastuksen määrää asteikolla 0 – 7. Taso 0 tarkoittaa henkilöä, joka ei harrasta liikuntaa lainkaan, kun taas taso 7 on aktiivisesti kuntoilevan luokitus. Nämä tasot on kuvattu ohjelmassa tarkemmin. Versiosta 2.0 lähtien ohjelma sisältää aktiivisuustasot myös kilpaurheilijoille.

Jos tiedät maksimisykkeesi, maksimaalisen suorituskykysi ja keuhkojesi tilavuuden (vitaalikapasiteetti), syötä myös ne ohjelmaan, sillä tämä tarkentaa laskentaa. Muutoin kyseiset arvot saadaan laskennallisesti. Antamiesi taustatietojen

perusteella ohjelma antaa sinulle henkilökohtaisen EPOC-asteikon, jonka perustella eri harjoitukset voidaan luokitella niiden vaikutuksen mukaan. Tämä varmistaa harjoittelun oikean tason ja helpottaa sen seurantaa. Lue lisää kappaleista EPOC ja Harjoitusvaikutus.

Liikuntasuoritusten energiankulutus (hapenkulutus) voidaan ilmaista metabolisina ekvivalentteina eli MET:einä. Yksi MET vastaa elimistön perusaineenvaihdunnan aiheuttamaa hapenkulutusta. Maksimisuorituskykyarvo MET:einä kuvaa kuinka moninkertainen energian ja hapen kulutus on maksimisuorituksessa verrattuna lepotasoon. Yksi MET eli lepotason hapenkulutus on 3,5 ml/kg/min.

MET-arvon perusteella voit laskea myös maksimaalisen hapenottokykysi (VO

2max

ml/kg/min) kertomalla maksimaalisen MET-arvon 3,5:llä.

LÄHTÖTASON ARVIOINTI

Page 25

HARJOITTELUOPAS

Alkuvaiheessa voit noudattaa harjoittelussasi Suunto Training Managerin malliharjoitusohjelmia. Ne sisältävät tyypillisiä aloittelevan kuntoilijan harjoitusviikkoja ensimmäisten kuukausien ajalta. Malliohjelmat varmistavat, että harjoittelusi on sopivan nousujohteista, mutta sisältää myös riittävästi lepoa.

Viikkotasolla sopiva harjoitusmäärä on alussa kolme tai neljä 20–60 minuutin pituista harjoitusta. Näistä yhden tai kahden tulisi yltää vähintään kehittävälle tasolle (taso 3 viisiportaisella EPOCasteikolla). Lisäksi ohjelmassasi olisi hyvä olla kaksi ylläpitävää ja yksi palauttava harjoitus.

Säännöllisen kuntoilun alussa kuntosi kehittyy varsin nopeasti, ja jo muutaman viikon kuluttua on syytä tarkistaa henkilökohtaiset taustatietosi ohjelman Personal-sivulla ja tarvittaessa syöttää

ne uudelleen. Tällöin ohjelma mukautuu harjoitteluusi ja sopeuttaa harjoitusvaikutustasot kuntosi mukaisiksi. Näin varmistat, että harjoittelusi pysyy koko ajan optimaalisella alueella ja kuntosi kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun kuntosi paranee, ja päivität taustatietojasi, harjoitusten vaikutusta kuvaavat EPOC-tasot nousevat. Sinun on tehtävä hiukan aikaisempaa kovempia harjoituksia, jotta kunnon kehitys jatkuu edelleen. Samalla pystyt vähitellen lisäämään liikunnan määrää.

Muutaman kuukauden kuntoilun jälkeen voit määrittää tai tarkentaa maksimisykkeesi ja maksimaalisen suorituskykysi seurantaharjoituksen avulla. Näin pääset edelleen tarkempiin arvoihin ja täsmällisempään kuntoilun seurantaan.

HARJOITTELUN ETENEMINEN

Page 26

HARJOITTELUOPAS

Suunto t6 soveltuu erityisen hyvin kestävyystyyppisen harjoittelun seurantaan ja ohjaukseen. Huipputasolla harjoittelu on tasapainoilua parhaan mahdollisen kehityksen ja ylirasituksen välillä. Suunto t6:n rasitusseuranta antaa uuden työkalun tämän rajan määrittämiseen.

