Nokia C110, C111 Security Manual [fi]

Tietoturva

JOHDANTO

Langattomien lähiverkkojen kysyntä lisääntyy nopeasti. Jatkuvasti muuttuva liiketoimintaympäristö edellyttää ihmisiltä ja heidän työvälineiltään entistä parempaa joustavuutta. Tästä syystä kaikenkokoiset yritykset ovat alkaneet ymmärtää toimistorakennusten sisäisen langattoman tiedonsiirron tärkeyden. Langattomien lähiverkkojen IEEE 802.11- ja IEEE 802.11b-standardit ovat samanaikaisesti tuoneet markkinoille uusia mahdollisuuksia toteuttaa langattomien lähiverkkojen ratkaisuja. Kun markkinoilla on keskenään yhteensopivia langattoman lähiverkon tuotteita, kaikki yritykset ja organisaatiot hyötyvät parantuneesta käyttömukavuudesta. Monissa yrityksissä käsitellään erittäin luottamuksellisia tietoja. Tästä syystä tietoturvakysymyksiä pidetään hyvin tärkeinä.

Langaton lähiverkko on joustava tiedonsiirtojärjestelmä, joka toimii rakennuksen tai tietyn käyttöalueen (kuten yliopistoalueen) kiinteän lähiverkon lisäpalveluna. Langattomissa lähiverkoissa käytetään radiotekniikkaa. Tiedot lähetetään ja vastaanotetaan langattomasti, joten kaapelikytkentöjä tarvitaan entistä vähemmän. Käyttäjät voivat käyttää kiinteän lähiverkon resursseja ja palveluita langattoman lähiverkon kantavuusalueella langattomasti. Langattomista lähiverkoista on viime aikoina tullut suosittu ratkaisu monilla loppukäyttäjämarkkinoilla, joihin kuuluvat esimerkiksi terveydenhuolto, vähittäiskauppa, tuotantoteollisuus, varastointiala ja korkeakoulutus. Nämä alat ovat hyötyneet siitä tuottavuuden kasvusta, joka on saavutettu käytettäessä kämmentietokoneita ja kannettavia tietokoneita, joiden avulla tiedot on voitu siirtää tosiaikaisesti keskitettyihin palvelimiin jatkokäsittelyä varten. Myös tavallisessa toimistoympäristössä tarve käyttää lähiverkon palveluita ja työskennellä ilman monimutkaisia asennuksia ja kaapeleita lisääntyy koko ajan. Lähiverkkotekniikoiden standardointi tekee perinteisen lähiverkon tiettyjen toimintojen korvaamisen langattomalla ratkaisulla entistäkin houkuttelevammaksi.

Tietoturvakysymyksiin on suhtauduttava vakavasti suunniteltaessa verkon rakennetta. Tietoturva ja tiedon eheys on varmistettava kiinteissä ja langattomissa lähiverkoissa kaikin tarvittavin turvatoimin. Lähiverkoissa käytetään IPtiedonsiirtokäytäntöä, ja lähiverkoista on pääsy julkiseen Internetiin. Tästä syystä lähiverkot eivät tarjoa samaa luotettavuutta tai tietoturvasuojaa kuin tavalliset puhelinverkot. Ilman asianmukaisia varotoimia kaikki kiinteät tai langattomat lähiverkot voivat aiheuttaa tietoturvariskejä ja -ongelmia. Vihamielinen tunkeutuja voi esimerkiksi kopioida verkon tietoja tai jopa muuttaa niitä. Tietomurron tarkoituksena voi olla esimerkiksi kaapattujen liiketoimintatietojen myyminen yrityksen kilpailijoille. Vielä viime vuosina tietoturvariskit ovat tehneet

langattomien lähiverkkojen laajasta hyödyntämisestä monimutkaista, koska käyttäjillä on usein hyvin tiukat tietoturvaa ja tiedon eheyttä koskevat vaatimukset.

TIETOTURVA LYHYESTI

Turvallisuusuhat

Tietokonejärjestelmät ja tietoverkot ovat alttiita vakaville turvallisuusuhille, jotka voivat vahingoittaa järjestelmää, sen palveluja tai tietoja. Tietomurto on toimenpide, joka vaarantaa yrityksen omistamien tietojen turvallisuuden. Turvallisuusuhka puolestaan merkitsee tietomurron mahdollisuutta. Joitakin yleisesti tunnettuja uhkakuvia ovat esimerkiksi käyttöolosuhteiden luvaton muuttaminen, tietojen tai käyttäjäidentiteettien kaappaaminen, tietojen tai järjestelmän muuttaminen, naamioituminen ja rikkomusten kieltäminen.

