Digita HOUSE ANTENNA EQUIPMENT User Manual

Pientalon

antennilaitteet

1

PIENTALON ANTENNILAITTEET

Tämä opas neuvoo omakotitalojen tv- ja radioantenniratkaisun
toteutuksessa. Tämän esitteen tarkoitus ei ole kehottaa suorittamaan
antennilaitteiden asennusta itse, vaan osoittaa, mihin seikkoihin on
kiinnitettävä huomiota. Käyttäkää alan tuntevaa ammattiliikettä.

DIGITAALISTEN LÄHETYSTEN VASTAANOTTO

Maanpäällisten digi-tv-lähetysten (DVB-T) vastaanotto ei omakotita­loissa aseta erityisiä vaatimuksia antennijärjestelmälle. Useimmissa
omakotitaloissa nykyinen antennijärjestelmä on UHF-kelpoinen ja
palvelee muutoksitta myös digi-tv-vastaanottoa. Jos nykyinen UHF­antenni ei sovellu uusille digi-tv-palveluiden käyttämille kanaville
joudutaan se uusimaan koko UHF-alueen kattavaksi antenniksi.

Pari- ja rivitaloissa käytössä olevilta yhteisantennijärjestelmil­tä vaaditaan ns. UHF-kelpoisuutta ja digi-palveluille vahvistimien
asentamista.

Digi-tv:n käyttämä paluusuunta omakotitaloissa toteutetaan joko
puhelinmodeemilla, ISDN-tekniikalla, ADSL-tekniikalla tai matka­puhelimen datapuheluna.

Digitaalinen radio (DAB) ei aiheuta omakotitalojen antennijärjes­telmissä lisäasennuksia, koska normaaliolosuhteissa DAB­vastaanotossa käytetään vastaanottimen omaa ns. piiska-antennia.

2

VASTAANOTON VAATIMUKSET

Radio- ja televisiolähetysten vastaanoton laatua huonontavat heijas­tumat, kohina ja häiriöt. Suuri osa niistä olisi vältettävissä asianmu­kaisilla antennilaitteistoilla. Uusien asemien aloittaessa on havaittu
kuinka vaikeaa saattaa olla hyvän kuvanlaadun saavuttaminen
toimittaessa puutteellisin tiedoin ja välinein. Monesti melko hyväs­säkin paikassa tulee vaikeuksia, kun vanhalla antennilla vanhassa
paikassa ei uusi kanava näykään kunnolla, valitukset kohdistuvat
DIGITAN lähetysteknikkaan.

KUVAN LAATU

Hyvä kuvanlaatu edellyttää, ettei kuvassa ole normaalilta katselu­etäisyydeltä havaittavissa häiritsevää kohinaa, heijastumia tai häi­riöitä. Katseluetäisyys noin 5 x kuvaputken lävistäjä. Kuvanlaadun
ollessa tyydyttävä vastaanottopaikka yleensä sijaitsee epäedullisessa
paikassa maastoesteen takana tai sivulla, jolloin kuvan laatu saattaa
vaihdella säätilojen ja vuodenaikojen mukaan hyvästä huonoon.
Kohinan ja heijastumista johtuvien virheellisyyksien takia myös
teksti-tv ja NICAM-ääni saattavat ajoittain häiriintyä. Kuvan laadun
parantaminen edellyttää antennin uuden sijoituspaikan tarkkaa tut­kimista sekä mahdollisesti tehokkaampia antenneja ja jopa esivah­vistimia.

MAASTON AIHEUTTAMAT HEIJASTUMAT

Heijastumat ovat yleisin kuvanlaadun huonontaja. Heijastuman
syntymiselle tyypillistä on, että kenttävoimakkuus vastaanottoan­tennin kohdalla on heikentynyt. Kentän heikentymisen aiheuttaa
useimmiten maastoeste, kuten mäki, puusto, rakennukset, nosturit
tms. Antenni voi sijaita myös lähetysaseman lähialueella ns. nolla­kohdissa. Voimakkaita heijastumia saattaa tulla myös vedenpinnas­ta tms.

3

PIENESTÄ KENTÄNVOIMAKKUUDESTA
AIHEUTUVA KOHINA

Varsinaisella näkyvyysalueella antennijännitteet ovat yleensä 54 - 80
dBuv, jolloin yksityisvastaanotossa saadaan kohinaton kuva yhteen
pisteeseen.

SÄÄTILOJEN JA VUODENAIKOJEN AIHEUTTAMAT
VAIHTELUT

Heijastumat ovat joko melko pysyviä tai ne vaihtelevat säätilojen
ja vuodenaikojen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Vuodenaikojen
aiheuttamat vaihtelut seuraavat luonnossa havaittavaa muutosta.
Lumen tulo ja sulaminen, järven jäätyminen ja jäiden lähtö, puut
lehdessä tai lehdettöminä, havupuut lumisina, märkinä tai kuivina
ovat sellaisia olosuhteiden muutoksia, jotka vaikuttavat kuvanlaa­tuun. Em. muutostilojen vaikutus on aika paikallista sikäli, ettei
useinkaan pysty ennakolta arvioimaan heijastumien muutoksia.