Aktiivikuntoilijoilla ja ilman valmentajan tukea harjoittelevilla urheilijoilla taas tulee usein vastaan tilanteita, joissa

kehitys tuntuu pysähtyvän, eikä harjoittelu paranna suorituskykyä. Suunto t6:n avulla on mahdollista varmistaa, että harjoitusohjelma sisältää riittävästi sellaisia harjoituksia, jotka järkyttävät elimistön tasapainoa tarpeeksi kehittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.

SUUNTO t6 TAVOITTEELLISESSA KESTÄVYYSURHEILUSSA

Suunto t6 antaa harjoituksista paljon uutta tietoa, jota aikaisemmin oli saatavissa ainoastaan laboratoriotesteissä. Kun ryhdyt käyttämään Suunto t6:ta harjoittelussasi, kannattaa sinun ensin opetella millä tasolla EPOC ja muut mittausarvot ovat normaaleissa harjoituksissasi. Siten opit vähitellen vertaamaan tuntumaa mitattuihin arvoihin ja arvioimaan millaisia harjoituksia sinun on tehtävä toivomasi vaikutuksen saavuttamiseksi. Kokemuksen myötä huomaat, että tuntuma ei aina vastaa harjoituksesta mitattuja arvoja. Näin pystyt tunnistamaan tilanteita, joissa saattaa olla tarvetta muuttaa harjoittelua.

Suunto Training Managerin suoritusanalyysin tarkkuus on hyvin riippuvainen antamiesi taustatietojen oikeellisuudesta. Jos olet tehnyt maksimaalisen suorituskykytestin laboratoriossa, löy-

dät testituloksista todennäköisesti kaikki ohjelman tarvitsemat taustatiedot. Kun syötät tiedot Personal-sivulla niille varattuihin kenttiin, päivittyvät henkilökohtaiset harjoitusvaikutustasosi testitulosten mukaisiksi.

Mikäli sinulla on mahdollisuus tehdä laboratoriotesti käyttäen samalla Suunto t6:ta, saat laboratoriossa mitatuista tuloksista vertailuarvot Suunto t6:n antamiin lukemiin. Tätä tietoa voit käyttää myöhemmin normaaleissa harjoituksissasi.

EPOC korreloi voimakkaasti elimistön laktaattitason kanssa. Jos laboratoriotestissä mitataan laktaattiarvot, voit käyttää niitä vertailutietona muissa harjoituksissa samalla EPOC-alueella kuin laboratoriotestissä. Pitkäkestoisissa harjoituksissa tämä korrelaatio heikkenee.

TUNNE OMAT HARJOITUSTASOSI

Page 27

HARJOITTELUOPAS

Voit tarkkailla kuntosi kehittymistä seurantaharjoitusten avulla. Seurantaharjoitus tehdään aina samalla tavalla ja samassa paikassa, mahdollisimman vertailukelpoisissa olosuhteissa. Seurantaharjoitukset sisältävät rasittavia osioita, joten niiden tekeminen kannattaa aloittaa vasta, kun olet kuntoillut säännöllisesti vähintään kaksi kuukautta. Mikäli et ole tottunut tämäntyyppisiin harjoituksiin, varmista niiden soveltuvuus itsellesi käymällä ensin terveystarkastuksessa.

Seurantaharjoitus voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Submaksimaalisella seurantaharjoituksella voit mitata suorituskykysi muutoksia ilman, että joudut ottamaan itsestäsi kaikkea irti. Maksimaalisen seurantaharjoituksen avulla taas saat tarkempaa tietoa kilpailusuoritustasosi kehittymisestä ja voit arvioida maksimisykkeesi.

SUBMAKSIMAALINEN SEURANTAHARJOITUS

Submaksimaalisen seurantaharjoituksen tallennus Suunto t6:lla

Paina Start Alkuverryttely 5 - 10 min – paina Lap Juoksu vakiosykkeellä 7 - 15 min (kts. taulukko 4) – paina Lap Loppuverryttely 5 - 10 min - paina Stop

Submaksimaalinen seurantaharjoitus ei sisällä erityisen rasittavaa suoritusosiota, joten se on hyvä tehdä säännöllisesti 1–2 viikon välein. Jos teet harjoituksen

juoksemalla, juokse seurantaharjoituksessa aina sama vakiolenkki, joka kestää 7–15 minuuttia, hiukan peruslenkkivauhtia nopeammalla vauhdilla. Valitse mahdollisimman tasainen maasto. Urheilukenttä on ihanteellinen harjoituspaikka, sillä silloin pystyt arvioimaan kuljetun matkan tarkasti.