Käyttöolosuhteiden muuttaminen merkitsee sitä, etteivät valtuutetut käyttäjät voi enää käyttää järjestelmää tai verkkoa tai että tiedonsiirto keskeytyy tai viivästyy. Tällainen tilanne voidaan aiheuttaa esimerkiksi ylikuormittamalla verkkoa laittomilla tietopaketeilla. Langattomassa lähiverkossa tämä voidaan aiheuttaa häiritsemällä tahallaan verkon radiotaajuuksia, jolloin langaton lähiverkko ei toimi oikein.

Kaappaaminen voi merkitä identiteetin kaappaamista, jolloin käyttäjän toimia ja tunnistetietoja tarkkaillaan myöhempää väärinkäyttöä varten. Kyse voi olla myös puhtaasti tietojen kaappaamisesta, jolloin valtuuttamaton käyttäjä valvoo käyttäjän lähettämiä tietoja tiedonsiirron aikana. Kyseessä on tällöin tietoturvamurto. Esimerkki tällaisesta on tilanne, jossa murtautuja valvoo verkon liikennettä langattomalla tai kiinteällä yhteydellä ja kaappaa siirrettävät tiedot.

Tietojen tai järjestelmän muuttaminen merkitsee sellaista tilannetta, jossa järjestelmän tiedot vaihdetaan, tietoja lisätään tai tietoja poistetaan. Kyseessä on tietojen eheyteen kohdistuva murto, joka voi olla tahaton (laitteistovian aiheuttama) tai tahallinen, jolloin murtautuja seuraa tietoliikennettä ja muuttaa käyttäjien siirtämiä tietoja.

Naamioituminen merkitsee sitä, että murtautuja teeskentelee olevansa valtuutettu käyttäjä päästäkseen käsiksi järjestelmässä oleviin tietoihin. Langattomassa lähiverkossa esimerkki tästä olisi sellainen tilanne, jossa valtuuttamaton käyttäjä yrittää päästä käsiksi langattoman lähiverkon resursseihin.

Rikkomusten kieltäminen merkitsee yksinkertaisesti sitä, että käyttäjä kieltää syyllistyneensä sellaisiin tekoihin, jotka voivat vahingoittaa järjestelmää tai tiedonsiirtoa. Käyttäjät voivat esimerkiksi kieltää lähettäneensä tiettyjä viestejä tai käyttäneensä langatonta lähiverkkoa.

Tietoturvapalvelut ja -mekanismit

Edellä kuvatuilta turvallisuusuhilta voidaan suojautua käyttämällä erilaisia tietoturvapalveluita ja -mekanismeja. Tietoturvapalvelut parantavat tietojärjestelmän ja tiedonsiirron yleistä turvallisuutta. Tietoturvamekanismit ovat puolestaan aktiivisia toimenpiteitä, joiden avulla tuotetaan tietoturvapalveluita. Kryptaus eli tiedon suojaaminen salakirjoituksella on esimerkki mekanismista, jota voidaan käyttää eri tietoturvapalveluissa.

Todentaminen on palvelu, jonka avulla vahvistetaan tietyn osapuolen (kuten käyttäjän tai laitteen) identiteetti tai lähetetyn viestin alkuperäisyys. Todentamisen avulla voidaan suojautua esimerkiksi naamioitumista ja tietojen muuttamista vastaan. Esimerkiksi markkinoilla tällä hetkellä olevissa langattomissa järjestelmissä käytettävien tukiasemien on todennettava langattomien laitteiden alkuperä. Näin voidaan estää luvaton pääsy verkkoon. Pääsynvalvontapalvelu muistuttaa hyvin paljon todentamista. Pääsynvalvontapalvelulla rajoitetaan ja valvotaan pääsyä verkkojärjestelmiin ja verkon sovelluksiin. Osapuoli on tunnistettava tai todennettava ennen kuin pääsy myönnetään järjestelmään.

Tiedon luottamuksellisuudella tarkoitetaan siirrettävien tietojen suojaamista kaappausta vastaan. Langattomassa tiedonsiirrossa tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että langattoman laitteen ja tukiaseman välinen tiedonsiirto on salattua. Kaikki tiedot eivät tietenkään ole luottamuksellisia, mutta tärkeitä tietoja ei kannata siirtää ennen kuin tietoturvatoimenpiteiden riittävyys on varmistettu.

Tiedoneheyden varmistus on tärkeä tietoturvapalvelu, jonka avulla varmistetaan, ettei siirrettyjä tietoja ole muutettu. Tiedonsiirron osapuolten todentaminen ei riitä, ellei järjestelmä pysty takaamaan, ettei viestiä ole muutettu siirron aikana. Tiedoneheyden varmistuksella voidaan havaita muuttamisyritykset ja suojata tiedot muuttamista vastaan.

