Digita HOUSE ANTENNA EQUIPMENT User Manual

Pientalon
antennilaitteet
1
PIENTALON ANTENNILAITTEET
Tämä opas neuvoo omakotitalojen tv- ja radioantenniratkaisun toteutuksessa. Tämän esitteen tarkoitus ei ole kehottaa suorittamaan antennilaitteiden asennusta itse, vaan osoittaa, mihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota. Käyttäkää alan tuntevaa ammattiliikettä.
DIGITAALISTEN LÄHETYSTEN VASTAANOTTO
Maanpäällisten digi-tv-lähetysten (DVB-T) vastaanotto ei omakotita­loissa aseta erityisiä vaatimuksia antennijärjestelmälle. Useimmissa omakotitaloissa nykyinen antennijärjestelmä on UHF-kelpoinen ja palvelee muutoksitta myös digi-tv-vastaanottoa. Jos nykyinen UHF­antenni ei sovellu uusille digi-tv-palveluiden käyttämille kanaville joudutaan se uusimaan koko UHF-alueen kattavaksi antenniksi.
Pari- ja rivitaloissa käytössä olevilta yhteisantennijärjestelmil­tä vaaditaan ns. UHF-kelpoisuutta ja digi-palveluille vahvistimien asentamista.
Digi-tv:n käyttämä paluusuunta omakotitaloissa toteutetaan joko puhelinmodeemilla, ISDN-tekniikalla, ADSL-tekniikalla tai matka­puhelimen datapuheluna.
Digitaalinen radio (DAB) ei aiheuta omakotitalojen antennijärjes­telmissä lisäasennuksia, koska normaaliolosuhteissa DAB­vastaanotossa käytetään vastaanottimen omaa ns. piiska-antennia.
2
VASTAANOTON VAATIMUKSET
Radio- ja televisiolähetysten vastaanoton laatua huonontavat heijas­tumat, kohina ja häiriöt. Suuri osa niistä olisi vältettävissä asianmu­kaisilla antennilaitteistoilla. Uusien asemien aloittaessa on havaittu kuinka vaikeaa saattaa olla hyvän kuvanlaadun saavuttaminen toimittaessa puutteellisin tiedoin ja välinein. Monesti melko hyväs­säkin paikassa tulee vaikeuksia, kun vanhalla antennilla vanhassa paikassa ei uusi kanava näykään kunnolla, valitukset kohdistuvat DIGITAN lähetysteknikkaan.
KUVAN LAATU
Hyvä kuvanlaatu edellyttää, ettei kuvassa ole normaalilta katselu­etäisyydeltä havaittavissa häiritsevää kohinaa, heijastumia tai häi­riöitä. Katseluetäisyys noin 5 x kuvaputken lävistäjä. Kuvanlaadun ollessa tyydyttävä vastaanottopaikka yleensä sijaitsee epäedullisessa paikassa maastoesteen takana tai sivulla, jolloin kuvan laatu saattaa vaihdella säätilojen ja vuodenaikojen mukaan hyvästä huonoon. Kohinan ja heijastumista johtuvien virheellisyyksien takia myös teksti-tv ja NICAM-ääni saattavat ajoittain häiriintyä. Kuvan laadun parantaminen edellyttää antennin uuden sijoituspaikan tarkkaa tut­kimista sekä mahdollisesti tehokkaampia antenneja ja jopa esivah­vistimia.
MAASTON AIHEUTTAMAT HEIJASTUMAT
Heijastumat ovat yleisin kuvanlaadun huonontaja. Heijastuman syntymiselle tyypillistä on, että kenttävoimakkuus vastaanottoan­tennin kohdalla on heikentynyt. Kentän heikentymisen aiheuttaa useimmiten maastoeste, kuten mäki, puusto, rakennukset, nosturit tms. Antenni voi sijaita myös lähetysaseman lähialueella ns. nolla­kohdissa. Voimakkaita heijastumia saattaa tulla myös vedenpinnas­ta tms.
3
PIENESTÄ KENTÄNVOIMAKKUUDESTA AIHEUTUVA KOHINA
Varsinaisella näkyvyysalueella antennijännitteet ovat yleensä 54 - 80 dBuv, jolloin yksityisvastaanotossa saadaan kohinaton kuva yhteen pisteeseen.
SÄÄTILOJEN JA VUODENAIKOJEN AIHEUTTAMAT VAIHTELUT
Heijastumat ovat joko melko pysyviä tai ne vaihtelevat säätilojen ja vuodenaikojen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Vuodenaikojen aiheuttamat vaihtelut seuraavat luonnossa havaittavaa muutosta. Lumen tulo ja sulaminen, järven jäätyminen ja jäiden lähtö, puut lehdessä tai lehdettöminä, havupuut lumisina, märkinä tai kuivina ovat sellaisia olosuhteiden muutoksia, jotka vaikuttavat kuvanlaa­tuun. Em. muutostilojen vaikutus on aika paikallista sikäli, ettei useinkaan pysty ennakolta arvioimaan heijastumien muutoksia.