Mikäli teet harjoituksen muulla tavalla kuin juoksemalla, pyri löytämään sellainen suoritustapa, jossa ulkoiset olosuhteet kuten sää eivät vaikuta suoritukseen. Seurantaharjoituksen voi tehdä myös esim. kuntopyörällä tai soutulaitteella.

Suoritusohjeet:

1. Käynnistä harjoituksen tallennus Suunto t6:lla.

2. Tee 5 – 10 minuutin alkuverryttely. Tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi alkuverryttelyn tulisi kestää aina yhtä kauan. Tallenna verryttelyn jälkeen väliaika ja jatka juoksemista ilman taukoa.

3. Juokse reitti läpi mahdollisimman tasaisella sykkeellä, hiukan peruskestävyysvauhtiasi nopeammin. Tämän osan tulisi kestää 7 – 15 minuuttia. Osion loputtua tallenna jälleen väliaika, jolloin jakson keskisyke jää laitteen muistiin.

4. Lopuksi verryttele 5 – 10 minuuttia kevyellä vauhdilla ja päätä sitten harjoituksen tallennus.

5. Siirrä harjoituksen tiedot tietokoneelle ja vertaa tulosta aikaisempiin seurantaharjoituksiin.

SEURANTAHARJOITUKSET

Page 28

seuraavasti: valitse kansio hiirellä ja paina sitten Graph-painiketta. Tällöin ohjelma piirtää kuvaajat kaikista seurantaharjoituksista päällekkäin. Väliaikapisteiden perusteella näet kuinka suoritusaikasi on kehittynyt, ja sykekäyrät näyttävät onko syketaso pysynyt vakiona eri harjoituksissa.

Jos seurantaharjoituksessa vauhtisi oli nopeampi kuin edellisellä kerralla, mutta syketaso kuitenkin sama, on kuntosi kehittynyt.

MAKSIMAALINEN SEURANTAHARJOITUS

Maksimaalisen seurantaharjoituksen tallennus Suunto t6:lla

Paina Start Alkuverryttely 5 – 10 min – paina Lap Submaksimaalinen kuormitusjakso 7 – 15 min – paina Lap Tauko 0 – 2 min – paina Lap Maksimaalinen kuormitusjakso 5 – 12 min – paina Lap Loppuverryttely 5 – 10 min – paina Stop

Maksimaalinen seurantaharjoitus on helpointa suorittaa juoksemalla, koska tällöin olosuhteet vaikuttavat tuloksiin vähiten. Tässä harjoituksessa juostaan sama reitti kahdesti. Ensin reitti juos-

HARJOITTELUOPAS

Submaksimaalisen juoksun tavoitesykkeen näet allaolevasta taulukosta 4. Tärkeätä on pitää syketaso mahdollisimman samana jokaisessa seurantaharjoituksessa. Syketason ohjaamiseksi voit käyttää Suunto t6:n sykerajahälytystä.

EPOC-arvo oikein suoritetussa submaksimaalisessa harjoituksessa on tasolla 2.

Kun tallennat seurantaharjoitukset tietokoneohjelmassa aina samaan kansioon, voit seurata kuntosi kehittymistä

Ikä HR

20 197 144-158 150-173 25 194 141-155 147-171 30 191 139-152 145-168 35 187 137-150 142-165 40 184 134-147 140-162 45 181 132-145 137-159 50 178 130-142 135-156 55 174 127-139 132-153 60 171 125-137 130-150 65 168 122-134 127-148 70 165 120-132 125-145

max

(210 – ikä x 0.65) 73-80 % HR

Aloittelija Kuntoilija – urheilija

max

76-88 % HR

max

Taulukko 4. Tavoitteellinen syketaso submaksimaalisessa seurantaharjoituksessa.