Todistamisratkaisun avulla saadaan selville, onko käyttäjä tehnyt teon, johon hän kieltää syyllistyneensä. Tämä viittaa yleensä tilanteeseen, jossa tietty käyttäjä on käyttänyt jotakin palvelua tai lähettänyt viestin ja kieltää myöhemmin toimineensa näin.

TIETOTURVA JA IEEE 802.11 -STANDARDI

Markkinoilla on monia tietoturvakäytäntöjä ja -ratkaisuja, joiden avulla tietoverkkojen tiedonsiirto voidaan suojata. Samoja ratkaisuja voidaan käyttää myös langattomissa lähiverkoissa, joissa tietoliikenne on suojattava salakuuntelulta. Tässä osassa käsitellään ratkaisuja, joiden avulla voidaan ratkaista langattomien lähiverkkojen tietoturvaongelmat.

Langattomien lähiverkkojen IEEE 802.11 -standardi ratifioitiin vuonna 1997. Tämän standardin tarkoituksena on taata eri valmistajien langattomien lähiverkkotuotteiden paras mahdollinen yhteensopivuus. Standardin avulla toteutettiin myös monia tehoa ja toimintaa parantavia ominaisuuksia. IEEE 802.11

-standardi määrittelee kolme PHY-tasovaihtoehtoa: taajuushyppelyhajaspektri eli FHSS (Frequency Hopping Spread System), suorahajaspektri eli DSSS (Direct Sequence Spread Spectrum) ja infrapuna eli IR (Infrared). Suorahajaspektrillä on joitakin etuja kahteen muuhun PHY-tasovaihtoehtoon verrattuna. Suorahajaspektrikäytännön suurin mahdollinen tiedonsiirtonopeus on suurin (jopa 11 Mbit/s). Lisäksi Suorahajaspektrin kantavuus on parempi kuin taajuushyppely- ja infrapunakäytäntöjen. Suorahajaspektrijärjestelmiä käytettiin alun perin sotilas-tiedonsiirrossa. Suorahajaspektritekniikkaan perustuvien radiojärjestelmien häiriön-sietokyky on myös erinomainen.

Langattomille lähiverkoille tarkoitettu olemassa oleva IEEE 802.11 -standardi määrittelee kaksi eri todentamispalvelua:

• WEP-pohjainen (Wired Equivalent Privacy) jaetun avaimen todentaminen

• Avoin järjestelmätodentaminen (tässä menetelmässä langaton laite yksinkertai- sesti ilmoittaa haluavansa muodostaa yhteyden toiseen langattomaan laitteeseen tai tukiasemaan)

WEP (Wired Equivalent Privacy, WEP-suojaus)

IEE 802-11 -standardin mukaisessa langattomassa lähiverkossa olevat päätteet voivat estää salakuuntelun käyttämällä valinnaista WEP-algoritmia, jota käytetään myös jaetun avaimen todentamismallissa. WEP-algoritmissa käytetään RC4-algoritmia, jonka salausavain voi olla jopa 128-bittinen. Kun langattoman lähiverkon laitteet haluavat muodostaa WEP-suojatun yhteyden, yhteyden muodostavilla laitteilla on oltava hallussaan sama salausavain. Standardi ei määrittele, kuinka avaimet jaetaan langattomille laitteille.

Salauksen tehokkuuden kannalta avaimen pituus ja algoritmin antama suojaustaso ovat tärkeitä tekijöitä. Järjestelmäarkkitehtuurin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat puolestaan WEP-avainten jako- ja hallintatapa, koska koko menetelmä perustuu salaisten avainten pysymiseen suojattuina. WEP-menetelmä edellyttää, että jaettu avain toimitetaan kaikkiin langattomiin laitteisiin etukäteen turvallisesti. Avaimet voidaan esimerkiksi ladata laitteisiin, kun tukiasemien ja langattomien laitteiden muodostamaa verkkoa rakennetaan. WEP-menetelmän etuna on se, että tietoliikenne on kryptattua eli salakirjoitussuojattua jo langattomien laitteiden välisellä linkkitasolla. Tästä syystä ylätason kryptausmekanismeja ei tarvita. Algoritmi voidaan sisällyttää laitekortille, jolloin kryptaus toimii nopeammin kuin ohjelmistopohjaisia ratkaisuja käytettäessä.