Säätilat aiheuttavat lyhytkestoisempia vaikutuksia yhteysvälille ja
maastoon. Vastaanotto puuston takana saattaa huonontua kovan
tuulen, vesi- tai lumisateen tai vaikka sumun aiheuttamana. Säätila­vaihtelut aiheuttavat enemmän ongelmia UHF-alueella.

LUMEN JA JÄÄN VAIKUTUS ANTENNIEN
OMINAISUUKSIIN

Yagi antenneissa (tavallisin antenni) on tarkka sovitus elementtien
välillä. Tällaisen antennin lumeentuminen ja varsinkin jäätyminen
aiheuttavat suuriakin muutoksia ominaisuuksiin ja toimivuuteen.
On todettu, että eräät antennit jäätyessään virittyvät tajuusalueel­taan alaspäin. Tällöin saattaa kanavaryhmän ylimmäinen ja kanava­antennista vastaanotettu kanava toistua huonona. Tyypillisiä ensioi­reita ovat NICAMIN rutina ja pois kytkeytyminen, värien ajoittainen
häviäminen ja tekstipörinä.

4

ANTENNIN VALINTA JA SIJOITUS

Antennia valittaessa on kiinnitettävä huomio seuraaviin seikkoihin:

– kanava tai kanavat, joita halutaan seurata
– antennin vahvistus
– antennin suuntakuvio
– antennin etu – takasuhde

Antennien ryhmittely kanavien mukaan

Antennit jaetaan eri ryhmiin sen mukaan, mille tajuusalueelle ne on
rakennettu.

Alue I kanavat 2– 4 (VHF) 47 – 68 MHz
Alue II ula (VHF) 87,5 – 108 MHz
Alue III kanavat 5–12 (VHF) 174 – 230 MHz
Alue IV ja V kanavat 21–69 (UHF) 470 – 862 MHz

Tv-antenneja saa joko ns. kanava-antennina esim. kanavalle 8 tai
laajakaista-antennina kanaville 5–12.

UHF-alueen antenneja saa joko laajakaista-antennina kanaville

21–69 tai kanavaryhmäantennina esim. kanaville 21–37.

Antennien vahvistus

Mitä kauempana radio- tai tv-asemasta ollaan, sitä enemmän tarvi­taan vahvistusta. Vahvistusta tarvitaan enemmän myös paikoissa,
joissa kentänvoimakkuus on heikentynyt maastoesteiden takia.

Vertailu dipoliin:
Elementtejä 4 vahvistus n. 5 – 6 dB
" 4– 10 vahvistus n. 6 –10 dB
eli 2...3 -kertainen jännite
" 10–13 vahvistus n.10 –13 dB
eli 3...4 -kertainen jännite

ULA

VHF

UHF

Aallonpituus 3,4 – 3m
Dipolin leveys: 150 cm

64 – 31cm
esim. K 40 23 cm

1,7 – 1,4m
esim. K 9 70 cm

5

Esimerkki UHF–antennin vahvistuksen muuttumisesta kanavaryhmän
ulkopuolella.

Antennin vahvistus pienenee nopeammin ilmoitetun kanavan tai kana­varyhmän yläpuolella kuin alapuolella. Tästä syystä esim. kanavaryhmälle
38–48 rakennetulla antennilla ei voida yleensä vastaanottaa esim. kanavaa 55,
mutta sitä vastoin kanavaa 32 sillä kannattaa kokeilla. Samoin esim. kanavan
6 antennia ei voida käyttää kanavalla 8, mutta kanavan 8 antennia voidaan
käyttää kanavalla 6.

UHF-alueelle rakennetaan antenneja, joissa käytetään enemmän element­tejä kuin VHF-antenneissa. Parhaiden UHF-antennien vahvistus on n. 17–18
dB:tä, mutta ne ovat kooltaan tällöin suurikokoisia.

Digitaalisten tv-lähetysten (DVB-T) lähestyessä antennivalinta helpottuu.
Vastaanotettavat kanavat ovat UHF -alueella ja kanavat tulevat jakautumaan
useimmiten niin, että tarvitaan koko UHF -alueen kattava antenni (kanavat
21-69).

Antennien suuntakuvio

Suuntakuviolla on erikoisesti merkitystä silloin, jos läheisyydessä on kallioita,
korkeita taloja tms. heijastavia pintoja. Monielementtinen ”terävän” suuntaku­vion omaava antenni pystyy antamaan tällöin parhaan tuloksen.

Vaikeissa vastaanotto-olosuhteissa ei pystytä välttymään heijastumilta.

21 - 32

21 - 42

21 - 52

21 - 60

K

25 30 35 40 45 50 55 60

8

10

12

14

16

18

G/dB

Antennien kanavaryhmät

1-elementtinen antenni 3-elementtinen antenni monielementtinen antenni
(dipoli-antenni)