Page 29

HARJOITTELUOPAS

taan submaksimaalisella tasolla edellisen ohjeen mukaisesti, ja toisella kerralla mahdollisimman nopeasti. Kierrosten välillä voit pitää enintään kahden minuutin palautustauon. Tulosten vertailtavuuden vuoksi tauon tulisi jokaisella kerralla kestää yhtä kauan. Reitin valinnassa pätevät samat ohjeet kuin submaksimaalisessa harjoituksessa.

COOPERIN TESTI

12 minuutin juoksutesti eli Cooperin testi on erinomainen harjoitus kestävyyskunnon seurantaan. Cooperin testin

voit tehdä alkuverryttelyn tai submaksimaalisen osuuden jälkeen. Cooperin testissä on tarkoitus juosta tasaisessa maastossa tai urheilukentällä 12 minuutissa mahdollisimman pitkä matka. Yleensä tasainen vauhti tuo parhaan tuloksen. Valitse suorituspaikka, missä voit mitata matkan kymmenen metrin tarkkuudella.

Merkitse testitulos eli juoksemasi matka Suunto t6:n PC-ohjelmassa matkalle varattuun kenttään, niin voit seurata tuloksen kehittymistä harjoittelun edetessä.

Cooperin testin tuloksen perusteella voit laskea maksimaalisen suorituskykysi Suunto Training Manager -ohjelman taustatietoja varten. Kaava soveltuu maksimaalisen suorituskyvyn arviointiin, kun Cooperin testin tulos on yli 1600 metriä.

Miehet: MET = 0,005 x tulos (metriä)

2max

= 0,0175 x tulos (metriä)

Naiset: MET = 0,00514 x tulos (metriä)

2max

= 0,018 x tulos (metriä)

(Leger, Mercier 1984)

Ikä Heikko Tyydyttävä Keskinkert. Hyvä Erinom. Kuntoilijat

Miehet 20–29 <1600m 1600 – 2199m 2200 – 2399m 2400 – 2800m >2800m Miehet 30–39 <1500m 1500 – 1899m 1900 – 2299m 2300 – 2700m >2700m Miehet 40–49 <1400m 1400 – 1699m 1700 – 2099m 2100 – 2500m >2500m Miehet yli 50 <1300m 1300 – 1599m 1600 – 1999m 2000 – 2400m >2400m Naiset 20–29 <1500m 1500 – 1799m 1800 – 2199m 2200 – 2700m >2700m Naiset 30–39 <1400m 1400 – 1699m 1700 – 1999m 2000 – 2500m >2500m Naiset 40–49 <1200m 1200 – 1499m 1500 – 1899m 1900 – 2300m >2300m Naiset yli 50 <1100m 1100 – 1399m 1400 – 1699m 1700 – 2200m >2200m

Aktiiviurheilijat

Miehet <2800m 2800 – 3099m 3100 – 3399m 3400 – 3700m >3700m Naiset <2100m 2100 – 2399m 2400 – 2699m 2700 – 3000m >3000m

Taulukko 5. Kuntoluokitus Cooperin 12 min. juoksutestin tuloksen perusteella (Oja ym., 1979)

Page 30

HARJOITTELUOPAS

Painonhallinnan perusperiaate on hyvin yksinkertainen: Jos kulutat yhtä paljon energiaa kuin syöt, painosi pysyy vakiona. Jos taas kulutus on energiansaantia suurempi, painosi putoaa.

Ylipaino ja liikkumattomuus kuuluvat usein yhteen. Painon pudotus ja saavutettujen linjojen säilyttäminen onnistuu parhaiten lisäämällä liikuntaa ja keventämällä samalla ruokavaliota.

Suunto t6 auttaa painon hallinnassa kahdella tavalla. Ensinnäkin, se mittaa

kuluttamasi energiamäärän tarkasti niin urheilussa kuin hyötyliikunnassakin. Laitteen muistikapasiteetti riittää jopa vuorokauden kestävään mittaukseen. Siten voit arvioida energiankulutuksesi tason suhteessa päivittäiseen ravintoon ja energiantarpeeseen. Toisaalta, se ohjaa sinua liikkumaan oikealla rasitustasolla niin, että kuntosi paranee ja pystyt toteuttamaan harjoitusohjelmaa, joka kuluttaa riittävästi energiaa.