Avoin järjestelmätodennus

Useimmat langattoman lähiverkon tuotteiden valmistajat käyttävät tuotteissaan pääsynvalvontamenetelmää, joka perustuu ei-toivottujen MAC-osoitteiden kautta tapahtuvien tukiasemayhteyksien muodostamisyritysten kieltämiseen. Langattoman lähiverkon korteissa on 48-bittinen MAC-osoite, joka määrittää kortit IEE 802 -standardin mukaisiksi. Tukiasemiin voidaan määrittää hyväksyttyjen MAC-osoitteiden luettelo. Jos langattoman laitteen MAC-osoite ei ole luettelossa, laite ei voi käyttää langattoman verkon liityntää. Langaton lähiverkko on tietoturvariski, ellei mitään todentamis- tai kryptausmenetelmää käytetä ja radiosignaalit pääsevät toimistorakennuksen ulkopuolelle. Jos tietomurtautuja tuntee SSID-palvelusarjatunnisteen, jonka avulla langaton lähiverkko tunnistetaan, murtautuja voi määrittää sellaisen langattoman laitteen, joka toimii samassa verkossa ja samalla taajuudella kuin tukiasemat. Näin luvattomalla langattomalla laitteella voidaan muodostaa yhteys verkkoon, jos MAC-osoitteiden estoa ei käytetä. Oikeilla työkaluilla tietomurtaja voi ehkä kaapata tietoja, joiden avulla käyttäjien tiedonsiirto valtuutetaan. Langattoman lähiverkon korteissa käytettävät MAC-osoitteet on myös mahdollista väärentää. Kun tietomurtautuja on saanut haltuunsa valtuutetun MAC-osoitteen, hän voi ohjelmoida langattoman lähiverkon korttiin saman MAC-osoitteen ja muodostaa yhteyden langattomaan lähiverkkoon. Kahden samaosoitteisen langattoman lähiverkon kortin käyttäminen aiheuttaa tietenkin verkossa toimintaongelmia.

VPN-VERKOT

Langattomiin lähiverkkoihin voidaan luoda virtuaalisia tunneleita turvallista tiedonsiirtoa varten. Tunneleiden luomiseen käytetään VPN-tekniikkaa (Virtual Private Network). Jos VPN-verkon kokoonpano on määritetty oikein, virtuaalisten tunneleiden avulla voidaan varmistaa, että vain valtuutetut käyttäjät pääsevät yrityksen verkkoon eivätkä ulkopuoliset pysty lukemaan tai muuttamaan tietoja. VPN-verkot voidaan toteuttaa useilla eri tekniikoilla ja standardeilla. Kaikissa toteuttamistavoissa suojaaminen perustuu kahteen eri osatekijään: käyttäjien todentamiseen ja tietojen kryptaamiseen eli salakirjoitussuojaamiseen.

Käyttäjien todentaminen

Luotettavat käyttäjientodentamismenetelmät langattomissa lähiverkoissa hyvin tärkeitä. Viime aikoihin saakka käyttäjän todentaminen on usein perustunut käyttäjätunnukseen ja salasanaan, haaste-/vastausmenetelmään tai keskitettyyn käyttäjien käytäntötietokantaan. RADIUS (Remote Authentication Dial-in User Service, sisäänsoittokäyttäjäpalvelun etätodentaminen) -käytäntö on esimerkki keskitetystä käyttäjien käytäntötietokannasta, jonka kautta lähetetään todentamiskyselyjä käyttäen kiinteää käyttäjätunnusta ja salasanaa. RSA Securityn SecurID-kortti on toinen mahdollinen todentamismenetelmä. SecurIDlaitteiston avulla luodaan ainutkertaisia, kertakäyttöisiä pääsykoodeja, joita ei voi laskea etukäteen. Pääsykoodia voidaan käyttää yhdessä henkilökohtaisen PINtunnistenumeron kanssa, jolloin todentaminen toimii erittäin luotettavasti. Markkinoilla on myös monia nykyaikaisia käyttäjäntodentamismenetelmiä. Mikroprosessorilla varustetut älykortit voivat sisältää useita eri sovelluksia yksinkertaisesta todentamisalgoritmista aina sähköiseen rahaan saakka. Älykortit ovat käyttäjien kannalta helppo todentamisväline.

Tietojen kryptaus eli salakirjoitussuojaus

Tiedot voidaan suojata valtuuttamattomilta käyttäjiltä koodaamalla tietosisältö. Mahdollisia kryptausmenetelmiä on monia. Menetelmät eroavat toisistaan lähinnä käytettävien kryptausmenetelmien osalta. Julkisen avaimen algoritmit, kuten RSA, käyttävät kryptaamiseen ja kryptauksen purkamiseen toisiinsa matemaattisesti liittyviä avaimia. Salaisen avaimen algoritmit, kuten RC4, DES ja 3DES, käyttävät samaa avainta kryptaamiseen ja kryptauksen purkamiseen. Salaisen avaimen menetelmät ovat nopeita, mutta koska samaa avainta käytetään kryptaukseen ja kryptauksen purkamiseen, epäluotettava avainten hallinta voi merkitä tietoturvariskiä. Kryptauksen tehokkuus määräytyy pääasiassa avainten hallinnan ja avaimen pituuden perusteella. Avaimen on siis oltava riittävän pitkä. Nykyaikaisissa ratkaisuissa avaimen on oltava vähintään 56-bittinen.