Säätilat aiheuttavat lyhytkestoisempia vaikutuksia yhteysvälille ja maastoon. Vastaanotto puuston takana saattaa huonontua kovan tuulen, vesi- tai lumisateen tai vaikka sumun aiheuttamana. Säätila­vaihtelut aiheuttavat enemmän ongelmia UHF-alueella.
LUMEN JA JÄÄN VAIKUTUS ANTENNIEN OMINAISUUKSIIN
Yagi antenneissa (tavallisin antenni) on tarkka sovitus elementtien välillä. Tällaisen antennin lumeentuminen ja varsinkin jäätyminen aiheuttavat suuriakin muutoksia ominaisuuksiin ja toimivuuteen. On todettu, että eräät antennit jäätyessään virittyvät tajuusalueel­taan alaspäin. Tällöin saattaa kanavaryhmän ylimmäinen ja kanava­antennista vastaanotettu kanava toistua huonona. Tyypillisiä ensioi­reita ovat NICAMIN rutina ja pois kytkeytyminen, värien ajoittainen häviäminen ja tekstipörinä.
4
ANTENNIN VALINTA JA SIJOITUS
Antennia valittaessa on kiinnitettävä huomio seuraaviin seikkoihin:
– kanava tai kanavat, joita halutaan seurata – antennin vahvistus – antennin suuntakuvio – antennin etu – takasuhde
Antennien ryhmittely kanavien mukaan
Antennit jaetaan eri ryhmiin sen mukaan, mille tajuusalueelle ne on rakennettu.
Alue I kanavat 2– 4 (VHF) 47 – 68 MHz Alue II ula (VHF) 87,5 – 108 MHz Alue III kanavat 5–12 (VHF) 174 – 230 MHz Alue IV ja V kanavat 21–69 (UHF) 470 – 862 MHz
Tv-antenneja saa joko ns. kanava-antennina esim. kanavalle 8 tai laajakaista-antennina kanaville 5–12.
UHF-alueen antenneja saa joko laajakaista-antennina kanaville
21–69 tai kanavaryhmäantennina esim. kanaville 21–37.
Antennien vahvistus
Mitä kauempana radio- tai tv-asemasta ollaan, sitä enemmän tarvi­taan vahvistusta. Vahvistusta tarvitaan enemmän myös paikoissa, joissa kentänvoimakkuus on heikentynyt maastoesteiden takia.
Vertailu dipoliin: Elementtejä 4 vahvistus n. 5 – 6 dB " 4– 10 vahvistus n. 6 –10 dB eli 2...3 -kertainen jännite " 10–13 vahvistus n.10 –13 dB eli 3...4 -kertainen jännite
ULA
VHF
UHF
Aallonpituus 3,4 – 3m Dipolin leveys: 150 cm
64 – 31cm esim. K 40 23 cm
1,7 – 1,4m esim. K 9 70 cm
5
Esimerkki UHF–antennin vahvistuksen muuttumisesta kanavaryhmän ulkopuolella.
Antennin vahvistus pienenee nopeammin ilmoitetun kanavan tai kana­varyhmän yläpuolella kuin alapuolella. Tästä syystä esim. kanavaryhmälle 38–48 rakennetulla antennilla ei voida yleensä vastaanottaa esim. kanavaa 55, mutta sitä vastoin kanavaa 32 sillä kannattaa kokeilla. Samoin esim. kanavan 6 antennia ei voida käyttää kanavalla 8, mutta kanavan 8 antennia voidaan käyttää kanavalla 6.
UHF-alueelle rakennetaan antenneja, joissa käytetään enemmän element­tejä kuin VHF-antenneissa. Parhaiden UHF-antennien vahvistus on n. 17–18 dB:tä, mutta ne ovat kooltaan tällöin suurikokoisia.
Digitaalisten tv-lähetysten (DVB-T) lähestyessä antennivalinta helpottuu. Vastaanotettavat kanavat ovat UHF -alueella ja kanavat tulevat jakautumaan useimmiten niin, että tarvitaan koko UHF -alueen kattava antenni (kanavat 21-69).
Antennien suuntakuvio
Suuntakuviolla on erikoisesti merkitystä silloin, jos läheisyydessä on kallioita, korkeita taloja tms. heijastavia pintoja. Monielementtinen ”terävän” suuntaku­vion omaava antenni pystyy antamaan tällöin parhaan tuloksen.
Vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa ei pystytä välttymään heijastumilta.
21 - 32
21 - 42
21 - 52
21 - 60
K
25 30 35 40 45 50 55 60
8
10
12
14
16
18
G/dB
Antennien kanavaryhmät
1-elementtinen antenni 3-elementtinen antenni monielementtinen antenni (dipoli-antenni)
Loading...
+ 12 hidden pages