SUUNTO t6 JA PAINONHALLINTA

Laihdutusohjeissa neuvotaan usein liikkumaan sellaisella teholla, että rasvankulutus on mahdollisimman suuri. Lopputuloksen kannalta tärkeintä ei kuitenkaan ole poltettu rasva, vaan se, että päivittäinen kokonaisenergiankulutus on suurempi kuin ravinnosta saatu energia.

Suhteellisesti suurinta elimistön rasvankulutus on lepotilassa, jopa 80 %. Ras-

van määrässä mitattuna kulutus on kuitenkin suurimmillaan liikunnassa, jossa syke on 60 – 80 % maksimista. Aikayksikköä kohti eniten energiaa kuluu kovavauhtisessa urheilusuorituksessa, sillä energiankulutus on suoraan verrannollinen liikunnan intensiteettiin.

SOPIVA HARJOITUSINTENSITEETTI

Page 31

ENERGIANKULUTUS LIIKUNNAN ERI INTENSITEETTITASOILLA

HARJOITTELUOPAS

Painon hallintaan tähtäävässä liikunnassa ratkaisevaa ei siis ole prosentuaalisesti suuri rasvankulutus. Tärkeätä ei ole myöskään suuri hetkellinen energiankulutus, vaan oleellista on tehdä sellaisia harjoituksia, joissa harjoituksen aikana kaiken kaikkiaan kuluva energiamäärä on suurin.

Yleensä tämä tavoite saavutetaan parhaiten rauhallisessa, pitkäkestoisessa liikuntasuorituksessa. Jos taas aikaa lenkkiin on vain vähän, vaikuttaa sekä kunnon että painon kannalta eniten korkea intensiteetti. Laihduttamisessa on kui-

tenkin parasta edetä maltillisesti, sillä silloin rasitusvammojen ja ylirasituksen vaara on pienempi.

Rasvan ohella elimistö tuottaa tarvitsemansa energian hiilihydraateista. Pitkissä liikuntasuorituksissa elimistön hiilihydraattivarastot vähenevät, ja niiden täydentäminen on tarpeen jo suorituksen aikana. Pieni eväs matkan varrella voi siis olla laihduttamisen kannalta hyväksi, jos se auttaa sinua jaksamaan pidempään. Yli tunnin pituisilla lenkeillä on hyvä muistaa myös riittävä nestetankkaus jaksamisen takeena.

Rasvankulutuksen suhteellinen osuus

80 %

Energiankulutus

Kokonaisenergiankulutus kcal/min

Rasvankulutus kcal/min

10 %

Liikunnan intensiteetti

MaksimisuoritusLepo

Kuva 6. Kokonaisenergiankulutus, rasvankulutus ja rasvankulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta suhteessa toisiinsa liikunnan eri intensiteettitasoilla.

Page 32

HARJOITTELUOPAS

Suunto Training Manager -PC-ohjelma sisältää runsaasti hyödyllisiä toimintoja harjoittelun seuraamiseen ja suunnitteluun. Toimintojen käyttö on neuvottu tarkasti ohjelman Help-osiossa. Tässä kappaleessa kerrotaan lyhyesti miten toimintoja voi hyödyntää.

kansiot helpottavat myös tallennettujen harjoitusten ryhmittelyssä ja harjoitussuunnitelmien ja yksittäisten harjoitusten suunnittelussa. Kalenterissa taas voit seurata harjoittelusi toteutumista ajan suhteen. Kalenterista löytyy myös tärkeä Training Effect -toiminto, joka mahdollistaa harjoittelun rasittavuuden ja rytmityksen analysoinnin.

PC-OHJELMAN KÄYTTÖVINKKEJÄ

PUUNÄKYMÄ JA KALENTERINÄKYMÄ

My Training -ikkunassa voit tarkastella harjoituksia ja harjoitussuunnitelmia joko puurakenteen kansioiden tai kalenterinäkymän kautta. Voit vaihtaa näkymiä ikkunan yläreunassa olevilla painikkeilla.