IPSEC - Internet-käytännön tietoturvastandardi

IPSEC on uusi tietoturvastandardi, joka koostuu useista eri IP-tason tietoturvapalveluista, kuten todentamisesta ja kryptauksesta. IETF (Internet Engineering Taskforce) julkaisi IPSEC-standardin vuonna 1998. IPSEC voi toimia kahdella eri tavalla. Tiedonsiirtotilassa alkuperäiset IP-osoitteet sisältyvät tietopakettiin ja vain todellinen tieto kryptataan. Tunnelimuodossa myös alkuperäiset IP-osoitteet kryptataan ja tietopakettiin lisätään uusi otsikko. IPSEC-standardi perustuu SA- tekniikkaan (Security Association, tietoturva-assosiaatio). Tiedonsiirto-

osapuolten välille muodostetaan SA-yhteys. SA-yhteydessä määritetään esimerkiksi käytettävä kryptaus, todentamismenetelmät, avaimenhallinta- ominaisuudet sekä kryptausavainten ja tietoturva-assosiaation käyttöikä. Yksi IPSEC:n tärkeimmistä osatekijöistä on IKE (Internet Key Exchange, Internetavainten vaihto) -avainhallintakäytäntö, jonka avulla kryptausavaimet määritetään. IPSEC ja IKE-tietoturvastandardi muodostavat yksityisen ja julkisen avaimen pareja. Jokaisella asiakkaalla tai käyttäjällä on yksityinen avain. Verkkoon on puolestaan tallennettu vastaava julkinen avain. Myös etukäteen jaettuun avaimeen perustuvaa menetelmää tuetaan. Tässä menetelmässä asiakas tai käyttäjä ja verkko käyttävät samaa salaista avainta. Avain on jaettu tiedonsiirron osapuolille ennen tiedonsiirtoyhteyden muodostamista. IPSEC standardoi tulevaisuudessa tiedonsuojaamisen tavan. Suurimpien laitteisto- ja ohjelmistovalmistajien odotetaan tuovan markkinoille IPSEC-yhteensopivia tuotteita vuonna 2000. IPSEC:stä odotetaan muodostuvan Internetin perustietoturvaratkaisu. IPSEC-käytäntöä voidaan käyttää sellaisenaan myös langattomissa lähiverkoissa, jolloin kaikki tietoturvaratkaisut ja -järjestelmät olisivat yhteensopivia.

Turvalliset VPN-yhteydet intraneteihin

Vaihtoehtoinen tapa luoda langaton lähiverkko, josta on pääsy intranetiin, on rakentaa erillinen lähiverkon osa, johon tukiasemat on liitetty. Langattoman lähiverkon tämä osa voidaan sitten erottaa intranetistä turvakäytävällä, joka valvoo pääsyä intranetin resursseihin.

Yritys

Turvakäytävä (palomuuri/VPN-käytävä)

Yrityksen

tietokannat

Todentamis-

palvelin

Työasema

Palomuuri

INTERNET

Kuva 1. Langattoman lähiverkon osa yrityksessä

Langaton lähiverk ko

Tukiasemat

VPNtunnelit

Langattomat laitteet, joissa on VPN-asiakas

Langattoman laitteen ja turvakäytävän väliin luodaan tunneli. Tunnelin kautta siirrettävät tiedot on todennettu ja kryptattu. Tällainen kokoonpano voidaan toteuttaa esimerkiksi VPN-tekniikalla. Turvakäytävä ja verkon pääpalomuuri on mahdollista integroida siten, että langattoman lähiverkon osa on kytketty samaan

laitteeseen, joka on kytketty myös Internetiin. Järjestelmänvalvontaan liittyvistä syistä ja koska palomuuri voi olla fyysisesti kaukana langattoman lähiverkon osasta), on parempi käyttää erillisiä laitteita yllä olevassa kuvassa kuvatulla tavalla.