Harjoitusten siirto rannelaitteelta PC:lle tapahtuu puunäkymässä. Puunäkymän

Kuva 7. Suunto Training Manager, kalenterinäkymä

Page 33

HARJOITTELUOPAS

Voit liittää yksittäisiin harjoituksiin omia tietojasi, kuten kommentit harjoituksesta, matkan, tuntuman harjoituksen aikana sekä päiväkohtaisen leposykkeen ja painon. Kentät näille tiedoille löytyvät Details 1- ja Details 2 -sivuilta. Voit myös laatia Personal-sivulla listan harrastamistasi urheilulajeista ja määritellä sen perusteella harjoituksen lajin (Activity). Suunto Training Managerin seuraavissa versioissa julkaistaan toimintoja, jotka hyödyntävät näitä tietoja.

HENKILÖKOHTAISET TAUSTATIEDOT

Analyysin tarkkuus perustuu antamiisi taustatietoihin. Jos taustatiedot muuttuvat, esim. painosi laskee tai saat tietää maksimisykkeesi tarkasti, on taustatiedot korjattava. Tarvittaessa voit analysoida aiemmin tallentamasi harjoituksen uudestaan uusilla parametreillä käyttämällä Actions-valikon Reanalyzetoimintoa.

SEURANTAHARJOITUKSET

Säännöllisesti toistetut seurantaharjoitukset ovat tärkeä työkalu kunnon kehittymisen seuraamisessa. Totuttele tekemään seurantaharjoituksia tämän kirjan ohjeiden mukaan tai käytä omaa tapaasi. Tallenna seurantaharjoitusten tulokset omaan kansioonsa, niin voit helposti vertailla niitä keskenään.

HARJOITUKSEN VAIKUTUKSEN ARVIOINTI ETUKÄTEEN

Training Effect Calculator -nimisen toiminnon avulla voit tutkia miten harjoituksen kesto, intensiteetti ja EPOC-arvo suhtautuvat toisiinsa. Toiminto löytyy Actions-menusta. Voit kiinnittää joko harjoituksen keston, keskisykkeen tai EPOC-arvon haluamaasi kohtaan. Muuttamalla kahta muuta arvoa voit suunnitella harjoituksen, joka parhaiten täyttää tavoitteesi.

Asettamalla laskuriin tietyn EPOC-arvon haluamasi harjoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi, voit laskea millä keskisykkeellä ja harjoituksen kestolla sen saavutat. Keskisykettä ja aikaa taas voit seurata rannelaitteella harjoituksen aikana. Näin varmistat harjoituksen onnistumisen.

Training Effect Calculator -toiminnossa teoreettinen harjoitus on määritelty täysin tasatehoiseksi, mitä todellinen harjoitus ei koskaan ole. Siksi laskurin ilmoittama ja harjoituksen todellisuudessa aiheuttama EPOC saattavat poiketa jonkin verran toisistaan. Koska EPOC kasvaa korkealla sykkeellä suhteessa nopeammin kuin matalalla, on mitattu EPOC yleensä hiukan korkeampi kuin laskurin ilmoittama.

Page 34

HARJOITTELUOPAS

HARJOITUSOHJELMIEN KÄYTTÖ

Puunäkymän Training Plans -kansiossa on muutamia valmiita harjoitusohjelmaviikkoja. Nämä harjoitusohjelmat on tehty yleisten kuntoliikuntasuositusten mukaisesti (ACSM), ja ne soveltuvat hyvin säännöllisen kuntoilun aloittamiseen. Voit siirtää harjoitusohjelman kansiosta kalenteriisi aktivoimalla sen hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla toiminnon ”Send to calendar”.

Voit myös tehdä omia harjoitusohjelmia. Uuden ohjelman luonti tapahtuu aktivoimalla kansio oikealla hiiren näppäimellä ja valitsemalla ”Add new training program”. Voit lisätä yksittäisiä harjoituksia tähän ohjelmarunkoon toiminnolla ”Add new plan”. Voit määrittää jokaiselle harjoitukselle syke- ja EPOC-tason, keston ja muita tietoja. Voit myös määrittää monentenako päivänä ohjelmajakson alusta kyseinen harjoitus tulisi suorittaa. Kun suunnitelma on valmis, siirrä se kalenteriin sopivan päivän kohdalle.