Tämän ratkaisun etuna on se, että se suojelee intranet-liikennettä, jolloin valtuuttamattomat yhteyspyynnöt voidaan estää. Koska tässä mallissa langattoman laitteen ja yhdyskäytävän välinen tietoliikenne kryptataan, langattoman lähiverkon erillisessä osassa toimivien kahden langattoman laitteen välinen tiedonsiirto on kryptaamatonta, ellei niiden välissä käytetä muita suojaustapoja, kuten IPSEC:iä (Internet Protocol Security, Internet-protokollan mukainen tietoturva), TLS:ää (Transport Layer Security, siirtotason tietoturva) tai muuta sovellustason kryptausmenetelmää. Lisäksi turvatunneli syntyy silloin, kun langaton laite muodostaa yhteyden turvakäytävään. Tästä syystä vain langattomat laitteet voivat muodostaa yhteyden intranet-palvelimiin, mutta intranetpalvelimet eivät voi suoraan muodostaa yhteyttä langattomiin laitteisiin.

TIETOTURVA JA NOKIAN LANGATTOMAT LÄHIVERKKOTUOTTEET

Tässä osassa kerrotaan, kuinka Nokian langattomien lähiverkkotuotteiden oikea tietoturvataso määritetään.

Nokian langaton lähiverkko, jonka nopeus on 2 Mbit/s

Nokia C020/C021 -langattoman lähiverkon kortissa ja Nokia A020 -langattoman lähiverkon tukiasemassa ei ole lisätietoturvatoimintoja, kuten WEPominaisuuksia. Jos Nokian nopeudeltaan 2 Mbit/s olevia langattomia lähiverkkotuotteita käytetään suurta tietoturvatasoa vaativissa kohteissa (kuten pankeissa), on käytettävä kattavaa VPN-ratkaisua, jossa käytetään tehokkaita todennus- ja tiedonkryptausratkaisuja.

Yrityksen lähiverkko

VPN-todennus ja tietojen kryptaus

Langattomat laitteet

Nokia A020

-langattoman lähiverkon tukiasema

Kuva 2. Esimerkki VPN-todentamisesta langattomassa lähiverkossa Tietoturvaa voi parantaa käyttämällä NID (Netword Identifier, verkkotunniste)

-luetteloita joissakin tai kaikissa tukiasemissa. Tämä estää valtuuttamattomia,

organisaation ulkopuolisia käyttäjiä ja organisaation omia käyttäjiä muodostamasta yhteyttä tiettyihin tukiasemiin.

Kiinteä lähiverkko, jonka nopeus on 10 Mbit/s

Keskitin tai kytkin

VPNpalvelin

Tukiasemien kokoonpanon muuttaminen ja tukiasemien tietoliikenteen seuraaminen voidaan estää käyttämällä tukiaseman lukitusominaisuutta tai rajoittamalla niiden järjestelmänvalvojien määrää, jotka saavat määrittää tukiasemien kokoonpanoja tai valvoa niitä (enintään neljä järjestelmänvalvojaa).

On myös mahdollista määrittää, mistä IP-osoitteista tukiasemia saa käyttää. Tietyillä asetuksilla voidaan myös muuttaa portteja ja rajoittaa Telnet-, Web- ja TFTP-käyttöä.

Nokian uusi langaton lähiverkko, jonka nopeus on 11 Mbit/s

Uudessa Nokia C110/C111 -langattoman lähiverkon kortissa on lisä- ominaisuuksia, jotka parantavat langattoman lähiverkon tietoturvaa. Kortissa on integroitu älykortinlukulaite, jonka avulla käyttäjien tunnistaminen ja todentaminen on luotettavaa ja tehokasta. Lisäksi ratkaisuun kuuluu langattoman lähiverkon WEP-todentaminen ja radiolinkin kryptaustoiminto. Kun vaadittava tietoturvataso on suuri (esimerkiksi pankeissa), langattomassa lähiverkossa on suositeltavaa käyttää lisäksi erillistä VPN-ratkaisua. Integroidun älykortin avulla voidaan kuitenkin tallentaa VPN-tason käyttäjätietoja ja verkon sisään- kirjautumissalasanoja.

Miksi WEP:iä kannattaa käyttää? WEP:n avulla verkon tietoturvatasoa voidaan parantaa. Ensinnäkin WEP lisää radiorajapinnan turvallisuutta todentamisen ja kryptauksen osalta. Toiseksi WEP mahdollistaa edulliset ja helposti asennettavat ratkaisut. WEP:n avulla kahden langattoman laitteen välinen tietoliikenne voidaan toteuttaa turvallisesti. WEP on todentamisessa ja tietojen kryptaamisessa käytettävä työkalu, jota voidaan käyttää monissa sovelluksissa sellaisenaan.

Yrityksen lähiverkko

WEP

VPN-todennus ja tietojen kryptaus

WEP-todennus ja tietojen kryptaus

Nokia A032

-langattoman lähiverkon tukiasema

Kiinteä lähiverkko, jonka nopeus on 10 Mbit/s

Keskitin tai kytkin

VPNpalvelin

Kuva 3. Esimerkki VPN- ja WEP-ratkaisusta langattomassa lähiverkossa Entä älykortit? Nokian langattoman lähiverkon kortissa olevalla älykortin-

lukulaitteella voidaan hallita käyttäjätietoja ja toteuttaa käyttäjätodennus tehokkaasti. Nokian langattoman lähiverkon kortissa on standardinmukainen ID000-kokoinen Windows-älykortinlukurajapinta (API), joka tukee useita kaupallisia, yritysverkkoihin ja palvelutodennukseen liittyviä älykorttiratkaisuja.

Nokia C110/C111:ssä on avoin älykortinlukurajapinta, joka tukee useimpia markkinoilla olevia VPN-ratkaisuja. Lisäksi rajapinta mahdollistaa sopeutettujen

älykorttiratkaisujen luomisen langattomiin ympäristöihin. Integroitu älykortinlukulaite tukee Microsoftin® älykorttisovellusrajapintaa (API).

Integroidun älykortinlukulaitteen avulla voidaan käyttää tehokkaasti myös sähköisiä allekirjoituksia. Nokia C110/C111:n avulla voidaan käyttää PKIpohjaisia (Public Key Infrastructure, julkisen avaimen infrastruktuuri) tehokasta todentamista hyödyntäviä tuotteita jonkin muun tietoturvaratkaisun ohella. Ennusteiden mukaan yhä useammat rahoitusalan yritykset ja muut vastaavat organisaatiot alkavat käyttää PKI-tekniikkaa. Nokia C110 tarjoaa tässä suhteessa hyvän ratkaisun kasvaville tietoturvavaatimuksille.

Älykorttiin perustuvan ratkaisumallin pääasialliset edut ovat:

•Älykortti on selkeä ja luotettava tapaa jakaa verkkokäytön todentamisavaimet

käyttäjille. Lisäksi älykorttiin voidaan tallentaa salasanoja, jotka voidaan suojata PIN-koodilla.

•Älykortti voidaan integroida tehokkaasti verkon todentämisjärjelmään käyttämällä verkon olemassa olevia todentamistuotteita.

• Tulevaisuudessa integroitu älykortti mahdollistaa digitaaliset allekirjoitukset ja PKI-palvelut, jotka yleistyvät nopeasti etenkin pankkialalla.

• Integroitu älykortinlukulaite on edullinen tapa toteuttaa älykorttipalveluita kannettavissa tietokoneissa.

KYSYMYKSIÄ VASTAUKSINEEN

1. kysymys: Kuinka käyttäjän identiteetti todennetaan ja kuinka tiedot kryptataan

langattoman lähiverkon laitteen ja tukiaseman välillä?

Langattomille lähiverkoille tarkoitettu olemassa oleva IEEE 802.11 -standardi määrittelee kaksi eri todentamispalvelua:

• avoin järjestelmätodentaminen (tässä menetelmässä langaton laite yksinkertaisesti ilmoittaa haluavansa muodostaa yhteyden toiseen langattomaan laitteeseen tai tukiasemaan)

• WEP-pohjainen (Wired Equivalent Privacy, WEP-suojaus) jaetun avaimen todentaminen.

Avoimessa järjestelmätodentamisessa vain tietyt langattoman lähiverkon kortit voivat muodostaa yhteyden tukiasemiin. Avoimessa järjestelmätodentamisessa ei ole pakettipohjaista todentamista tai tietoturvaa.

IEEE 802.11 -standardissa on mahdollisuus valinnaiseen WEP-suojaukseen. WEP on symmetrinen kryptausmenetelmä, joka auttaa suojautumaan verkon salakuuntelulta. Nokian nopeudeltaan 11 Mbit/s olevissa langattoman lähiverkon tuotteissa voidaan käyttää jopa 128-bittisiä avaimia. WEP-mekanismi puolestaan kryptaa kaikki tietopaketit RC4-algoritmin avulla.

Uudessa Nokia C110/C111-langattoman lähiverkon kortissa on WEP- ja kryptausominaisuudet, joiden avulla voidaan estää verkon palveluiden luvaton käyttö. Radioteitse lähetettävät tiedot salataan. Jos asennuskohteessa vaaditaan suurta tietoturvatasoa, verkon turvatasoa ja tietojen salausta voidaan parantaa IPtason tietoturvamekanismeilla, kuten VPN-tuotteilla. Tässä tapauksessa langattoman lähiverkon osa eristetään yritysverkosta VPN-laitteella. VPN-laite varmentaa käyttäjän identiteetin ja kryptaa langattoman päätelaitteen ja verkon välisen tietoliikenteen tehokkailla salausalgoritmeillä (kuten DES tai 3DES). Nokian langattoman lähiverkon ratkaisu tukee johtavia VPN-ratkaisuja, jotka ovat läpinäkyviä langattomalle lähiverkolle.