HARJOITUSTIETOJEN JA HARJOITUSOHJELMIEN LÄHETTÄMINEN

Jos haluat lähettää tallentamiasi harjoituksia ja tekemiäsi harjoitusohjelmia muille, aktivoi haluamasi harjoitus tai ohjelma puunäkymässä hiiren oikealla näppäimellä. Tallenna se erilliseksi tiedostoksi valitsemalla ”Export to file”. Tämän tiedoston voit lähettää sähköpostilla esim. valmentajalle tai harjoituskavereillesi. Vastaavasti valitsemalla ”Import from file” voit tuoda ohjelmaan muiden sinulle lähettämiä harjoitustiedostoja.

SUUNTOSPORTS.COM

www.suuntosports.com on kaikille Suunnon laitteiden käyttäjille tarkoitettu verkkosivusto, jossa voit vertailla omia urheilusuorituksiasi muiden tekemiin, jakaa kokemuksia muiden harrastajien kanssa ja löytää hyödyllistä tietoa harjoitteluasi varten. Suuntosports.com sisältää jatkossa myös erilaisiin tavoitteisiin soveltuvia harjoitusohjelmia, joita voit hakea palvelusta ja siirtää omaan kalenteriisi.

Page 35

HARJOITTELUOPAS

ACSM Liikunta- ja terveysalan järjestö USA:ssa.

Aerobinen Hapen avulla tapahtuva

Aerobinen kynnys Suurin rasitustaso, jossa elimistö pystyy vielä eliminoimaan

syntyvää laktaattia niin paljon, että laktaattipitoisuus ei nouse yli lepotason.

Aktiivisuustaso Henkilön keskimääräinen aikaisemman liikuntaharrastuk-

sen määrä

Anaerobinen Ilman happea tapahtuva

Anaerobinen kynnys Suurin rasitustaso, jossa elimistö pystyy eliminoimaan lak-

taattia niin paljon, että laktaattipitoisuus ei nouse koko suorituksen ajan.

EPOC Excess Post-exercise Oxygen Consumption. Lepotason ylit-

tävä hapenkulutus urheilusuorituksen jälkeen.

%HR

max

Prosenttiosuus henkilön maksimisykkeestä.

%HRR Prosenttiosuus henkilön sykereservistä (HRR). Sykereservi

saadaan laskettua vähentämällä henkilön maksimisykkeestä hänen leposykkeensä.

Harjoitusvaikutus Yksittäisen urheilusuorituksen vaikutus henkilön suoritus-

kykyyn; määritetään suhteuttamalla harjoituksesta mitattu EPOC henkilön aktiivisuustasoon.

Intensiteetti Urheilusuorituksen taso suhteessa henkilön maksimisuori-

tuskykyyn. Voidaan määrittää esim. sykkeen, VO

:n tai hen-

gitysmuuttujien perusteella.

kcal Kilokalori, energian mittayksikkö. 1 kcal = 4,19 kilojoulea (kJ)

Laktaatti Fyysisen rasituksen yhteydessä syntyvä elimistön aineen-

vaihduntatuote, maitohappo.

Maitohappo Katso laktaatti

Maksimaalinen suorituskyky Suurin työteho, jonka henkilö pystyy tuottamaan

Maksimisyke Sydämen suurin lyöntitiheys, kertaa minuutissa. Lasketaan

usein iän perusteella, ACSM:n suositttelema kaava

SANASTO

Page 36

HARJOITTELUOPAS

210 - 0,65 x ikä. Maksimisyke on erittäin yksilöllinen, se voi poiketa kaavan mukaisesta jopa kymmeniä lyöntejä.

MET Metabolinen ekvivalentti, elimistön perusaineenvaihdun-

nan aiheuttama hapenkulutus (3,5 ml/kg).

ml/kg Millilitraa painokiloa kohti. Mittayksikkö, joka kuvaa esim.

urheilusuorituksen jälkeisen ylimääräisen hapenkulutuksen (EPOCin) määrää.

ml/kg/min Millilitraa painokiloa kohti minuutissa. Mittayksikkö, joka

kuvaa esim. elimistön hetkellistä hapenkulutusta.

Perusaineenvaihdunta Normaalit elintoiminnot elimistön ollessa lepotilassa

Peruskestävyys Peruskestävyyskestävyyden osa-alue, joka kuvaa suoritusky-

kyä aerobisen kynnysrasituksen alapuolella.