2. kysymys: Onko radiolinkki altis häirinnälle?

IEEE 802.11 -standardin suorasekvenssinen hajaspektri on suunniteltu kestämään häiriötä hyvin. On kuitenkin syytä muistaa, etteivät kaupalliset langattomat lähiverkkojärjestelmät siedä tahallista häirintää hyvin.

3. kysymys: Kuinka voimme varmistaa, että jokaisessa langattomassa laitteessa on

käynnistyksenaikainen salasanavarmennus ja automaattinen istunnon katkaisu?

Tukiasema katkaisee todennetun yhteyden tietyn ajan kuluttua, jos langaton laite sammutetaan tai se siirtyy pois tukiaseman toiminta-alueelta.

Nokia C110/C111 -langattoman lähiverkon kortissa on WEP-todennus, joka käyttää WEP-avainta käynnistyksenaikaisena salasanana. Langattomassa lähiverkossa itsessään ei ole ajastinpohjaista yhteydenkatkaisua. Tässä suhteessa langaton ja kiinteä lähiverkko eivät eroa toisistaan.

Jos luotettavaa automaattista yhteydenkatkaisua ja käynnistyksenaikaista salasanaa vaaditaan, langaton lähiverkko kannattaa integroida sellaiseen VPNtuotteeseen, jossa on nämä ominaisuudet valmiina.

4. kysymys: Onko langattoman lähiverkon käyttö mahdollista kieltää solmukohtatasolla?

Kyllä, tämä on mahdollista. Toteuttamistapoja on kaksi ja ne täydentävät toisiaan. Langattoman lähiverkon tukiasemissa voidaan käyttää NID-luetteloita. Tällöin tukiasemat sallivat pääsyn verkkoon vain luettelossa oleville langattoman lähiverkon korteille (MAC-osoitteen perusteella). NID-luetteloiden avulla radioverkon käyttöä rajoitetaan langattoman lähiverkon kortin MAC-osoitteen perusteella. Jos käyttökohteessa vaaditaan suurta tietoturvatasoa, suosittelemme tehokkaamman todentamismenetelmän käyttämistä. Asianmukaisella VPNratkaisulla voidaan minimoida verkon väärinkäytön riski. Kriittisissä ratkaisuissa voidaan kuitenkin käyttää sekä langattoman lähiverkon että VPN-tason todentamista. Tässä ratkaisussa langaton lähiverkko on ensimmäinen suojaus, joka tunkeutujan on murrettava päästäkseen käsiksi VPN-palomuuriin.

5. kysymys: Kuinka langaton lähiverkko vaikuttaa yritysten tietoturvakysymyksiin?

Tämä riippuu täysin yrityksen tietoturvakäytännöstä. Langaton, radio- tekniikkaan perustuva lähiverkko tuo tietoturvaan uusia ulottuvuuksia, mutta oikealla suunnittelulla voidaan välttää mahdollisia ongelmia. Turvallisuuskriittisissä sovelluksessa suosittelemme langattoman lähiverkon eristämistä verkon kriittisistä komponenteista VPN-palomuuriratkaisulla. Nokian langattoman lähiverkon kortti, jonka nopeus on 11 Mbit/s, tarjoaa kaksi edistyksellistä tietoturvamenetelmää, jotka voidaan integroida olemassa oleviin yritysverkkojen tietoturvajärjestelmiin. Nämä menetelmät ovat älykorttiin perustuva käyttäjän identiteetin todentaminen ja langattoman lähiverkon WEPtodennus sekä tietojen kryptaaminen.

WEP-suojaus tarjoaa lisäturvaa tietomurtoja vastaan. Integroidun älykortin- lukulaitteen avulla verkonvalvoja voi helposti jakaa käyttäjille selkeitä tunnistevälineitä ja turvallisia avaimia langattomien lähiverkkojen päätteisiin. Älykorttiin voidaan myös tallentaa PIN-suojattuja salasanoja. Älykortin avulla voidaan lisäksi laskea kertakäyttöisiä salasanatunnisteita, jotka ovat huomattavasti turvallisempia kuin laajassa käytössä olevat muuttumattomat salasanat.

Uusimmat tiedot Nokian langattomista lähiverkoista ja tietoturvakysymyksistä ovat osoitteessa www.forum.nokia.com.