Training Effect Katso harjoitusvaikutus

Ventilaatio Keuhkotuuletus, hengitetyn ilman tilavuus litraa minuutissa

Vitaalikapasiteetti Keuhkojen toiminnallinen tilavuus. Suurin ilmamäärä, jon-

ka henkilö pystyy puhaltamaan keuhkoistaan.

Hapenkulutus. Elimistön kuluttama hapen määrä, jota mitataan joko absoluuttisena määränä (l/min) tai henkilön painoon suhteutetuna (ml/kg/min)

2max

Maksimaalinen hapenottokyky. Hapen määrä, jonka henkilön elimistö kykenee ottamaan käyttöön hengitetystä ilmasta maksimisuorituksen aikana. Mittayksikkö ml/kg/min tai MET.

%VO

2max

Urheilusuorituksen hapenkulutus suhteessa henkilön maksimaaliseen hapenottokykyyn.

Page 37

HARJOITTELUOPAS

Pulkkinen, A., Kettunen, J., Martinmäki, K., Saalasti, S., & Rusko, H. K. (2004). On- and off dynamics and respiration rate enhance the accuracy of heart rate based VO

estimation. ACSM Congress, Indianapolis, June 2-5, 2004. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise 36(5).

Rusko, H.K. (Eds.) 2003. Cross Country Skiing. Handbook of Sports Medicine and Science. Massachusetts: Blackwell.

Rusko, H.K., Pulkkinen, A., Saalasti, S., Hynynen, E. & Kettunen, J. 2003. Pre-prediction of EPOC: A tool for monitoring fatigue accumulation during exercise? ACSM Congress, San Francisco, May 28-31, 2003. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise 35(5): Suppl: S183.

Rusko, H.K., Pulkkinen, A., Martinmäki, K., Saalasti, S., & Kettunen, J. (2004). Influence of increased duration or intensity on training load as evaluated by EPOC and TRIPMS. ACSM Congress, Indianapolis, June 2-5, 2004. Abstract: Medicine and Science in Sports and Exercise 36(5).

Saalasti, S., Kettunen, J., Pulkkinen, A. & Rusko, H. (2002). Monitoring respiratory activity in field: Applications for exercise training. Science for Success conference. Jyväskylä, October 2-4, 2002.

ACSM – American College of Sports Medicine. (2001). ACSM’s Guidelines for Exercise Testing and Prescription. Philadelphia: Lippincot Williams & Wilkins

Leger, L., Mercier, D. 1984. Cross Energy Cost of Horizontal Treadmill and Track Running. Sport Medicine 1 : 270 – 277

Shvartz, E, Reibold, RC. 1990. Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75 years: a review. Aviat Space Environ Med 1990; 61:3-11.

Oja, P., Elovainio, R., Vuori, I., Raivio, M. 1979. Kuntotestisuositus. Vammalan Kirjapaino Oy.

KIRJALLISUUSVIITTEET

Suunto t6: www.suuntot6.com www.suunto.com www.suuntosports.com

Sykeanalyysi ja tieteelliset lähteet: www.firstbeat.fi

LISÄTIETOJA

Page 38

Page 39

Tämä julkaisu sisältöineen on Suunto Oy:n omaisuutta. 10/2004.

Suunto, Wristop Computer, Suunto t6, Replacing Luck sekä niiden logot ovat Suunto Oy:n rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä tuotemerkkejä. Kaikki oikeudet pidätetään.

Suunto Oy pyrkii siihen, että tässä julkaisussa olevat tiedot ovat mahdollisimman kattavat ja oikeelliset. Suunto Oy ei kuitenkaan myönnä asiasta mitään takuuta. Oikeudet julkaisun sisältöön tehtäviin muutoksiin pidätetään.

Firstbeat Technologies toimittaa sykeanalyysiteknologian, jolla lasketaan hapenkulutus, hengitystiheys, hengitysvolyymi,energiankulutus, EPOC ja harjoitusvaikutus.

Page 40

Kaikki oikeudet Suunnon tuotteita koskeviin muutoksiin pidätetään. 1. painos.

www.suunto.com

Suunto TRAINING GUIDEBOOK [fi]

Specifications and Main Features

Frequently Asked Questions

User Manual